1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koronarokote

Rokotteiden kohdentaminen pahimmille tautialueille myöhästyi, sanoo johtajalääkäri: "Vaikutus olisi ollut selvästi suurempi pari kuukautta sitten"

Johtajalääkäri Timo Lukkarinen sanoo, että pääkaupunkiseudun rokottaminen suojelisi myös maakuntien asukkaita ja estäisi virusvarianttien leviamistä.

koronarokote
Koronarokotteita odottamassa pöydällä
Työntekijät valmistautuivat rokottamaan maaliskuussa Seinäjoen keskussairaalassa.Pasi Takkunen / Yle

Helsingin terveysasemien johtajalääkärin Timo Lukkarisen mielestä rokotteiden kohdentamisessa pahimmille tautialueille ollaan jo myöhässä. Lukkarinen sanoo, että vielä parisen kuukautta sitten rokotusten kohdentamisella olisi ollut selvästi tehokkaampi vaikutus väestön terveyden suojelemisessa.

– Kohdentamisella on yhä sijansa, jos päätöksiä vain saataisiin aikaiseksi. Vaikutus olisi ollut selvästi suurempi vielä pari kuukautta sitten. Laskevassa tautitilanteessa tällä ei tietysti ole enää samaa tehoa. Lukkarinen sanoo

Hänen mukaansa vielä parisen kuukautta sitten rokotteiden kohdentamisella olisi säästetty jopa ihmishenkiä.

– Jos rokotuksissa olisi oltu pidemmällä, niin kolmas aalto ei olisi varmastikaan iskenyt terveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon niin pahasti kuin nyt kävi. Olisi todennäköisesti myös säästetty ihmishenkiä, Lukkarinen sanoo.

Suomessa on pohdittu kuukausien ajan voitaisiinko rokotejakelua painottaa alueille, joissa tautitilanne on synkin.

Lukkarinen: Synkimmillä alueilla tartuntariski moninkertainen

Suurimmat kolhut korona on aiheuttanut koko epidemian ajan Uudellamaalla. Tilanne on ollut erityisen hankala myös esimerkiksi Varsinais-Suomessa.

– Riski saada tartunta korkean ilmaantuvuuden alueilla on moninkertainen, jopa monikymmenkertainen, matalien ilmaantuvuuksien alueisiin verrattuna, Lukkarinen selventää.

Toistaiseksi maan hallituksen ajatuksena on ollut, että rokotteita alettaisiin kohdentaa ongelma-alueille vasta kun ikäihmiset ja riskiryhmät on rokotettu. Sekä pääministeri Sanna Marin (sd.) että keskustan puheenjohtaja tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko ovat liputtaneet ajatuksen puolesta.

Pelkona on ollut muun muassa se, että isoissa etelän kaupungeissa asuvat saisivat rokotteita nopeammin kuin muualla Suomessa asuvat.

– Myös riskiryhmiin kuuluvalla on isompi riski sairastua synkimmillä epidemia-alueilla. Siksi tuntuu erikoiselta, että odotamme kohdentamisessa riskiryhmien rokottamisen valmistumista, Lukkarinen toteaa.

Lukkarinen sanoo, että jos painotus tehtäisiin toimittamalla lisäerä rokotteita synkimmille tautialueille, rivakampi piikitys olisi mahdollista toteuttaa pääkaupunkiseudulla varsin nopeasti.

Suurempi ponnistus olisi edessä, jos painotus tehtäisiin niin, että toimitukseen jo sovittuja rokotteita siirrettäisiin alueelta toisaalle. Tällöin muualla pitäisi perua rokotusaikoja.

"Variantit ja yhteiskunnan avaaminen aiheuttavat selkeän riskin"

Rokotteiden kohdentamista koskevan keskustelun taustalla on kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän (KRAR) suositus, jonka mukaan rokotusjakelu tulisi painottaa tautitilanteen perusteella.

Rokotukset jatkuisivat kaikkialla, mutta niitä toteutettaisiin nopeammin vaikeimmilla tautialueilla.

Lukkarinen toteaa, että kaikkien toimien lääketieteessä tulee olla tarkkaan tarveharkittuja.

– Näin myös koronarokotteiden osalta tulisi olla. Uudet variantit ja toisaalta yhteiskunnan avaaminen aiheuttavat selkeän riskin epidemian pahenemiselle. Jos tätä halutaan ehkäistä, rokotteiden keskittäminen olisi edelleen ehdottoman tärkeää, Lukkarinen sanoo.

Lukkarisen mukaan rokottamalla pääkaupunkiseudun asukkaita suojellaan myös maakuntien asukkaita ja estetään virusvarianttien leviämistä.

– Luvut näyttävät, että korona leviää herkemmin tiheään asutetuissa kasvukeskuksissa. Nämä edelleen ruokkivat epidemiaa muualla Suomessa. Kyllä tämän huomioimisesta hyötyisivät kaikki, on virustilanne mikä tahansa. Toki epidemiatilanteen pahentuessa vaikutus tehostuu, Lukkarinen sanoo.

Voit keskustella rokotusten alueellisesta kohdentamisesta perjantaihin kello 23 asti.

Lue myös:

HUSin Juha Tuominen: Riskiryhmiin tulisi laskea myös korkean ilmaantuvuuden alueella asuvat – "Minusta on vaarallista, jos tätä harkintaa ei nyt tehdä"

Riskiryhmät ensin, sitten rokotusjärjestys uusiksi? THL:n Nohynek: Suuria arvolatauksia, tarvitaan yhteiskunnallista keskustelua

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Suomessa 143 uutta tartuntaa ja 2 kuollutta, rajoituksia voidaan purkaa alueellisesti ja julkisia tiloja avata

Lue seuraavaksi