1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. perheväkivalta

"Saanko lainata sun sinistä neuletta?" – katso, miten kotiväkivallan uhri voi pyytää apua salaa ilman sanoja

Rikosuhripäivystyksen yhteydenotot ovat kasvaneet koronavuoden aikana rajusti. Porissa ne ovat yli tuplaantuneet.

perheväkivalta
Signal for help
Katso videolta, miten tehdään kansainvälinen signal for help -käsimerkki. Tilanne videolla on lavastettu.

Minkä oven takana pysyn kauimmin turvassa, että ehdin soittaa apua?

Onko minulla laukku pakattu, jos joudun karkaamaan kotoa?

Muun muassa tällaisia asioita Rikosuhripäivystyksen tukihenkilöt miettivät asiakkaiden kanssa. Erityisesti sellaisten asiakkaiden, jotka asuvat samassa kodissa pahoinpitelijänsä kanssa.

Rikosuhripäivystyksen yhteydenotot ovat nousussa valtakunnallisesti.

Kun tarkastelujaksona käyttää tammi–maaliskuuta vuosina 2020 ja 2021, on asiakkaita tänä vuonna lähes 2 700 enemmän.

Rikosuhripäivystyksen lukuja valtakunnallisesti

1.1.–31.3.2020

1.1.–31.3.2021

Asiakkaita yhteensä

8 434

11 120

Naisia

6 194

8 041

Miehiä

1 630

2 324

Muut/ei tiedossa

610

755

Yleisimmät syyt

Lähisuhdeväkivalta

1 413

1 599

Seksuaaliväkivalta

1 514

1 940

Henkirikos

142

197

Muu väkivalta

948

1 071

Henkinen väkivalta/uhkailu

553

708

Vaino

150

236

Petos/kavallus

399

662

Mitä kautta ohjattu

Ohjaus poliisilta

2 497

2 719

RIKUn oma puhelin

112

345

Sosiaalitoimi

213

188

Terveystoimi

255

116

Sovittelu

169

177

Lähde: Rikosuhripäivystys

Ei vain yhtä syytä

Porissa Rikosuhripäivystyksen (RIKU) yhteydenotot ovat yli tuplaantuneet, kun vertaa vuoden takaiseen.

Tammi–maaliskuussa 2020 asiakkaita oli reilu sata, kun tänä vuonna samalla ajanjaksolla asiakkaita on ollut lähes 230.

Yhtä selkeää syytä asiakasmäärien lisääntymiselle ei ole, kertoo Porin Rikosuhripäivystyksen toiminnanohjaaja Tuija Mäntylä.

– Osittain vaikuttaa se, että tietoisuus palveluistamme on lisääntynyt ja esimerkiksi poliisilta tulevat ohjaukset ovat kasvussa. Mutta varmasti myös se vaikuttaa, että ollaan paljon kotona koronan takia ja tilanteet siellä kärjistyvät.

Koronavuosi on muuttanut Rikosuhripäivystyksen tukihenkilöiden työtä varsin paljon.

Etenkin viime keväänä suurin osa asiakastapaamisista tapahtui puhelimitse. Osa tukihenkilöistä kävi tapaamassa asiakkaitaan myös esimerkiksi lenkkipoluilla.

– Tänä keväänä on jo päästy palaamaan normaalimpiin asiakaskohtaamisiin, Mäntylä kertoo.

Turvasuunnitelma voi pelastaa hengen

Tukihenkilön tehtävä ei ole kertoa tuettavalle, mitä tämän pitäisi tehdä. Suoria neuvoja ei anneta.

– En koskaan sano asiakkaalle, että sinun pitää lähteä [väkivaltaisesta suhteesta]. Ei se ole minun tehtäväni tehdä päätöksiä kenenkään puolesta. En minä elä sitä elämää päätöksen jälkeen, kertoo tukihenkilö Satu.

Satu esiintyy jutussa vain etunimellään työnsä arkaluonteisuuden takia. Vaikka asiakkaita kohdataan kasvokkain, henkilökohtaisia tietoja, kuten sukunimiä tai perhesuhteita ei kerrota. Kyseessä ei ole ihmissuhde, vaan tukisuhde.

Yksi konkreettinen keino auttaa asiakasta on tehdä tämän kanssa turvasuunnitelma. Se voi sisältää monenlaisia asioita rauhoittavista sanoista valmiiksi pakattuun reppuun.

