1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. maalittaminen

"Pannaan sellainen myllytys päälle virkamiehelle, että hän jättää tekemättä, tekee toisin tai vaihtaa tehtäviä" – Akavan kysely: Viidennes kokenut maalittamista

Maalittamisen kriminalisointi selkiyttäisi sitä, mikä on sallittua ja mikä ei, sanoo Suomen Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne.

maalittaminen
poliiseja mielenosoituksessa
Poliisin virkapuvussa voi maalittamisen ehkäisemiseksi olla numerotunniste nimikyltin sijaan. Marja Väänänen / Yle

Painostamista sosiaalisen median ja muiden sähköisten kanavien kautta, kuvailee Suomen Poliisijärjestöjen liiton SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne maalittamista.

– Pannaan sellainen myllytys päälle yksittäiselle virkamiehelle, että hän jättää jotain tekemättä, tekee toisin tai vaihtaa tehtäviä.

Maalittaminen on SPJL:n jäsenille valitettavan tuttua toimintaa jo pidemmältä ajalta, Rinne kertoo. Esimerkiksi poliisina työskentelevän postilaatikkoon voidaan tilata huumaavia aineita, hän kuvailee.

– Poliisina joutuu sietämään vaikka mitä, mutta monessa tapauksessa maalittamista kohdistetaan myös perheenjäseniin. Se on ilmiönä hirveä.

Ruotsissa joissain kaupungeissa rikolliset saattavat ajaa autoletkana heidän toimiaan tutkivan poliisin kotitalon ympäri pitkin iltaa, Rinne kertoo.

Poliisiylijohtaja Kolehmainen huolissaan maalittamisesta: Pelko voi vaientaa jopa tuomareita, sadat poliisit harkinneet alanvaihtoa

Maalittaminen voi vaikuttaa tutkimusaiheen valintaan

Tutkijoiden työssä kaikenlainen epäasiallinen häirintä ja joissain tapauksissa myös vihapuhe näkyy entistä enemmän, sanoo Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Johanna Moisio.

Jo pelko siitä, että joutuu maalittamisen kohteeksi, on tieteen tekemisen näkökulmasta vaarallista, hän sanoo.

– Jos on riski, että tietty teema aiheuttaa häirintää, siihen ei välttämättä uskalleta tarttua.

Maalittamisen uhrille lähetetään esimerkiksi väkivallalla uhkaavia viestejä sosiaalisessa mediassa, sähköpostilla ja puhelimella.

– Sähköpostia tulee kauheita määriä, kanavat menee tukkoon, eikä sieltä löydy enää asiallisia viestejä.

– Myös luennolla on ollut uhkaavia tilanteita, sillä yliopiston opetustilanteet ovat avoimia ja sinne voi periaatteessa tulla kuka tahansa.

Yleiskuva
Myös Suomen historian tutkijat ovat joutuneet maalittamisen kohteiksi.Mikko Koski / Yle

Tunteisiin käyvien aiheiden kirjo on laaja: häirinnän kohteeksi on joutunut niin suomalaisten eläinlajien tutkimusta tekeviä, ravitsemustieteilijöitä kuin Suomen historiaa tutkivia. Myös yhteiskuntatieteellisten alojen ja lääketieteen tutkijoita on häiritty, Moisio kertoo.

– Jotkut teemat ovat ihmisille jostain syystä hirveän herkkiä, Moisio sanoo.

Väärän tiedon levittämistä ja epäasiallista vaikuttamista

Korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava kysyi jäseniltään maalittamisesta viime kuun loppupuolella. Viidennes kyselyyn vastanneista kertoi joutuneensa maalittamisen kohteeksi kuluneen viiden vuoden aikana.

Yli 60 prosenttia maalittamisen kokeneista kertoi, että heistä oli levitetty väärää tietoa. Yli 40 prosentin kohdalla maalittamisella oli pyritty vaikuttamaan epäasiallisesti työhön liittyvään toimintaan.

Yli kolmannes kyselyyn vastanneista joutui työyhteisön ulkopuolisen painostuksen kohteeksi ja lähes yhtä monen yksityisiä tietoja oli levitetty.

Lähes 30 prosentin kohdalla toisia ihmisiä oli yllytetty uhkaamaan tai painostamaan uhria tai levittämään hänestä yksityistä tai väärää tietoa.

Vahva kannatus kriminalisoinnille

Akava haluaisi maalittamisen rikoslakiin. Järjestö ehdottaa, että rikoslain maalittamiseen liittyvät teonkuvaukset kootaan yhteen ja niihin perustuen tehdään maalittamisen kriminalisointia koskeva säännös.

