1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. käsikirjoittajat

Tv-sarjojen kirjoittajat vaativat isompaa siivua kasvaneista budjeteista – alan etujärjestön mukaan Suomi on käsikirjoittamisen halpatyömaa

Televisiosarjoja tehdään enemmän kuin koskaan, mutta kirjoittajien kukkarossa se ei näy.

käsikirjoittajat
making of
Yhä useampi suomalaistuotanto myydään maailmalle. Käsikirjoittajien mielestä heille kuuluisi isompi siivu kakusta .Yle / Ulla Broholm

Suomalaisella televisiodraamalla menee paremmin kuin koskaan – ainakin volyymin perusteella.

Alkuvuoden aikana Suomessa kuvataan tai jälkityöstetään peräti toistakymmentä televisiosarjaa. Erityisesti MTV ja sen suoratoistopalvelu C More ovat kasvattaneet tarjontaansa sarja per kuukausi -tahtiin, kun se ennen koronaa tuotti muutaman sarjan vuodessa.

Myös budjetit ovat kasvaneet vuosi vuodelta. Se näkyy sekä Ylen tuottamissa että tilaamissa sarjoissa että tuotantoyhtiöiden muille kanaville ja suoratoistoalustoille toteuttamissa draamoissa. Kovimmista tekijöistä kilpaillaan. Entistä useampi sarja on saatu myös myytyä maailmalle.

Tuotantoihin tullut lisärahoitus ei kuitenkaan ole korottanut käsikirjoittajien korvauksia. Alan etujärjestön mukaan Suomi on televisiokäsikirjoittamisen halpatyömaa, josta Euroopan tasolla jää jälkeen vain vanha itäblokki.

Nyt käsikirjoittajat vaativat suurempaa siivua kasvaneista budjeteista ja lisää aikaa sekä tarinoiden kehittelyyn että varsinaisen tekstin tuottamiseen.

Suomen Näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien liiton Sunklon tekemän selvityksen mukaan suomalaiset käsikirjoittajat tienaavat pahimmillaan vain murto-osan etenkin pohjoismaisiin kollegoihinsa verrattuna.

Käsikirjoittajien palkkioita on selvitetty laajalti eurooppalaisella tasolla, mutta relevanteimmat vertailukohdat löytyvät alan etujärjestön mukaan Tanskan, Norjan ja Ruotsin yleisradioyhtiöistä. Niiden draamabudjetit ja markkinat muistuttavat eniten Suomea.

Järjestön mukaan käsikirjoittajien kurja asema on keskeinen este suomalaisen tv-draaman todelliseen voittokulkuun maailmalla.

Sonia Meltti
Sonia Meltti uskoo, että kansainvälisiä läpimurtoja tulee, kun käsikirjoittajat saavat työrauhan.Antti Haanpää / Yle

“Tarinan puutteita ei voi paikata tehosteilla”

Pohjoismaiden yleisradioyhtiöiden tuotantobudjetteja tai käsikirjoittajille maksettuja korvauksia on vaikea verrata suoraan keskenään.

Kilpailusyihin vedoten vain osa tiedoista on julkisia, ja sopimukset ovat keskenään varsin erityyppisiä. Indiepuolelta edes merkittäviltä tuotantoyhtiöiltä, joilta sarjoja tilataan, tietoja ei ole senkään vertaa.

Sunklon selvitys käsikirjoittajien palkkioista eurooppalaisella tasolla paljastaa silti ainakin suuntaa-antavia eroja julkisen palvelun yhtiöiden osalta. Erot käsikirjoittajien palkoissa eivät selity yksinomaan budjettieroilla.

Järjestön toiminnanjohtajan Sonia Meltin mukaan Tanskan yleisradioyhtiö DR::n käsikirjoituskorvaukset ovat nelinkertaiset, vaikka yhtiön draamabudjetti on tiettävästi samaa luokkaa Yleisradion kanssa. Käsikirjoittajat saavat kuukausipalkkiota jopa kahden vuoden ajan.

– Tekijänoikeuksista sovittaessa on vaikea verrata pelkkää hintaa, koska sen kohtuullisuuteen vaikuttaa muun muassa se, miten pitkäksi aikaa oikeudet on luovutettu, toteaa Meltti.