– Asiakkaan kanssa voidaan miettiä, mikä omassa kodissa on sellainen paikka, missä pystyy olemaan pisimpään turvassa, jotta ehtii soittamaan hätänumeroon. Turvasuunnitelma voi myös sisältää listan asioista, joista kannattaa puhua, että tilanne laukeaisi. Tai sitten pakataan valmiiksi laukku, jossa on vaatteita pariksi päiväksi, laturi, tarvittavat lääkkeet ja sen sellaista.

Maallikon korvaan kuulostaa hurjalta, että joku joutuisi tekemään suunnitelmia sen varalle, että pysyy turvassa – etenkin jos pahoinpitelijä on oma puoliso. Väkivallan uhreille se on kuitenkin arkipäivää.

– Voihan se hurjalta kuulostaa. Kyseessä on kuitenkin siitä, miten sen hetkisestä elämästä saadaan mahdollisimman turvallinen.

Myös Naisten Linjan palveluiden käyttö nousussa

Rikosuhripäivystyksen tilastoista selviää, että apua hakeneita naisia on lähes 6 000 enemmän kuin apua hakeneita miehiä.

Naisten Linjalla kulunut vuosi on ollut erityinen siinä mielessä, että yhteydenotot ovat painottuneet muihin kuin puhelinpalveluun.

– Hiljaisemmat ajat puhelinyhteydenotoissa ovat kertoneet huolestuttavaa viestiä siitä, että yhteydenottaminen on ollut haasteellista. Kiristynyt ja uhkaava ilmapiiri, kuormitus ja ahdistus monissa kodeissa on myös noussut esiin yhteydenotoissa, kertoo Ada Kairavuori Naisten Linjan viestinnästä.

Naisten Linja Suomessa ry on vuonna 1999 rekisteröitynyt yhdistys, jonka toiminnan tarkoitus on vastustaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ylläpitäviä asenteita ja rakenteita yhteiskunnassa, poistaa tällainen väkivalta yhteiskunnallisella ja yksilötasolla sekä auttaa väkivallan kohteeksi joutuneita naisia ja muita osallisia.

Yhdistyksen palvelut on tehty mahdollisimman turvalliseksi käyttää. Esimerkiksi nettisivujen yläpalkista löytyy linkki, jota kautta sivustoa voi vaihtaa nopeasti, jottei apua hakeva "jää kiinni" pahoinpitelijälleen.

Naisten Linjalla on käytössä puhelinpalvelun lisäksi myös nettikirje- ja chat-palvelut. Näissä palveluissa yhteydenottojen määrä on kasvanut.

– Jonkin verran yhteydenotoissa on vuoden kuluessa tuotukin esille sitä, että soittaminen ei ole vaihtoehtona ja esimerkiksi chat-yhteydenottaminen onnistuu, vaikkei olisikaan yksin, Kairavuori sanoo.

Signal for help
Näin teet signal for help -käsimerkin.

Saanko lainata sun sinistä neuletta?

Väkivallan uhrin on välillä hankalaa pyytää apua ulkopuolelta, etenkin jos pahoinpitelijä asuu samassa taloudessa.

Pahoinpitelijä saattaa vahtia uhrin jokaista liikettä, puhelimen käyttöä ja tapaamisia. Ympäri maailmaa onkin levinnyt erilaisia keinoja osoittaa, että henkilö on avun tarpeessa.

Ada Kairavuori Naisten Linjalta sanoo, että tapoja pyytää apua pyytämättä apua on monia.

– Oma, itse keksitty hätäviesti voi olla vaikka sopimus luotettavan läheisen kanssa, että uhkaavassa tilanteessa voi lähettää viestillä tai sanoa puhelun yhteydessä jonkun sovitun fraasin tai sanan. Se voi olla esimerkiksi ”saisinko lainata sun sinistä neuletta?” tai mikä tahansa muu, mistä ulkopuolinen ei voi päätellä mitään.

Kairavuori pitää yleisiä hätämerkkejä hyvinä, mutta tiedon levitessä on riski, että myös tekijä tunnistaa merkin. Kaverin kanssa sovittu hätämerkki kannattaa pitää mahdollisimman pienieleisenä.

– Se voi yksittäinen sana tai tietty tapa tervehtiä, tai vaikka tietyn emojin käyttö viestitellessä, jolla kertoo olevansa uhkaavassa tilanteessa.

Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 18.4. kello 23.

Aiheesta aiemmin:

Kotihälytysten määrä on kasvanut jopa neljänneksellä korona-aikana

Chat-palvelu on madaltanut avun hakemisen kynnystä – Ensi- ja turvakotien perhetyö toimii myös etänä

Yhä useampi haki heti apua lähisuhdeväkivaltaan auttavasta puhelinpalvelusta

Lue seuraavaksi