1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. biokaasu

Maatilan oma biokaasulaitos on iso investointi, mutta valtion tuki auttaa nyt hankkeita eteenpäin

Tästä vuodesta saattaa tulla uusien biokaasulaitosten vilkkain käynnistymisvuosi. Valtion ohjaus alkaa johtaa konkreettisiin rakentamispäätöksiin.

biokaasu
Kyösti ja Saara Marttila seisovat maatilan pihalla.
Kyösti ja Saara Marttilan tilalle rakentuu oma biokaasulaitos. Mirva Ekman / Yle

Kyösti ja Saara Marttilan tilalle Jalasjärven Hirvijärven rantaan nousee upouusi biokaasulaitos. Motiivina sen rakentamiseen oli ennen kaikkea pyrkimys tilan energiaomavaraisuuteen.

– Meillä on iso sähkön ja lämmön kulutus tilalla, joten niitten korvaaminen omalla energialla on se, johon lähtökohtaisesti pyritään, sanoo Kyösti Marttila.

Oli kuitenkin kaksi asiaa, jotka saivat lopulta ryhtymään jättimäiseen investointiin.

Ehkä kaikkein tärkein oli se, että jälkipolvi on aktiivisesti tilan kehittämisessä mukana ja poika Matti Marttila puhuu biokaasulaitoksesta vähintään yhtä innostuneesti kuin vanhempansa.

– Tiloista voi tulla jopa hiilinegatiivisia, maalaa Matti Marttila alan tulevaisuutta.

Matti Marttila seisoo lehmähaassa Jalasjärvellä.
Marttilan tilan tulevaisuuskin on turvattu, sillä poika Matti on mukana tilanhoidossa. Elina Niemistö / Yle

Naapurin kanssa samalla asialla

Jalasjärvellä valmistuu tänä keväänä yhtä aikaa kaksi uutta maatilakokoista biokaasulaitosta. Marttilan lisäksi myös lähellä sijaitseva Viinamäen tila saa oman laitoksen samaan tahtiin, samalta toimittajalta.

Naapurin kanssa on voitu suunnitella ja pohtia yhtä aikaa samoja asioita.

– Ja tämä biokaasulaitoksen ruokinta on vähän niinku lehmän ruokinta, että se resepti ei ole ehkä ihan heti kohdallaan. Uskon, että saadaan kaverilta vinkkiä, että miten teillä on mennyt tällä ja tällä reseptillä, sanoo Kyösti Marttila.

Tämä on kuitenkin hyppy tuntemattomaan

Kyösti Marttila, maatalousyrittäjä

Kumpikin tila on melko suuri. Niillä on riittävästi raaka-ainetta ja samalla energian tarvetta. Sähköön, lämmittämiseen, kuivattamiseen ja liikkumiseen menee vuosittain sievoinen summa.

Kyösti Marttila laskee, että biokaasulaitos voisi maksaa itsensä takaisin jopa kymmenessä vuodessa.

Se on aika ripeä tahti, kun muistaa, että investointi on iso - noin 1,5 miljoonaa euroa.

Biokaasulaitoksen työmaa Jalasjärvellä Marttilan tilalla.
Etualalla näkyy esisekoitussäiliö, jossa lietteen sekaan voidaan lisätä kuivat syötteet, kuten kuivalanta. Sen jälkeen syöte pumpataan lämmönvaihtimeen, jossa se lämmitetään noin 40 asteeseen. Lämmitetty syöte siirretään pumpulla reaktoriin bakteerien hajotettavaksi, jolloin biometaania alkaa syntyä.Elina Niemistö / Yle

Valtion ohjaus puree

Se toinen syy, mikä pisti vauhtia investointiin, on valtion tuki.

Valtio tukee biokaasuinvestointeja melko avokätisesti. Se on peräti 40 prosenttia investoinnista.

Kyösti Marttila sanoo, että ilman tukea rakentamispäätös olisi ollut vielä vaikeampi.

– Tämä on kuitenkin hyppy tuntemattomaan, vaikka ollaan haaveiltu vuosikausia. Meillä on lähtökohta hyvä, mutta tämä on niin suuri investointi, että ei se kantaisi ilman tätä avustusta.

