1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ukraina

Tutkimusjohtaja Hanna Smith: Ukrainan kriisissä varauduttava Itä-Ukrainan separatistialueen mahdolliseen liittämiseen Venäjään

Suomalaiset tutkijat neuvovat ulkopolitiikan johtoa varautumaan Venäjän ja Ukrainan kriisissä kaikkiin vaihtoehtoihin.

Ukraina
En ukrainsk soldat i Zolote den 8 april 2021.
Sotilaallinen jännitys Venäjän ja Ukrainan rajalla on jälleen kiristynyt.AFP / Lehtikuva

Venäjä siirtelee sotilasjoukkojaan Ukrainan rajan tuntumassa, ja jännitys alueella on jälleen kiristynyt.

Euroopan hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja Hanna Smith pitää mahdollisena, että Itä-Ukrainan venäläismielistä Donbassin aluetta yritetään liittää Venäjään.

Smith huomauttaa, että tapahtumien kehitysarvioissa ääripäät ovat, että Venäjän ja Ukrainan välille tulee sota tai että kaikki on ollut vain Venäjän pelottelua eivätkä sotilasjoukkojen liikuttelut johda yhtään mihinkään.

– Mutta siinä ääripäiden välissä unohtuvat Venäjän laajemmat strategiset tavoitteet entisen Neuvostoliiton alueella. Juuri se mahdollisuus, että Donbassin separatistialue erotetaan nyt tavalla tai toisella Ukrainasta.

– Mahdollisesti ensin itsenäisyysjulistus ja sen jälkeen voi jopa tulla jälleen kerran kysymykseen, että tämä alue liitetään Venäjään, Smith visioi.

Smith korostaa, että jos Venäjä siirtää joukkonsa separatistialueelle, niin se ei vielä tarkoita sotaa.

– Sehän ei tarkoita sitä, että Venäjä lähtee Ukrainan joukkoja vastaan. Siinä on raja separatistialueen ja muun Ukrainan välillä, ja se on esimerkiksi aika miinoitettu, jolloin siitä ei ihan helposti kukaan, ei Ukraina eikä Venäjä, mene läpi, Smith toteaa.

Venäjä kokoaa omaa etupiiriään

Tutkimusjohtaja Hanna Smithin mukaan on ollut jo pitempään nähtävissä, että Venäjä on entisen Neuvostoliiton alueella paaluttanut itseään uudelleen. Venäjä kasailee entisen Neuvostoliiton alueita.

– Ja sellaiset kohdat, joissa Venäjä on ollut sitä mieltä, että asiat eivät ole niin kuin Venäjä haluaisi niiden olevan, niin siellä on nyt nähty aika vahvaakin venäläistä vaikuttamista tässä kokonaisuudessa, Smith kuvailee laajempaa kehityssuuntaa.

Hanna Smith
Tutkimusjohtaja Hanna Smith korostaa, että Venäjä on viime aikoina paaluttanut uudelleen asemiaan entisen Neuvostoliiton alueilla. Yle

Smith listaa viime aikojen tapahtumia Venäjän lähialueilla.

– Tämä Armenian ja Azerbaidžanin välillä käyty sota on yksi. Se mitä on tapahtunut Valko-Venäjän kohdalla, niin on ehdottomasti toinen. Georgiassa on meneillään myöskin hyvin vahva kampanja, ja hieman vähemmälle huomiolle on jäänyt, että Keski-Aasiassakin tapahtuu asioita.

– Ukrainan kokonaisuus on yksi lisä tähän ja asia, jossa Venäjä haluaa saada ainakin väliratkaisun tähän kokonaisuuteen, Smith arvioi.

Tutkimusjohtaja Smith ennakoi, että Venäjän ja Ukrainan kriisissä tullaan näkemään paljon epävarmuutta, konflikteja ja jopa väkivaltaa.

– Mahdollisesti nähdään jopa sotatoimia. Kaikki tämä johtuu siitä, että Venäjä edelleenkin kipuilee Neuvostoliiton hajoamisesta ja haluaa Eurooppaan uudenlaisen turvallisuusjärjestelyn, ja ennen kuin me päästään sinne, niin oikeastaan ratkaisua tässä ei tule olemaan, Smith sanoo.

Henri Vanhanen: Venäjä torjuu Natoa ja EU:ta

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen arvioi, että Donbassin alueen liittäminen Venäjään tulisi Venäjälle kalliiksi.

– Se vaatisi laajamittaista sotilaallista operaatiota, joka todennäköisesti tulisi Venäjälle ainakin poliittisesti hyvin kalliiksi.

– Voi olla, että Venäjä ei ole halukas lähtemään riskeeraamaan sitä, että se saisi uusia tuntuvia sanktioita tai että Yhdysvaltain sotilaallinen materiaaliapu Ukrainalle lisääntyisi, Vanhanen arvioi.

Vanhanen ennakoi, että Venäjä ei todennäköisesti halua lähteä testaamaan Itä-Ukrainan kaappauksen hintaa, mutta hänen mukaansa ei pidä myöskään aliarvioida Venäjän halua ja kykyä ottaa riskejä.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen
Tutkija Henri Vanhanen arvioi, että Venäjä torjuu Ukrainassakin Naton ja EU:n tuloa entisen Neuvostoliiton alueille.UPI

Vanhanen uskoo, että Venäjällä on viesti lännelle.

– Ainakin Venäjä yrittää pitää kiinni siitä, ettei Nato eikä EU tulisi entisen Neuvostoliiton alueelle. Tästähän Ukrainan kriisissäkin on pohjimmiltaan kysymys, Vanhanen muistuttaa.

Tutkija Vanhasen mukaan Suomella on vahva intressi yrittää estää, että Ukrainan kriisin jännitteet eivät leviä eivätkä heijastu Pohjois-Eurooppaan ja Itämeren alueelle.

– Suomen ulkopolitiikan johto on ollut korostetusti hieman hiljainen tämän viimeisen jännitteisyyden ympärillä, mutta toisaalta se voi olla merkki siitä, että kulisseissa tapahtuu.

– Nythän presidentti Sauli Niinistö on käynyt keskusteluja sekä Venäjän presidentin Vladimir Putinin että Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kanssa. Myös puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) on keskustellut Yhdysvaltain puolustusministerin kanssa, Vanhanen kertaa viime aikojen yhteydenpitoa.

Tästä artikkelista voi keskustella 15.4.2021 kello 23.00 saakka.

Videoanalyysi: Miksi Ukrainassa on kriisi, jääkö Ukraina idän ja lännen väliin?

Lisää aiheesta:

Jännitys Venäjän joukkojenkeskityksistä Ukrainan tuntumaan jatkuu – Pelottelua vai valmistautumista hyökkäysoperaatioon?

Venäjä harkitsee ehdotusta Putinin ja Bidenin tapaamisesta, Suomi valmis isännäksi

Kuuntele alta myös Takaisin Pasilaan -podcast: toimittaja Antti Kuronen kertoo tunnelmat konfliktialueelta ja pohtii, miten todennäköistä Venäjän uusi hyökkäys on.

Seitsemän vuotta hiljaisena jatkunut sota Ukrainassa on vaarassa leimahtaa uudelleen ilmiliekkeihin, sillä Venäjä on siirtänyt raskasta kalustoaan Ukrainan rajalle. Mistä Ukrainan sodassa on kyse, miksi se jatkuu edelleen, ja miltä tilanne näyttää paikan päältä katsottuna? Samin ja Toivon vieraana on Ylen ulkomaantoimittaja Antti Kuronen etäyhteydellä Ukrainasta.
Lue seuraavaksi