1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. liikennesuunnittelu

Tuoko uusi 12-vuotinen liikennesuunnitelma enemmän EU-rahaa Suomelle? Ministeri Harakka: Tästä hallituskaudesta alkaa käänne

Hallitus julkaisi tänään uuden suunnitelman, investointeja on tarkoitus ohjata aiempaa enemmän rautateille.

liikennesuunnittelu
Ratakiskot
Suomi voisi saada enemmän EU-rahoitusta varsinkin rautateiden rakentamiseen. Pyry Sarkiola / Yle

Suomen liikennejärjestelmiä aletaan suunnitella aiempaa pitkäjänteisemmin. Hallitus esitteli torstaina laajan paketin, jolla liikennettä on suunnitellaan vastedes aina 12 vuodeksi kerrallaan.

Tähän asti ongelmana on ollut, että liikenteessä alkavat puhaltaa uudet tuulet aina hallituksen vaihtuessa.

Parlamentaarisesti eli kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa eteenpäin viety suunnitelma on aiemmin käynyt läpi lausuntokierrokset, ja sen luonnos esiteltiin viime syksynä.

– Tavoite on, kuten Ruotsissa ja Norjassa, huolehtia siitä, että meillä on jatkuvasti kunnianhimoisia ja raiteiden osalta jopa miljardiluokan suunnitelmia, jotka kukin vuorollaan tulevat siihen vaiheeseen, että voivat saada seuraavalta rahoituskaudelta tukea, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) kertoo.

Ruotsilla on ollut suunnittelussa niin sanotusti putki päällä jo pitkään, ja se on pystynyt hyödyntämään EU-rahoitusta paremmin kuin Suomi.

Nyt hallitus haluaa varmistaa, että hankkeita on meilläkin koko ajan putkessa. Uuden järjestelmän valmistelu aloitettiin jo edellisellä hallituskaudella.

Uusia hankkeita on tarkoitus esitellä jatkuvalla syötöllä.

– Se on 12-vuotisen rullaavan ohjelman ajatus, että meillä on koko ajan sellainen hankkeiden määrä, että niistä on jatkuvasti kerrottavaa, Harakka sanoo.

Timo Harakka
Liikenneministeri Timo Harakan mielestä Sanna Marinin hallituskaudesta tulee käänne Suomen liikennepolitiikassa. Kimmo Brandt / All Over Press

Listoja hankkeista tulossa myöhemmin

Suunnitelmassa rautateille investoidaan aiempaa isompi osuus liikennerahoista. Liikenneverkkoihin aiotaan myös kaikkiaan käyttää aiempaa enemmän valtion rahaa, jotta sitä riittää myös teiden rakentamiseen ja kunnostamiseen.

Tarkoitus on samalla liittää Suomi aiempaa tiiviimmin osaksi eurooppalaista liikenneverkkoa. Se on myös EU:n uusien liikenneohjelmien tarkoitus: tehdä sisämarkkinoiden liikenteestä mahdollisimman saumatonta ja helppoa käyttäjilleen.

Julkistetussa suunnitelmassa ei laiteta järjestykseen eri investointihankkeita, vaan asetetaan raameja sille, millä perusteella uusia tie- ja raidehankkeita aloitetaan.

– Tieverkon osuus perusväylänpidosta säilyy kuitenkin suurempana kuin rataverkon, ja korjausvelkaa vähennetään koko väyläverkolla, myös alemmalla tieverkolla. Tieverkon rahoitustaso säilyy jatkossakin rataverkkoa suurempana, Harakka kommentoi tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun).

Harakka kertoi tiedotustilaisuudessa, että esityksen toteutukseen etenevistä hankkeista tekee Väylävirasto. Virasto laatii investointiohjelman seuraavaksi 6–8 vuodeksi vielä tämän vuoden aikana.

Pitkäjänteisyydelle kiitosta yli puoluerajojen

Ministeri ja eduskuntaryhmien edustajat kiittelivät tiedotustilaisuudessa suunnitelman pitkäjänteisyyttä ja sitä, että liikenneväylien rahoituksen taso on nyt tiedossa aiempaa pidemmälle tulevaisuuteen. Suunnitelmaa kiiteltiin hallituspuolueiden ohella myös perussuomalaisista ja kokoomuksesta.

Hallituksen tarkoituksena on myös uudistaa toimintatapoja, jotta EU-rahoitus pystytään hyödyntämään täysimääräisesti.

Suomi on saanut suhteessa vähemmän EU-rahoitusta liikenteeseen kuin kilpailijamaat jo usean hallituskauden aikana.

Istuva hallitus onnistui kuitenkin vuoden 2020 lopussa päättyneen seitsenvuotisen rahoituskauden loppusuoralla nappaamaan 65 miljoonan euron tuet, jotka kohdentuvat valtaosaltaan Helsingin ja Turun välille suunniteltuun nopeaan ratayhteyteen.

Se kolminkertaisti Suomen saannon EU-tuista.

– Meillä oli edellisen rahoituskauden (2014–2020) alkupuolella liian vähän kunnianhimoisia ratahankkeita, mutta Marinin hallituksen ensimmäisestä hausta viime kesänä tuli käänne, Harakka sanoo.

Aiheesta lisää:

Suomelta menee EU:n raidetukia sivu suun, ja se harmittaa meppi Henna Virkkusta: "Suomi pitää saada osaksi eurooppalaisia junaverkkoja"

Raiteille menossa yhä isompi osuus väylärahoista – Liikenneministeri: Junakilpailu aukeaa ja suositut lähtöajat huutokaupataan

Lähijunat Turkuun, Tampereelle, Ouluun ja muuallekin – jääkö vihreiden esitys haaveeksi? Ministeri: "Raideliikenne raskasta järjestää"

VR lähettää jopa 1990-luvun Intercity-vaunuja romuttamolle, valtio-omistaja sallii – Raidealan edunvalvoja: Valtion omaisuus ei ole tehokkaassa käytössä

Lue seuraavaksi