Kansallisesta biokaasuohjelmasta päätettiin runsas vuosi sitten. Ohjelmassa tutkittiin biokaasun tuotannon esteitä ja siinä haluttiin edistää erityisesti hajautettua, pienen mittakaavan biokaasutuontantoa. Eli juuri vaikkapa maatilojen omia laitoksia.

Tärkeä signaali koko alalle on myös se, että biokaasun jakeluvelvoite on nyt etenemässä (siirryt toiseen palveluun).

Nyt on aika

Tästä vuodesta on tulossa käänteentekevä biokaasun tuotannon suhteen. Kun asioita on pohjustettu ja suunniteltu pitkään, nyt vihdoin alkaa tapahtua.

Biokaasu nähdään nyt jopa niin kiinnostavana, että alalle syntyy uusia yrityksiä. Sauter Biogas Finland perustettiin puolisen vuotta sitten ja nyt se rakentaa kumpaakin Jalasjärven laitosta sekä yhtä laitosta Raaseporiin. Yritys toimittaa Saksassa kehitettyä laitosta muuten kotimaisin voimin.

Janne Ekholm on sen yksi osakas. Hän kehuu viime aikojen poliittisia päätöksiä.

– Nyt tämä tulee näkymään suurimpana rakentamispäätösten määränä kuin koskaan ennen ja luulen, että kasvu jatkuu ainakin muutaman vuoden, sanoo Ekholm.

Janne Ekholm (vas.) ja Kyösti Marttila seisovat tilalla Jalasjärvellä.
Sauter Biogas Finlandin osakas Janne Ekholm ja Kyösti Marttila selvittävät laitoksen toimintaperiaatetta. Mirva Ekman / Yle

Lähituote

Biokaasuinvestointi alkoi Marttilan tilalla kiinnostaa, koska tila on viime vuosina laajentunut niin, että omaa raaka-ainetta alkaa olla jo paljon. Lisäksi energian tarve on suuri ja polttoainekustannukset nousevat koko ajan.

Biokaasulaitoksen kannattavuus perustuukin yksinkertaistettuna siihen, että raaka-aine on läheltä, eikä sitä tarvitse kuljettaa pitkiä matkoja. Toisaalta myös energian tarve ja käyttö toteutuu lähellä. Tilojen lämmön ja energian tarve pitää olla sitä luokkaa, että se on edullisempaa tuottaa itse kuin ostaa.

Sähkön ja lämmön lisäksi lopputuotteeksi muodostuu myös lannoitetta, joka voidaan johtaa omille pelloille. Näin syntyy optimaalinen ravinnekierto oman tilan sisällä. Lannoite on myös puhdasta. Kyösti Marttilalla on haave, että lannoitteen voisi johtaa tilalta putkia pitkin pelloille, myös kauemmas.

Polttoaineeksi

Lisäksi biokaasusta saadaan polttoainetta. Marttilan tilalla sitä aiotaan ainakin alkuun käyttää muutamassa maatilan koneessa, jotka ovat eniten kerryttäneet polttoainekustannuksia. Myös kuivaamo vie energiaa.

– Noin 70 - 100 000 litraa polttoöljyä menee vuosittain eli siellä on arsenaalia, mitä korvata biokaasulla, sanoo Marttila.

Vaikka Jalasjärven laitosten lopputuote tulee tilojen omiin tarpeisiin, voi siitä riittää lopulta iloa muillekin. Kuka tietää, vaikka kaasua muodostuisikin myös myyntiin asti ja pian saataisiin biokaasun tankkauspiste myös Jalasjärvelle.

Lue myös: Biokaasuala odottaa ratkaisuja kannattavuusongelmiin – Jepuan Biokaasun toimitusjohtaja: "Jos arvostaa helppoa elämää, biokaasulaitos ei ole oikea harrastus"

Maatalous voi vähentää päästöjään tuottamalla lannasta biokaasua – Heidi Hautala: "Kaikki hyötyvät ja ympäristö puhdistuu"

Biokaasun tuotanto kiinnostaa, mutta alaa piinaa epävarmuus – biokaasu voisi olla uusi tuulivoima

Lue seuraavaksi