1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. muuttoliike

Täällä lapsi voi elää turvallisesti, ajatteli Anna Korhonen, joka muutti koronan pelossa Helsingistä Kainuuseen: "Elämä on lähes normaalia"

Muuttoon vaikuttivat koronastrategia ja epidemiatilanne, Anna Korhonen sanoo. Kainuussa on pienempi riski sairastua.

muuttoliike
Nainen istuu tuolilla tyttö sylissään. Aringon valo ikkunasta valaisee naisen kasvot ja piirtää teräviä varjoja seinään.
Anna Korhonen kertoo videolla, miksi hän päätti muuttaa tyttärensä kanssa Kainuuseen.

Kajaanin Vuolijoella tiet ovat sulat ja aurinko paistaa lämpimästi. Tuuli on kuitenkin viileä ja lunta on vielä siellä täällä kasoittain.

Anna Korhonen on asunut täällä kaksi kuukautta. Hän muutti tyttärensä Aamu Jussilan kanssa Helsingistä Vuolijoelle helmikuussa, koska koki, että tytär ei voinut elää turvallisesti lapsen elämää.

Koronaepidemian perustasolla olevassa Kainuussa olo on turvallisempi. Helsingin koronatilanne tuntuu Korhosesta lähes unelta.

– Joka viikko tuli kaupungin sivuille viikon myöhässä ilmoitus, kun koulussa oli ollut tartunta. Ei kerrottu luokkaa tai luokka-astetta.

Nainen istuu tuolilla ja katsoo kameraan hieman hymyillen. Auringon valo valaisee naisen kasvot ja piirtää tervän varjon seinään.
Anna Korhonen toivoo, että etäopetus olisi laajemmin käytössä koronaepidemian kiihtymis- ja leviämisalueilla.Antti Tauriainen / Yle

Helsinkiin jäivät koti, puoliso ja omilleen muuttanut vanhempi lapsi. Korhosen mielestä tulevaisuutta ei ole niin kauan, kun koronatilanne ei ole perustilassa.

– Silloin on ihan sama, missä seinät ovat, jos sieltä ei pääse ulos. Tämä tuntuu paljon vapaammalta.

Tärkeintä on tartuntojen tukahduttaminen

Korhonen kertoo olevansa erityisasemassa ja etuoikeutettu, koska hän on pystynyt tekemään valinnan ja muuttamaan pois Uudeltamaalta. Korhonen työskentelee freelance-animaattorina, mikä mahdollistaa joustavan työskentelyn paikasta riippumatta. Lisäksi hänen äitinsä asuu Vuolijoella.

– Aluksi muutimme äitini luo, sitten löytyi vuokra-asunto. Täällä olemme nyt toistaiseksi.

Kainuussa koronaepidemia on perustasolla. Korhonen pitää tärkeänä sitä, että maakunnassa tartunnat ja niiden leviäminen tukahdutetaan.

– Riski sairastua on niin pieni, että elämä on lähes normaalia.

Lue myös: Kainuun kapinalääkäri vanheni vuodessa kymmenen vuotta ja toivoo, että poliitikot olisivat pitäneet näppinsä erossa koronataistelusta

Esimerkiksi ravintolat ja kahvilat ovat olleet Kainuussa auki koko korona-ajan.

Korhonen on käynyt muuttonsa jälkeen ensimmäistä kertaa vuoteen kahvilassa. Hän luonnehtii sitä extremekokemukseksi.

– Mietin, voinko ottaa maskin pois ja voiko täällä ihan turvallisesti juoda kahvia. Kyllä siellä voi.

Vuolijoella on koko koulussa noin 30 oppilasta. Aamun edellisessä koulussa oppilaita oli yli 700. Vaikka Korhonen oli asunut perheensä kanssa Vuolijoella ennen Helsinkiin muuttoa, tuttu paikka ei ollut itsestään selvä.

Tärkeä tekijä oli koronastrategia. Korhonen oli seurannut syksyn ajan, kuinka eri alueilla tartuntoihin ja altistumisiin suhtauduttiin.

– Täällä tartunnoista ja altistumisista tiedotetaan yksityiskohtaisesti paikka, koulu, luokka ja harrastusryhmät. Ei pimitetä tietoja, eikä ole kafkamainen fiilis.

Kainuussa ihmiset ovat valmiiksi etäällä toisistaan, perheen lapset käyvät samaa koulua ja harrastuskaverit ovat usein samasta koulusta. Kuplat säilyvät paremmin.

Pitääkö lapsen luopua kaverisuhteista ja harrastuksista?

