1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. luonnontieteet

Opiskelijapula piinaa luonnontieteitä aina vain, vaikka sisään pääsisi vähäisin näytöin: "Olen kirjoittanut lyhyen matikan ja silti pärjään”

Luonnontieteet eivät houkuttele opiskelijoita, vaikka työllistymisnäkymät ovat mainiot.

luonnontieteet
Kolme opiskelijaa istuskelee yliopiston aulassa.
Luonnontieteiden opiskelijoiden Antti Vilokin, Akseli Hurun ja Aleksi Vähäkankaan tulevaisuus näyttäytyy kirkkaana. Työllistyminen on varmaa.Ari Haimakainen / Yle
"Ihmiset eivät tiedä, mitä fyysikko tekee, ja se on ongelma", sanoo fysiikan opiskelija Enni Rajala. Luonnontieteitä ahmitaan lukiossa, mutta korkeakouluissa ne eivät kiinnosta. Mitä pitäisi tehdä? Toimittaja: Saara Heiskanen.

Kun korkeakoulujen yhteishaussa samat alat keikkuvat suosituimpina vuodesta toiseen, on tilanne sama myös vähiten haetuilla aloilla. Tänä keväänä häntäpäässä olivat jälleen luonnontieteelliset alat.

Niiden hakijamääristä ollaan oltu huolissaan jo pitkään. Luonnontieteen alojen uusien yliopisto-opiskelijoiden määrä ei ole kasvanut viimeiseen viiteen vuoteen.

Yhteishaussa vähiten hakijoita suhteessa aloituspaikkoihin saaneiden koulutusohjelmien kärjessä on kaksi matemaattisten aineiden koulutusohjelmaa. Ne ovat kumpikin Itä-Suomen yliopistossa Joensuun kampuksella.

Lue lisää: Katso Ylen yhteishakukoneesta, kuinka moni kilpailee kanssasi samasta opiskelupaikasta – tutut alat suosiossa myös tänä keväänä

Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan professori Elina Oksasen mukaan Itä-Suomen yliopistossa jopa puolet aloituspaikoista matematiikan, fysiikan ja kemian koulutusohjelmiin jää täyttämättä.

Toisaalta taas suosituimmille aloille, kuten lääketieteelliseen, hakijoita voi yhtä aloituspaikkaa kohden olla kymmenkertainen määrä.

– Voi olla, että matemaattiset aineet mielletään vaikeiksi. Tuleeko joillekin uskon puute, ettei minusta voi tulla fyysikkoa tai matemaatikkoa? Lääketiede tai lakipykälien opiskelu voi olla paljon vaativampaa, Oksanen pohtii.

Ennakkoluulot värittävät alaa

Myös opiskelijat ovat huomanneet, että osalla on luonnontieteistä tietynlainen käsitys.

– Itseänikin opiskeluihin hakeutuminen jännitti aluksi, sillä en ole ollut hirveän lahjakas matematiikassa. Mutta asiat ovat sujuneet hyvin, sanoo fysiikan opiskelija Antti Vilokki Itä-Suomen yliopistosta.

Fysiikan ja matematiikan aineenopettaja- ja luokanopettajaopiskelija Akseli Huru tietää myös, että monilla ihmisillä on ennakkoluuloja alasta.

– Olen kirjoittanut lyhyen matikan ja silti pärjään täällä, toteaa Huru.

Itä-Suomen yliopiston kemian laitoksen johtaja Mika Suvanto myöntää, että alan mielikuvilla on vaikutusta pieniin hakijamääriin. Hänen mielestään oppisisältöjä ja monipuolisia työmahdollisuuksia pitäisi avata paremmin jo aikaisessa vaiheessa.

Töistä luonnontieteilijöillä ei tule olemaan pulaa. Mutta jos hakijamäärät entisestään tippuvat, edessä voi olla ongelmia. Mika Suvannon mukaan luonnontieteiden osaajat ovat Suomen taloudelle ja yhteiskunnalle välttämättömiä.

– Osaajapula on yhteinen ongelmamme. Voimme paikata tilannetta kansainvälisellä osaamisella, mutta tarvitsemme myös kotimaisia tekijöitä, Suvanto sanoo.

Mika Suvanto, professori, Kemian laitoksen johtaja, Itä-Suomen yliopisto, Joensuu.
Itä-Suomen yliopiston kemian laitoksen johtaja Mika Suvannon mukaan opiskelijapula luonnontieteissä on eurooppalainen ilmiö.Ari Haimakainen / Yle

Pitkän linjan ongelma

Matemaattisten alojen pula opiskelijoista on ollut pitkään jo laajempi ongelma. Itä-Suomen yliopiston kemian laitoksen johtajan Mika Suvannon mukaan ilmiö ulottuu koko Eurooppaan.

Vaikka lukioissa kovat luonnontieteet ovat nousseet suosioon, ei se näy luonnontieteisiin hakijoiden joukossa.

– Matemaattisia aineita ei opiskella lukiossa kiinnostuksesta, vaan siksi että päästäisiin esimerkiksi lääkikseen. Eli osaajat menevät muille aloille ja sen vuoksi hakijamäärät ovat meille pieniä, Aleksi Vähäkangas toteaa.

Professori Elina Oksanen tietää, että matematiikan, fysiikan ja kemian osaajille on kova kysyntä koko ajan. Heitä tarvitaan entistä enemmän tulevaisuuden työtehtäviin, joissa korostuu monipuolisuus ja monitieteellisyys.

Oksanen työskentelee itse ilmastonmuutokseen liittyvien kysymysten parissa.

– On jo vaikeaa löytää ihmisiä, jotka pystyvät mallintamaan tai joilla olisi laaja-alaista pohjatietoa luonnontieteellisistä ilmiöistä.

Aloituspaikkojen määrä vaihtelee

Korkeakoulujen aloituspaikkojen määrä vaihtelee aloittain. Suuria muutoksia vuositasolla ei ole, mutta pientä vaihtelua on havaittavissa. Esimerkiksi kasvatusala koki pienen notkahduksen muutama vuosi sitten, mutta nyt suunta on kääntynyt taas nousuun.

Hakijoiden määrä aloituspaikkoja kohden riippuu myös siitä, onko aloituspaikkoja tullut lisää.

Silloin se voi näyttäytyä niin, että alan vetovoima laskisi vaikka tarjontaa tulee enemmän.

– Sinänsä on hyvä asia, mitä lähempänä vetovoimaluku on. Sillä jos yhtä aloituspaikkaa tavoittelee kymmenen hakijaa, niin se ei ole hyvä ja silloin hakijasuma kasautuu, kertoo Opetushallituksen erityisasiantuntija Merja Väistö.

Myös koulutuksen jälkeinen työllistyminen on tärkeä näkökulma. Ei ole järkevää pitää suuria aloituspaikkojen määriä, jos korkeakoulutetut jäävät lopulta työttömiksi.

– Tarjolla oleva aloituspaikkamäärä perustuu todelliseen tarpeeseen, aluen tavoitteet ja työvoimavaatimukset huomioon ottaen, kertoo Merja Väistö.

Lue lisää:

Pitkän matematiikan ja luonnontieteiden suosio räjähti todistusvalinnan takia – kuusi jo kirjoitettua eximiaa ei riitä Ella Pulliselle

Lukiolaisten puheenjohtaja: "Jos haluaa opiskelupaikan, pitää maksimoida pisteet" – ja matikasta ja luonnontieteistä niitä saa

Aiheesta voi keskustella 16.4. kello 23.00 saakka.

Lue seuraavaksi