1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronarokote

Suomalainen koronarokote lähellä toteutumista: Rahoitushakemus jätetty ja rahoitusmalli valmistunut – loppu on poliitikkojen käsissä

Suomalaisten rokote käyttää adenovirustekniikkaa sumutteena, Astra Zeneca ja Johnson & Johnson pistoksena.

koronarokote
Ihmiset istuvat ja odottavat avarassa huoneessa.
Kotimaisen koronarokotteen rahoitus on ratkaisuvaiheessa. Ihmisiä odottamassa rokotukseen pääsyä Myllypuron kampuksella Helsingissä. Tiina Jutila / Yle

Kotimaisen koronarokotteen rahoitus on ratkaisuvaiheessa. Virkamiestyönä tehty malli kotimaisen rokotetuotannon rahoittamiseksi on valmistunut työ- ja elinkeinoministeriössä, kertoo ylijohtaja Ilona Lundström.

Malli mahdollistaisi kotimaisten rokotteiden kehittämisen, jos alan yrityksellä on riittävästi omia tai yksityisten sijoittajien pääomia.

Rahoitusmallin sisällöstä ei ole tarkkaa tietoa. Todennäköisesti siinä esitetään rokotteiden kehittämiseen tukea, joka kanavoitaisiin Business Finlandin kautta.

Valtion antamasta rahoituksesta päättää hallitus. Yle ei tavoittanut elinkeinoministeri Mika Lintilää (kesk.) haastatteluun.

Rahoituksella on kiire

Rahoitusta on kiirehditty, jotta Suomessa kehitetty koronarokote saataisiin tuotantoon. Kyse on kolmen suomalaisprofessorin, Seppo Ylä-Herttualan, Kalle Sakselan ja Kari Alitalon kehittämästä, nenään sumutettavasta koronarokotteesta.

Professoreiden perustama Rokote Laboratories -niminen yhtiö hakee parhaillaan sekä yksityistä että julkista rahoitusta tutkimusten jatkamiseen.

Rokote Laboratories tarvitsee noin kahdeksan miljoonaa euroa lupahakemuksen valmisteluun ja tutkimusten saattamiseksi loppusuoralle. Tämän jälkeen tarvitaan vielä 50–60 miljoonaa euroa viimeiseen, kymmenillä tuhansilla ihmisillä tehtävään kokeeseen.

Yksityistä rahoitusta on alustavasti koossa noin kahdeksan miljoonaa euroa, mutta kallis testivaihe vaatii valtion mukaantuloa.

Valtion myöntämän rahoituksen tarkoitus on mahdollistaa kansallinen rokotteiden ja rokoteinfran kehittäminen laajemmin, kuin pelkästään yhtä yritystä koskien.

Kotimainen rokotetuotuotanto sai tiistaina tukea SDP:ltä. Puolue ilmoitti tukevansa kotimaisen tuotannon käynnistämistä uudelleen pandemian jälkeisessä jälleenrakennusohjemassaan.

Rahoitushakemus on jätetty

Rokote Laboratories on jättänyt rahoitushakemuksen Business Finlandille, kertoo Helsingin yliopiston virologian professori Kalle Saksela. Saksela on Rokote Laboratories -yrityksen perustajia.

Virologian professori Kalle Saksela laboratoriossa Hgin Yliopiston Meilahden lääketieteellisessä laitoksessa.
Kalle Saksela ei usko, että mahdollinen valtion rahoitusratkaisu koskisi pelkästään Rokote Laboratories -yhtiötä.Jorma Vihtonen / Yle

Business Finlandin pääjohtaja Nina Kopola vahvistaa, että Rokote Laboratories on jättänyt hakemuksen, mutta ei kommentoi sitä enempää.

– Hakemukset ovat salassapidettäviä jo yritysten kilpailutilanteen takia. Hyväksytyistä päätöksistä kerrotaan julkisuuteen.

Hakemuksen jättämisestä rahoituspäätöksen saamiseen kuluu Kopolan mukaan yleensä 50–60 vuorokautta.

