1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle

Yle-lain muutos etenee – tätä kiista Ylen tekstisisällöistä tarkoittaa

Yle joutuu muuttamaan käytäntöjään verkossa, kun uusi Yle-laki astuu voimaan. Muutos näkyy ehkä jo ensi syksynä.

Yle
Yleisradio
Yle-lain muutos vaikuttaa siihen, millaisia sisältöjä Yle saa jatkossa julkaista verkossa. Kuva otettu huhtikuussa 2021.Berislav Jurišić / Yle

Ylen asema mediamarkkinoilla on aiheuttanut närää sanomalehtien kustantajissa. Niitä edustavan Medialiiton mukaan Yle julkaisee verkossa sähköistä sanomalehteä ja syö sillä sanomalehtien digimarkkinoita. Medialiitto on media-alan ja graafisen teollisuuden yritysten etujärjestö. Nyt Medialiiton ajama muutos Yle-lakiin etenee parhaillaan eduskunnassa. Lakiehdotus tarkoittaa muutoksia siihen, millaisia sisältöjä Yle saa julkaista verkossa.

Sanna Marinin (sd.) johtama hallitus esittää, että Yleisradion julkaisemat tekstimuotoiset verkkosisällöt olisivat nykyistä tiukemmin sidoksissa sen julkaisemaan audio- tai videosisältöön.

Lakiehdotus on parhaillaan perustuslakivaliokunnan käsittelyssä. Lakiehdotus sai alkunsa Medialiiton EU:lle tekemästä kantelusta nelisen vuotta sitten. Medialiiton mielestä Yleisradion verkossa julkaisema tekstituotanto vääristää alan markkinoita, koska Yle rahoitetaan verovaroilla.

Medialiiton näkökulmasta Yle-lain muutoksessa on kyse Euroopan komission ja Suomen valtion välisestä asiasta. Yleisradio ei noudata Medialiiton mukaan EU:n valtiontukisääntelyn vaatimuksia. Vaatimusten mukaan tekstimuotoinen verkkojulkaisu on sallittu yleisradioyhtiölle vain, kun se liittyy radio- tai tv-ohjelmiin.

Medialiiton toimitusjohtajan Jukka Holmbergin mukaan Ylen tekstimuotoiset verkkosisällöt vievät elintilaa lehdistöltä.

– Lehdistön on saatava tulevaisuudessa tulot toimintansa harjoittamiseen yhä enemmän digitaalisesta maailmasta ja digitaalisista tilaustuloista. Tottakai se vaikuttaa lehdistön mahdollisuuksiin, jos vastaava, julkisin verovaroin tehty tuote on tarjolla maksutta, Holmberg sanoo.

Yle-lain etenemistä seurataan myös Journalistiliitossa. Liiton puheenjohtaja Hanne Aho on eri mieltä Medialiiton kanssa. Ahon mukaan on vaikea nähdä, miten lehdistö hyötyisi Yleisradion toiminnan rajoittamisesta.

– Koko tämän projektin taustalla on kaupallisen median toimintaedellytykset ja vaikea kilpailutilanne. Kaupallista mediaa ei tueta Yleisradiota kurjistamalla, Aho toteaa.

Kaupallista mediaa tuetaan Ahon mukaan niin, että sen toimintaedellytyksiä ja kilpailumahdollisuuksia parannetaan.

– Kaupallisen median pahimmat kilpailijat ovat kansainväliset jätit, kuten Google ja Facebook.

Jukka Holmberg
Yle syö Medialiiton toimitusjohtajan Jukka Holmbergin mukaan sanomalehtien digimarkkinoita. Kuva otettu liiton toimitiloissa Eteläranta kympissä huhtikuussa 2021.Berislav Jurišić / Yle

“Jos lakiesitys menee läpi, se muuttaa käytäntöjä Ylessä”

Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila kertoo, että lainmuutos vaikuttaa jatkossa talon toimintaan. Hän on tyytyväinen siihen, että teksti mainitaan osana julkisen palvelun tehtävää ehdotuksessa uudeksi Yle-laiksi.

– Jos ja kun lakiesitys menee nykymuodossaan läpi, se muuttaa tiettyjä käytäntöjä Yleisradiossa, Ylä-Anttila sanoo.

Hän viittaa tekstin, kuvan ja äänen suhteeseen. Käytännössä muutos näkyy niin, että Ylen tekstimuotoisissa verkkojutuissa on aiempaa enemmän ääntä ja kuvaa tai ne liittyvät suoraan televisiossa, radiossa, verkossa tai Yle Areenassa esitettyihin ohjelmiin ja uutisiin.

Vielä on epäselvää, missä aikataulussa Ylen pitää muuttaa käytäntöjään. Jos tämänhetkinen arvio aikataulusta pitää paikkansa, lainmuutos pantaisiin Ylä-Anttilan mukaan toimeen kesälomien jälkeen. Eduskunnan päätöstä Yle-laista odotetaan ennen kesälomia.

Vaikka Yle-lain muutos etenee, Medialiitto on tyytymätön tämänhetkiseen lakiesitykseen. Liitto haluaa siihen vielä tarkennuksia, joista se antoi maaliskuussa lausunnon eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle. Medialiitolle ei riitä, että Ylen tekstimuotoiset verkkosisällöt liitetään ääneen tai kuvaan.

– Esitystä olisi tarkennettava niin, että kyse on nimenomaan radio- tai tv-ohjelmien sisällöstä. Ei mistä tahansa video-otteista tai ääninäytteistä, toimitusjohtaja Holmberg sanoo.