Anna Korhosen tytär Aamu harrasti Helsingissä sirkusta. Korhonen ei pidä ryhmäharrastuksia tai lähiopetusta turvallisina epidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa. Kevään 2020 etäopetuksen loppumisen jälkeen Aamu kävi lähiopetuksessa vain, kun tilanne oli perustasolla.

Korhonen kertoo ymmärtävänsä, että lähiopetusta perustellaan sillä, että lapsi tarvitsee sosiaalisia suhteita. Niin kauan kuin on koronaa, se ei Korhosen mielestä ole turvallista.

Hänestä on käsittämätöntä, että satoja lapsia laitetaan samaan kouluun ilman kasvomaskeja ja turvavälejä eikä etäopetusta alakouluissa oteta käyttöön.

– Aikuiset pystyvät varomaan ja suojautumaan. Lapset eivät voi.

Tyttö makaa sängyllä ja käyttää taulutietokonetta. Aurinko paistaa ikkunasta huoneeseen.
Äitinsä tavoin myös tytär Aamu Jussila on viihtynyt Vuolijoella.Antti Tauriainen / Yle

Syksyllä 2020 Aamu meni kouluun Helsingissä, mutta tartuntoja alkoi taas tulla. Anna Korhonen pitää käsittämättömänä, että koulujen sulkemista ja etäopetusta ei käytetä keinona epidemian hillitsemiseksi kiihtymis- ja leviämisalueilla.

– Miksi jatkuu tämä löysässä hirressä roikkuminen? En käsitä. Lapsen ensisijainen oikeus on elää ja pysyä terveenä, sitten vasta tulee lähiopetusoikeus.

Tytär leikki Helsingissä kavereidensa kanssa etänä videopuhelun välityksellä lähes vuoden ajan.

– Itkin päivittäin ilosta, kun täällä voi mennä pyörällä tyttöporukalla ja elää lapsen elämää, Korhonen sanoo.

Koronapandemian aikana on uutisoitu muun muassa, että kriisi on saanut suomalaiset muuttamaan isoista kaupungeista maaseutumaisiin kuntiin. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja Torsti Hyyryläinen on kuitenkin todennut, että pandemian pysyviä vaikutuksia muuttoliikkeeseen on liian aikaista arvioida.

Lue myös: Katoavatko kaupungit? Kokosimme tutkijoiden kolme skenaariota siitä, miten korona muuttaa tapaamme asua

Paluu on vielä kysymysmerkki

Korhosen puoliso ja omilleen muuttanut vanhempi lapsi asuvat edelleen Helsingissä. Korhonen itse asuu nuoremman lapsensa kanssa Vuolijoella. Helsinkiin ei ole ikävä.

Puoliso Juha-Matti Jussila on haastatteluhetkellä käymässä Vuolijoella. Hän on tehnyt etätöitä vuoden verran. Ei ole varmaa, voiko niitä tehdä jatkossakin.

Mies istuu tietokoneen äärellä keskittyneen näköisenä. Hänellä on päässään kuulokemikrofoni sekä suu- ja nenäsuojain.
Juha-Matti Jussila tekee töitä etänä. Deadline on kohta käsillä.Antti Tauriainen / Yle

– Jos saisin puolison houkuteltua Vuolijoelle, se olisi hyvä, Anna Korhonen toteaa.

Perhe muutti etelään viisi vuotta sitten, kun Juha-Matti sai töitä Helsingistä. Kaikki palvelut, harrastukset ja koulu olivat lähellä. Nyt ihmisiä ei uskalla nähdä.

Pääsiäisen aikaan Korhonen kävi tyttärensä kanssa vierailulla Helsingissä. Nyt he ovat ilmoittautuneet syksyn harrastuksiin Vuolijoella.

– Itselläni on sellainen suunnitelma, että todennäköisesti syksyllä jatketaan tässä koulussa.

Aamu Jussila on pitänyt Vuolijoella asumisesta. Korhonen arvelee, että suuri vaikutus on myös sillä, että äiti ei ole huolissaan ja pystyy olemaan rennommin. Alakouluaikana olisi hyvä olla pysyvyyttä ja samat kaverit.

– Luulen, että lapsi tekee päätöksen puolestamme.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 19. huhtikuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Helsinkiläinen Anniina Keiskander lähti kotikonnuilleen Lappiin joulun viettoon – ja jäi sinne: "Sitä Helsinkiä jota kaipaan ei ikään kuin ole nyt olemassa"

Korona sai ihmiset etsimään turvallista asumista maaseudulta – "Meille riittävät päiväkoti, koulu, kauppa ja apteekki", sanoo Anni Torniainen

Paluumuutto on kiihtynyt korona-aikana – Emilia Campbell muutti äitinsä kanssa Sveitsistä Tuusulaan: "Uudet kaverit ovat tosi kilttejä minulle"

Lue seuraavaksi