Sekasin tv-sarjan kuvauksia 8.1.2021.
Sekasin-tv-formaattia on myyty myös ulkomaille. Omia versioita on tehty esimeriksi Ranskassa, Saksassa ja Italiassa.Sasha Silvala / Yle

Norjassa otettiin muutama vuosi sitten käyttöön malli, joka tuplasi kirjoittajien palkkiot. Verrattuna Suomeen he luovuttavat oikeutensa suomalaiskollegoita laajemmin esimerkiksi uusintakorvausten osalta. Meltin käsityksen mukaan käsikirjoittajat ovat olleet siihen tyytyväisiä.

– Esimerkiksi Tanskassa tehdään vähemmän, mutta kalliimmalla ja käytetään isompi osa budjetista kehittelyyn ja käsikirjoittamiseen. Tanskalaiset kävivät useita vuosia sitten ottamassa mallia tähän Yhdysvalloista.

Meltti toivoo, että Suomessa tehtäisiin samoin.

– Tanskan lisäksi myös Norjassa, Ruotsissa ja tietyissä ranskalaistuotannoissa, kuten hitiksi nousseessa Le Bureauvakoojaverkostossa, on tehty päätös, että budjetissa panostetaan käsikirjoittamiseen. Meilläkin budjetit ovat kasvaneet, mutta raha on valunut kuvauksiin ja jälkituotantoon. Käsikirjoittajien palkat eivät ole nousseet suhteessa.

Huippusuositun Le Bureau -vakoojasarjan tuottaja Alex Berger Ylelle: "Paras palaute tulee oikeilta vakoojilta"

Sonia Meltti huomauttaa, että erikoistehosteet tai lisäkuvauspäivät eivät voi paikata tarinan puutteita.

– Se, mikä lopulta katsojat koukuttaa, on tarina ja käsikirjoitus, ja niillä juttu myydään myös rahoittajille. Käsikirjoittaminen on sitä paitsi halpaa verrattuna siihen, miten eurot juoksevat kun kuvausryhmä lähtee vaikka maastoon kuvaamaan.

Laajassa kuvassa työryhmää kuvaamassa kellarimaisessa huoneessa Sorjosen kohtausta. Kameran ajoradan päässä päänäyttelijät esittämässä kuulustelutilannetta.
Sorjonen on ollut yksi suomalaisista menetystarinoista. Kuva sarjan kuvauksista.Fisher King

Kirjoittajat kaipaavat työrauhaa

Esimerkiksi Tanskassa käsikirjoittaja voi saada parin vuoden ajan sikäläiseltä yleisradiolta kuukausittaista palkkiota kahdeksanosaisen draamasarjan kirjoittamisesta. Käsikirjoittajat eivät ole suoraan yleisradioyhtiön palveluksessa, vaikka sopimus muistuttaa kuukausituloa.

.

Sekasin tv-sarjan kuvauksia 8.1.2021.
Sekasin -sarjan oikeudet on myyty useisiin maihin. Kuva sarjan kuvauksista.Sasha Silvala / Yle

Tanska on mielekäs vertailukohta siksi, että sen yleisradion draamabudjetti ei ole kaukana Suomen vastaavasta, mutta sillä on saatu aikaan kansainvälisiä täysosumia ja huippusarjoja.

Suomessa vastaavankokoisen sarjan kirjoittamiseen on yleensä Sunklon arvioiden mukaan aikaa korkeintaan vuosi. Sekin toteutuu pienissä pätkissä pidemmällä aikavälillä. Sellaisissa oloissa keskittyminen luomistyöhön ei ole Meltin mukaan optimaalista.

– Laadukkaan kuusi- tai kahdeksantuntisen draamasarjan kirjoittaminen on monen ihmisen monen vuoden työ, mutta meillä se on edelleen usein sitä, että yksi ihminen kirjoittaa pienissä pätkissä ja huomattavasti vähemmän aikaa kuin muissa Pohjoismaissa.

Suomessa Yleisradio on laittanut lisää rahaa tv-draaman konseptien kehittämiseen, mutta Sonia Meltin mielestä kyseessä on hädin tuskin hyvä alku.

– Olisi ihanaa nähdä, mitä meillä saataisiin aikaan, jos olisi käytettävissä vastaavat resurssit kuin Tanskassa.

Tavoitteena yleissopimus taksoista

Käsikirjoittajat kaipaavat rahan ja ajan lisäksi selkeämpiä sopimuksia.

Tällä hetkellä ainoa käsikirjoittajien korvauksia koskeva yleissopimus on Yleisradion kanssa. Sekin on Sonia Meltin mukaan puutteellinen.