Medialiiton ajattelun mukaan Ylen pitäisi pitäytyä verkossa vain omien tv- ja radio-ohjelmien sisältöjen referoinnissa.

Ylen toimitusjohtajan mukaan valtiontukisäännökset eivät edellytä, että Yleisradion toimintaa rajoitetaan kaupallista mediaa täydentäväksi palveluksi.

– Julkista palvelua tulee arvioida ensisijaisesti sen yhteiskunnalle tuottaman hyödyn ja yleisen edun näkökulmasta, Ylä-Anttila toteaa.

Hän pitää Medialiiton kantelun takana olevaa ajattelua vanhanaikaisena.

– Koko tämä kantelu on aika lailla eilistä päivää. Jos tämänhetkistä lakiesitystä vielä tiukennettaisiin, se toisi sananavapauteen ja saavutettavuuteen liittyviä ongelmia, Ylä-Anttila sanoo.

Kuvan, äänen ja tekstin erottaminen toisistaan on hänen mukaansa todella hankalaa nykyaikana. Kyseiset elementit ovat yhdentyneet Ylä-Anttilan mukaan enemmän tai vähemmän kaikissa medioissa.

Merja Ylä-Anttila
On erittäin tärkeä asia, että voimme kertoa heti kansalaisille mitä tapahtuu välineestä riippumatta, ja myös teksti on käytettävissä, Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila sanoo. Kuva otettu Mediatalossa Ylessä huhtikuussa 2021.Berislav Jurišić / Yle

Medialiitto haluaa tiukennuksia

Ylen toimitusjohtaja Ylä-Anttila muistuttaa, että Yle-lain muutokseen on kirjattu Ylen perustehtävien kannalta tärkeitä poikkeuksia.

Niitä ovat esimerkiksi kulttuurin ja oppimisen sisällöt sekä nopeat uutistilanteet. Niitä ei ole sidottu vaateeseen liikkuvasta kuvasta tai äänestä.

– On erittäin tärkeä asia, että voimme kertoa heti kansalaisille mitä tapahtuu välineestä riippumatta, ja myös teksti on käytettävissä, Ylä-Anttila sanoo.

Hän viittaa tekstimuotoisiin verkkosisältöihin.

Esimerkiksi aistivammaisten ja pienituloisten palvelu kuuluu Ylen tehtäviin. Selkokielisille uutisille on Ylä-Anttilan mukaan yhä enemmän tarvetta. Tämänhetkisen Ylen-lakiehdotuksen tiukentaminen vaarantaisi hänen mukaansa sananvapauden ja sisältöjen saavutettavuuden.

– Se vaikuttaisi siihen, miten ihmiset saisivat tietoa. Moni ryhmä jäisi ilman tekstisisältöjä. Yle pystyy huolehtimaan sananvapauden toteutumisesta tämänhetkisen lakiesityksen ja siihen sisältyvien poikkeuksien ansiosta. Sananvapaudesta huolehtiminen on meille tärkeä asia, Ylä-Anttila toteaa.

Medialiiton mielestä kaikki Yle-lain muutokseen kirjatut poikkeukset eivät ole perusteltuja. Medialiitto viittaa lyhyihin, tekstimuotoisiin uutissisältöihin sekä kulttuurin ja oppimisen sisältöihin.

– Kaikille niistä ei ole perusteita, koska niiltä alueilta ei ole olemassa puutetta markkinasta, Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg toteaa.

Hän ei myöskään pidä ajatuksesta, että Ylen hallintoneuvosto tulkitsee jatkossa Yle-lakia ja arvioi sen toteutumista.

– Yle-lain valvonta pitäisi olla riippumatonta. Nyt sitä harjoittaa yhtiön oma elin, hallintoneuvosto. Haluaisimme, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto olisi tässä vähintäänkin mukana arvioimassa näitä Ylen kilpailu- ja markkinavaikutuksia, Holmberg toteaa.

Euroopan yleisradioyhtiöiden toimintaa on järjestelty uudelleen myös Suomen ulkopuolella, esimerkiksi Tanskassa. Siellä yleisradion kurjistamisesta seuranneen potin keräsivät kansainväliset mediajätit.

Käytännössä maat ovat pyrkineet löytämään kansallisen ratkaisun ilman, että Euroopan komission on tarvinnut puuttua virallisesti peliin.

– Viime kädessä se on hyvin pitkälle kansallisista päättäjistä ja kansallisesta tahdosta kiinni, miten yleisradiotoiminta missäkin maassa järjestetään, Ylä-Anttila sanoo.

henkilökuva
Journalistiliiton puheenjohtajan Hanne Ahon mukaan on vaikea nähdä, miten lehdistö hyötyisi Yleisradion toiminnan rajoittamisesta. Kuva otettu liiton toimistossa huhtikuussa 2021.Mikko Koski / Yle

A-studiossa sähköinen väittely: Kaupallinen media syyttää Yleä ”verkkolehden tekemisestä” – Yleisradio huolissaan myös pienituloisten tiedonsaannista

Hallitus haluaa rajoittaa Ylen verkkojuttujen julkaisua – esitys Yle-lain muuttamisesta etenee lausuntokierrokselle

Hallitus esittää rajoituksia Ylen verkkosisältöihin – toimitusjohtajan mukaan sananvapaus kaventuu

Lue seuraavaksi