Yli 70 prosenttia Akavan kyselyyn vastanneista kannattaa kriminalisointia. Kyselyyn vastasi yli 7 300 Akavan jäsentä maaliskuun loppupuolella. Kyselyn toteutti tutkimuspaja Akava Works.

Selvitys: Laittoman uhkauksen kriminalisointi riittää

Maalittamisella tarkoitetaan järjestelmällistä toimintaa, jolla pyritään vaientamaan ihmisiä tai vaikuttamaan heidän toimintaansa. Keinoja ovat muun muassa uhkailu ja perättömien tai yksityisluontoisten tietojen levittäminen internetissä.

Vaikka maalittaminen kohdistuisi suoraan vain yhteen ihmiseen, se voi vaikuttaa myös hänen ympärillään oleviin työkavereihin tai läheisiin. Näin maalittaminen voi rajoittaa laajemminkin ihmisten halukkuutta ilmaista itseään. Samalla maalittaminen kaventaa sananvapautta.

Näin Akava määrittelee maalittamisen. Yhtä määritelmää maalittamiselle ei kuitenkaan vielä ole.

Maalittamiseen liittyvää lainsäädäntöä on aiemmin pohdittu valtioneuvoston kanslian pyynnöstä. Helmikuussa julkaistussa selvityksessä katsottiin, ettei maalittamisen kriminalisointi olisi tarpeen, koska sitä voidaan torjua nykyisellä lainsäädännöllä kohtuullisen hyvin.

Silloin kuitenkin arvioitiin, että laiton uhkaus pitäisi saada nopeasti virallisen syytteen alaiseksi. Sitä koskeva lakiesitys on jo käsittelyssä.

Maalittamisen määrittely selkiyttäisi

SPJL:n Rinteen mielestä maalittamisen kriminalisointi olisi kuitenkin tärkeää myös siksi, samalla se voitaisiin erottaa vihapuheesta.

– Kyllä se rikoslaissa täytyy lukea, mikä on kiellettyä, koska samalla määritellään myös se, mikä sitä ei ole, eli mikä on sallittua.

 Suomen poliisijärjestö liitto
Maalittamisen määrittely ei ole helppoa, sanoo Suomen Poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Jonne Rinne.Yle / Seppo Ahava

Samaa sanoo Tieteentekijöiden Johanna Moisio.

– Ei ole ok uhkailla ihmisiä, pitää viheltää peli poikki. Kaikenlainen käytös yhteiskunnassa ei ole sallittua.

Sisäministeriön mukaan maalittamisen laajuudesta ei ole vielä riittävää selvyyttä. Siksikin sille pitäisi yhteinen määritelmä. Rinne myöntää, että maalittaminen on vaikeasti määriteltävä asia.

– Jos tämä olisi helppoa, se olisi varmaan ratkaistu jo. Ilmiönä se ei ole katoamassa mihinkään, vaan nyt se täytyy ottaa käsittelyyn, Rinne sanoo.

Työnantajan pitäisi tukea paremmin

Moni jää maalittamisen uhrina yksin, sanoo Tieteentekijöiden Johanna Moisio.

– Tämä on työturvallisuuskysymys, työnantajalla pitäisi olla selkeä toimintamalli, miten tukea saa, ja miten pitäisi toimia. Tutkimukselta odotetaan kuitenkin vaikuttavuutta ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta, joten työntekijöille pitäisi tarjota suojaa.

Tieteentekijöiden liitto on koonnut ohjeet häirintää kohdanneille.

– Häirinnästä pitää keskustella esimerkiksi työsuojeluvaltuutetun tai esihenkilön kanssa. Ei pidä jäädä odottamaan, että häirintä menee ohi, vaan täytyy määrätietoisesti pyytää kiusaajaa lopettamaan.

– Tapaukset tulee kirjata ylös ja kaikki viestit pitää säästää. Liiton lakimies voi auttaa selvittämään, täyttääkö häirintä rikoksen tunnusmerkit, Moisio kertoo.

Lue lisää:

Politiikassa toimivat naiset ovat saaneet kyllikseen vähättelystä ja vihapuheesta – YK-konferenssi pohti Meksikossa naisten oikeuksien puolustamista

Some ruokkii uhkailijakaartia: Yhä useampi joutuu työnsä vuoksi öyhöttäjien ja vainoajien uhriksi

Tutkija: Some-raivo on uusi väkivallan muoto – Milloin ihmiset unohtivat, miten toisia kohtaan käyttäydytään?

Suomalaisia toimittajia painostetaan ainakin kuudella eri tavalla: Yleisön suunnasta tuleva häirintä on uusi ilmiö, johon on vaikea puuttua

Vainoaminen laajeni parisuhteista someen – Oikeuskäytäntö linjaa nyt, miten laki taipuu somevainon suitsimiseen

Lue seuraavaksi