– Sopimus koskee tavallaan vain osaa kirjoitustyöstä. Sitä on pitkään yritetty saada kattamaan myös kehittelyvaihe, mutta ei se vielä ole onnistunut.

Suurempia ongelmia on indieyhtiöiden kanssa. Jokainen kirjoittaja aloittaa neuvottelut tavallaan aina nollasta, sanoo Meltti. Hänen mielestään se on älytöntä resurssien tuhlaamista. Kaikilla kirjoittajille ei ole tarvittavaa osaamista etujensa valvomiseen: sopimuksiin pitää kirjata erikseen palkkiot esimerkiksi konseptista, käsikirjoitustyöstä, oikeuksien luovuttamisesta ja siitä, miten kirjoittaja kreditoidaan..

Ison tv-draaman käsikirjoituksessa tavallisesti on erikseen pääkäsikirjoittaja ja jaksokäsikirjoittaja, ja heidän sopimuksensa ovat erilaisia.

Meltti haluaa alalle sopimuksen, jossa sovitaan ainakin tärkeimmistä reunaehdoista, eli jonkinlaisen puitesopimuksen.

– Jokaisesta käsikirjoituksesta käydään nyt pitkiä ja hankalia neuvotteluja. Ne ovat oikeasti monimutkaisia asioita. Kaikilla ei edes ole riittävää osaamista näiden neuvottelujen käymiseen. Yksilöllinen sopiminen vie liikaa aikaa kaikilta.

Jarmo Lampela
Yle Draaman päällikkö Jarmo Lampela toteaa, että tuotannot eivät ole veljiä keskenään. – Parinkymmenen minuutin komediajaksot valmistuvat nopeammin kuin tunnin draamat. Tuotannot vaativat erilaisia sopimuksia.Juha Suomalainen Yle

Yle Draaman päällikkö: Suomi tulee perässä

Yle Draaman päällikkö Jarmo Lampela ymmärtää käsikirjoittajien huolia.

– Kyllähän tuollainen eurooppalainen vertailu on kannattanut tehdä ja nyt miettiä, miten tilannetta Suomessa voi muuttaa. Yhden yön ihmeisiin tässä ei kuitenkaan kukaan pysty.

Silti Lampelan mielestä esimerkiksi Ylen käsikirjoituspalkkioiden suhteuttaminen muihin Pohjoismaihin on hieman epäreilua.

Suomi on jälkijunassa, mitä tulee kansainvälisten huippusarjojen tuotantoon. Lampelan mukaan meillä myös budjetit ovat ylipäätään edelleen pienempiä. Suomi on vasta muutama vuosi sitten alkanut kivuta pohjoismaiselle tasolle.

Kymmenen vuoden ajan Yleisradio on lisännyt palkkioihin käytettyä rahaa, jotta hyviä konsepteja saadaan kehitettyä. Konseptien kehittäminen on aina riskirahaa, koska vain osa päätyy tuotantoon.

– Tanskassa on tehty kansainvälistä tv-draamaa jo 30 vuotta, Ruotsissa ehkä vielä pidempään. Norjassa on tehty hankkeita osin ulkopuolisella rahoituksella noin 20 vuotta. Meillä alle kymmenen vuotta.

Käsikirjoittajien peräämää Tanskan-mallia, jossa kirjoittajat ovat yleisradioyhtiön palkkalistoilla on sitä paitsi kokeiltu. Sellainen on ollut käytössä Uusi päivä -sarjan tuotannossa.

– Palkkausmalli riippuu hankkeesta ja sen rahoituksesta ja siitä, onko se kansainvälinen vai vain paikallisessa ohjelmistossa. Uuden päivän oli tarkoitus palvella tiettyä yleisöä isolla volyymilla ja silloin oli järkevää, että käsikirjoittajat olivat Ylellä töissä.

Lampela huomauttaa, että tekijänoikeuskysymysten takia ei välttämättä ole kirjoittajan kannalta järkevää olla suoraan Yleisradion palkkalistoilla.

– Ylen henkilöstöpolitiikkaan kuuluu nykyisessä sopimusmaailmassa, että työnantaja omistaa sen sinun teoksesi.

Käsikirjoittajien rekrytointi suoraan Yleisradion palkkalistoille voisi tuoda Lampelan mukaan muitakin ongelmia. Kun draamasarja on kehittelyvaiheessa, se on vasta ehdotus.

