1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. historia

"Pari oli maannut jouluoljilla yhdessä rakastaen" – opiskelijamiehet joutuivat vastuuseen esiaviollisista seksisuhteistaan 1600-luvun Turussa

Naiset valittivat yliopiston konsistorille, kun miehet olivat rikkoneet avioliittolupauksen. Konsistori määräsi rangaistukset.

historia
Osa maalauksesta Albert Edelfelt.
Tutkija Mari Välimäki kertoo 1600-luvun opiskelijoiden kielletyistä lemmenleikeistä. Kuvassa osa Albert Edelfeltin maalauksesta Turun akatemian vihkiäiskulkue. Kuva: Pekka Sipilä / Yle

TurkuLemmenleikit olivat pannassa 1600-luvun opiskelijaelämässä, ja jos niistä jäi kiinni, ei seuraamuksitta selvinnyt.

Turun akatemiassa ja Uppsalan yliopistossa opiskeli 1600-luvulla vain miehiä.

Yleensä he olivat nuoria ja perheettömiä, sillä yliopiston järjestyssääntöjen mukaan avioliitto oli este opiskelulle. Himojaan ja halujaan he eivät silti pystyneet hillitsemään, vaikka esiaviollinen seksuaalinen kanssakäyminen oli kielletty lailla.

Lauantaina Turun yliopistossa väittelevä Mari Välimäki on saanut käsiinsä mielenkiintoista tietoa, joka kertoo uusia asioita opiskelijaelämästä 1600-luvun Turussa ja Uppsalassa. Lähteinään hän on käyttänyt Turun kuninkaallisen akatemian ja Uppsalan yliopiston omien tuomioistuinten eli konsistorien sekä Turun kaupungin tuomioistuinten pöytäkirjoja.

Turun kuninkaallinen akatemia tutki 1600-luvun aikana yhteensä 78 esiaviollisiin suhteisiin liittynyttä tapausta, joista 24 oli avioliittolupauksen rikkomistapauksia. Uppsalassa vastaavasti tutkittiin 116 esiaviollisiin suhteisiin liittynyttä tapausta, joista avioliittolupauksen rikkomistapauksia oli 30.

Kävelimme Mari Välimäen kanssa Turun historiallisessa keskustassa, jossa voi yhä aistia menneiden vuosisatojen tunnelman. Välimäki kertoo, millaisia asioita tutkija voi löytää oikeusistuntojen pöytäkirjoista.

Väitöstutkija Mari Välimäki Turun tuomiokirkon lähellä.
Tutkija Mari Välimäki on tyytyväinen, että löysi tutkimuskohteekseen oikeuden pöytäkirjat. Niistä saadaan tärkeää tietoa arkielämän historiasta. Minna Rosvall / Yle
Tutkija Mari Välimäki kertoo Minna Rosvallin haastattelussa, millaista oli opiskelijaelämä 1600-luvulla.

Millainen oli ihanteellinen opiskelija?

Hänen piti olla ahkera, tunnollinen ja jumalaa pelkääväinen. Miesten oletettiin hillitsevän seksuaaliset halunsa ja himonsa, ja toisaalta kantavan vastuunsa, jos olivat antautuneet esiaviolliseen suhteeseen. Kunniallinen mies oli sanansa mittainen.

Pitikö opiskelijan elää siis selibaatissa?

Yliopistojen tehtävänä ei ollut ainoastaan kouluttaa, sen tuli myös opettaa miehiä elämään moraalisesti oikein. Heitä koskivat samat säännökset kuin muitakin ihmisiä, mutta yliopiston järjestyssäännöissä sanottiin vielä erikseen, että heidän tuli pidättäytyä seksuaalisesta kanssakäymisestä.

Millaista oli käytännön arki?

Lainsäädännön ihanne oli, että avioliiton ulkopuolella ei ollut seksuaalista kanssakäymistä. Samaan aikaan oli olemassa toinen maailma, jossa seksuaalinen kanssakäyminen vakavissa, mahdollisesti avioliittoon tähtäävissä suhteissa, hyväksyttiin.

Miten naiset ja opiskelijamiehet tapasivat toisiaan?

Turussa ei ollut opiskelija-asuntolaa, vaan opiskelijat asuivat kaupunkilaisten luona vuokrahuoneissa. Tällä tavalla opiskelijat tutustuivat esimerkiksi piikoina toimineisiin nuoriin naisiin.

Miten suhde yleensä paljastui?

Nainen tuli raskaaksi ja usein odotettiin niin kauan, että nainen synnytti lapsen, jotta tiedetään lapsen syntymäajankohta. Sitten voitiin tuomioistuimessa keskustella, milloin seksuaalinen kanssakäyminen on tapahtunut ja onko väitetty mies lapsen isä.

Millaisia olivat todisteet, joita konsistorin istuntoon tuotiin?

Mies saattoi pitää naista sylissä. Yhdessä tapauksessa todistaja kertoi, että pari oli maannut jouluoljilla yhdessä rakastaen. Todistajan mukaan he kohtelivat toisiaan kuin hän ja hänen aviomiehensä. Rakkaudesta puhuttiin käytännön esimerkkien kautta. Yhdessä juominen ja syöminen sekä lahjojen antaminen olivat tunteiden osoituksia.