Hakemuksen jättämisen jälkeen tarkastellaan yritystä ja sen rahoituskelpoisuutta, hanketta ja sen uutuusarvoa ja onnistumismahdollisuuksia, ja rahoitusasiantuntijat ja rahoitusjohtajat käyvät keskusteluja asiakkaan kanssa, Kopola kertoo.

Rahoitushakemus edellyttää riittävää omarahoitusosuutta. Yhteen hankkeeseen voi tukea saada korkeintaan 15 miljoonaa euroa. Lisäksi tuen hakijalla pitäisi olla puolet omaa rahoitusta.

Korona-aikana poikkeuksellisesti tukea voidaan myöntää jopa 80 prosenttia rahoituksesta.

Sakselan mukaan nyt on viimeiset hetket saada koko hankkeen rahoitus järjestymään. Ilman valtion rahoitusta ihmiskokeita ei hänen mukaansa pystytä tekemään.

– Joitakin yksityisiä rahoittajia on jo vetäytymässä hankkeesta, hän sanoo.

Suihkeessa käytetään adenovirusta

Suomalaisprofessoreiden kehittämä rokote on nenään sumutettava suihke. Siinä käytetään samantyyppistä adenovirustekniikkaa kuin Astra Zenecan ja Johnson & Johnsonin rokotteissa. Näiden rokotteiden on epäilty aiheuttavan verisuonitukoksia, mutta tapaukset ovat hyvin harvinaisia.

Sakselan mukaan nenäsumutteessa tätä vaaraa ei ole.

– Annostelu jäljittelee adenoviruksen aiheuttamaa nuhakuumetta. Siihen ei liity näitä komplikaatioita. On ihan eri asia antaa rokote injektiona lihakseen, jolloin sitä pääsee pieniä määriä verenkiertoon.

Saksela sanoo, että he valitsivat nenäsumutteen osin turvallisuuden vuoksi.

– Tiedetään, että kun adenovektoreita on käytetty geenihoitoihin, siihen liittyy ohimenevä immuuniaktivaatio. Sitä on pidetty varsin haittattomana.

Geenihoitoja ei kuitenkaan ole annettu läheskään samassa mittakaavassa kuin koronarokotteita. Saksela korostaa, että lopullista syytä verisuonitukoksiin ei ole vielä saatu selville tai liittyvätkö tukokset adenovektoreihin, kun niitä annetaan pistoksina.

– Meillä annostelutapa on valittu juuri tämän vuoksi matkimaan luonnollista tapaa.

Rokotteita tarvitaan jatkossakin

Rokote ei todennäköisesti enää ehdi akuuttiin tilanteeseen tänä keväänä mutta sillä voi olla suuri merkitys jatkossa virusmuunnosten torjunnassa.

Jos rahoitus järjestyy ja rokote läpäisee hyväksynnän, sitä voitaisiin valmistaa Kuopiossa geenilääkkeitä valmistavan Finvectorin tuotantolinjalla.

Rahoituksen saamista saattaa vaikeuttaa se, että tutkimustyötä on tehty Suomessa tekijänoikeusvapaalla periaatteella. Sen patentoiminen on mahdotonta, mikä on omiaan vähentämään sijoittajien mielenkiintoa.

Tämä ei Sakselan mukaan kuitenkaan vie taloudellista pohjaa, sillä tärkeintä olisi myyntilupa Eurooppaan.

Lisää aiheesta:

Suomalaisen koronarokotteen kohtalon hetket käsillä: Rahoitus saatava parissa viikossa, muuten "juna on mennyt"

Suomalainen koronarokotehanke voisi saada kymmeniä miljoonia euroja valtion tukea, mutta hakemusta ei kuulu

SDP käynnistäisi kotimaisen rokotetuotannon uudelleen

Kotimaisen koronarokotteen kehittäjä: "Rahoitus vaatii ison remontin"

Lue seuraavaksi