Jos Yleisradio toteaisi valmiista käsikirjoituksesta, että se ei voi viedä sarjaa tuotantoon, olisi sen toteuttaminen hankalaa myös muille. Valmis käsikirjoitus olisi Yleisradion omaisuutta. Oikeuksien edelleen myyminen jollekin tuotantoyhtiölle, joka haluaisi toteuttaa idean voi johtaa herkästi sopimustekniseen ryteikköön.

– Jos sisältö on Yleisradion omaisuutta, eikä kansainvälistä rahoitusta ja levitystä etsivän yhtiön, niin tilanne on hankala. Esimerkiksi tuotantotukien saamiseksi kyseessä on oltava tuotantoyhtiön oma hanke.

Käsikirjoittajien etujärjestöä edustava Sonia Meltti huomauttaa, että työsuhde ei ole varsinaisesti se, mitä käsikirjoittajat ovat vailla. Varsinaista työsuhdetta ei Tanskassakaan synny, vaan malli perustuu freelancepalkkioihin, joihin on sitouduttu riittävän pitkäksi aikaa.

– Olennaista Tanskan mallissa on se, että tehdään taloudellisesti mahdolliseksi pitkäaikainen, päätoiminen kirjoittamistyö.

Sekasin tv-sarjan kuvauksia 8.1.2021.
Ylen tilaamaa Sekasin -sarjaa on ostettu maailmalle sellaisenaan ja konseptina.Sasha Silvala / Yle

“‘Sisällön on oltava kansainvälistä tasoa”

Yhteistuotantojen ja kansainvälisten levitysten myötä budjetit kasvavat lähivuosina entisestään, Ylen Jarmo Lampela arvelee.

Se näkyy jo nyt myös käsikirjoittajien korvauksissa.

– Reilut viisi vuotta sitten Yle oli yleensä ainoa käsikirjoitusvaiheen rahoittaja. Hyvällä lykyllä saatettiin saada elokuvasäätiön käsikirjoitustuki. Nyt on syntynyt hankkeita, joissa Yle on enää yksi käsikirjoitusvaiheen rahoittaja. Se mahdollistaa esimerkiksi useampien käsikirjoittajien palkkaamisen tai paremman palkkion laajemmasta levityksestä.

Sonia Meltin mielestä ei pidä jäädä odottelemaan, että maailma muuttuu.

–Jos halutaan suomalaisiin tuotantoihin ulkomaista rahaa, niin sisällön on oltava kansainvälistä tasoa. Minusta tämä kysymys palaa aina siihen, että käsikirjoitusvaihe tarvitsee lisää resursseja.

Toinen kamera-assistentti Teemu Korhonen näyttää klaffia Yellow Film & TV:n tuottaman poliisisarjan Roban kuvauksissa, oikealla näyttelijä Andrei Alén, Helsinki, 12.1.2021.
Roba-sarjaa tilaa CMore -palvelu Yellow Film -tuotantoyhtiöltä.Jari Kovalainen / Yle

Komediasarja Aikuiset nousi hitiksi – näyttelijät Anna Airola ja Elias Salonen uskovat suosion selittyvän samaistuttavilla hahmoilla

Sorjosen ohjaaja Jyri Kähönen teki HBO:lle megaluokan toimintasarjan Afrikassa: "Rahalla saa aikaa, sitä kaikki ohjaajat haluavat"

Miljoonayleisön kerännyt rikossarja palaa TV-ruutuihin entistä rajumpana – Sorjosen uudet jaksot ovat intiimejä ja äärimmäisen tunteellisia

Ylen Sekasin-nuortensarja hätyyttelee verkossa miljoonaa käynnistystä – sarja poiki auttavan verkkopalvelun

Le Bureau

Katsotko liikaa pohjoismaisia poliisisarjoja?

Huippusuositun Le Bureau -vakoojasarjan tuottaja Alex Berger Ylelle: "Paras palaute tulee oikeilta vakoojilta"

Oliko Ruotsin kuningas oikeasti natsi? Tai presidentti Rooseveltilla norjalainen salarakas? – selvitimme, miten paljon tv-sarja Atlantic Crossing venyttää todellisuutta

Anna Heinämaa oli kirjoittamatta 10 vuotta, mutta tuli surullisemmaksi – palasi kirjoittamaan ja vaatii nyt äänekkäästi parannuksia

Miten suomalaiset tv-sarjat saadaan menestymään maailmalla? Osallistu keskusteluun artikkelissa!

Lue seuraavaksi