Kirstinin ja Mikaelin lempi leiskui vuonna 1690, miten juttu ratkesi?

Kirstin Sigfredsdotter syytti Turun kuninkaallisen akatemian konsistorissa opiskelija Mikael Keppilanderia avioliittolupauksen rikkomisesta vuonna 1690. Mikael ei halunnut avioitua Kirstinin kanssa, vaikka oli ollut sukupuoliyhteydessä Kirstinin kanssa. Kirstin kertoi saaneensa Mikaelilta lahjaksi punaisen nutun ja kullatun soljen.

Todistajina konsistorissa olivat akatemian vahtimestari Johan Carlsson sekä hänen vaimonsa Karin Mattsdotter, joiden talossa Kirstin toimi piikana.

Mikael kielsi Kirstinin väitteet lupauksesta, mutta lupasi lopulta avioitua Kirstinin kanssa.

Väitöstutkija Mari Välimäki Luostarin Välikadulla Turussa.
Turussa Luostarin Välikadulla voi yhä päästä 1600-luvun tunnelmaan. Vanhan Suurtorin lähistöllä liikkuivat sen ajan opiskelijat.Minna Rosvall / Yle
Mari Välimäki kertoo opiskelija Mikael Keppilanderin tarinan.

Miten naisia neuvottiin valmistautumaan oikeuden istuntoihin?

Naisia piti opastaa, etteivät he usko nuorten miesten heppoisiin lupauksiin, vaan heidän tulee kyseenalaistaa miesten toimintaa ja vaatia mieheltä katetta lupauksille. Piispa esimerkiksi kirjoitti 1600-luvun puolivälissä kirkkoherroille, että heidän tuli muistuttaa seurakuntiensa nuoria naisia, että näiden tulee vaatia katetta lupauksille ja valmistautua siihen, että lupaukset saatettiin pettää.

Millaisia olivat rangaistukset?

Jos todisteet löydettiin, mies sai sakkorangaistuksen, kirkollisen häpeärangaistuksen, ja sen lisäksi hänet erotettiin määräajaksi kurinpidollisena toimena yliopistoyhteisöstä. Heidän piti anoa pääsyä takaisin yliopistoon. Heillä piti olla kotiseurakunnasta pastorin todistus siitä, että he ovat parantaneet tapansa ja eläneet siveellistä ja kunnollista elämää erottamisen aikana.

Päätyivätkö parit lopulta eroon?

Tavallisesti kyllä. Yksi syy siihen oli, että tuomioistuin ei saanut lain mukaan pakottaa naimisiin. Tuomioistuimessa ymmärrettiin, että jos pareja pakotetaan, siitä ei synny sopuisaa ja hyvää liittoa. Jos päädyttiin eroon, mies korvasi naiselle huomenlahjan, johon naisella oli oikeus avioliittolupauksen rikkomiseen liittyvissä tapauksissa.

Miksi opiskelijoita tuomittiin yliopiston omassa tuomioistuimessa?

1600-luvulla oli tyypillistä, että kaikille yhteiskuntaryhmille oli omat tuomioistuimet. Vertaiset tuomitsivat toisiaan.

Yliopistojen oma tuomiovalta oli hallitsijan myöntämä privilegio eli erioikeus, ja konsistori koostui professorikunnasta. Konsistorin tuomiovallan alle kuuluivat opiskelijat, professorit perhekuntineen sekä yliopiston palveluksessa olevat henkilöt perhekuntineen.

Käräjät olivat talonpoikien tuomioistuimia. Porvareilla oli raastuvan- ja kämnerinoikeudet kaupungeissa ja papeilla tuomiokapituli. Aatelisten ensimmäisen asteen tuomioistuin oli hovioikeus.

Mitä uutta tutkimus kertoo naisten ja miesten oikeuksista 1600-luvulla?

Naisille annettiin oikeus syyttää miehiä avioliittolupauksen rikkomistapauksissa, viedä asiat oikeuteen ja vaatia heiltä korvausta. Nainen ei tarvinnut siellä isäänsä tai muuta naittajaa.

Naiset olivat hyvin tietoisia siitä, mitkä heidän oikeutensa olivat. Nuorten miesten elämästä ei ole ollut paljon tutkittua tietoa Ruotsin alueelta. Nyt saamme tietoa heidänkin elämästään naisten todistajalausuntojen kautta eli siitä, miten he viettivät aikaansa naisten seurassa.

Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 17.4. kello 23.

Voit kuunnella Mari Välimäen väitöstilaisuutta etäyhteyden kautta lauantaina 17. huhtikuuta 2021 kello 12.15 tästä linkistä (siirryt toiseen palveluun).

Väitöskirjan voit lukea myös sähköisesti tästä linkistä. (siirryt toiseen palveluun)

Lue ja kuuntele lisää:

Poikamiesten rakkaussuhteita 1600-luvun Turussa. Virpi Väisäsen toimittamassa ohjelmassa Mari Välimäki kertoo tutkimuksestaan vuonna 2019.

Myrkytetty kakku ja sukulaisen pahoinpitely portaikossa – 1600-luvun porvarisnaisten elämä oli tapahtumia täynnä

Millaisia olivat turkulaisnaiset 1600-luvulla? Tutkija: "He olivat yllättävän vahvasti ja aktiivisesti mukana yhteisönsä toiminnassa"

Lue seuraavaksi