1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Turkki

Turkin ja Kreikan ulkoministerit tapasivat – sanoivat myönteisen dialogin alkaneen, mutta edessä mammuttimainen urakka

Turkki
Kreikan ja Turkin ulkoministerit Ankarassa torstaina.
Kreikan ja Turkin ulkoministerit Ankarassa torstaina.Charis Akriviadis / EPA

Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu ja Kreikan ulkoministeri Nikos Dendias tapasivat torstaina Turkin pääkaupungissa Ankarassa, keskustellakseen maiden välit kriisiyttäneistä aluekiistoista Välimerellä.

Viime kesällä näytti välillä siltä, että maat voisivat jopa ajautuisivat sotaan Välimerellä, sen jälkeen kun Turkin alukset etsivät kaasua ja öljyä Kyproksen ulkopuolella sota-alusten saattamina. Maiden sota-alukset joutuivat nokikkain merellä.

Torstaisesta tapaamisesta Turkin pääkaupungissa Ankarassa välittyi kuva, että vierailu oli sujunut kireissä mutta jotakuinkin myönteisissä merkeissä.

– Tämä tapaaminen oli erittäin antoisa. Saimme tilaisuuden puhua kaikista välejämme hiertävistä kysymyksistä, Dendias sanoi lehdistötilaisuudessa tapaamisen jälkeen.

– Pidän erittäin positiivisena että olemme saaneet avattua dialogin, sanoi myös Çavuşoğlu, lisäten Turkin haluavan "ilman ehtoja" pitää puheyhteyden avoinna.

Kumpikin kuitenkin viestitti myös varsin kärkevästi, etteivät ne olleet suinkaan perääntyneet asemistaan maiden välejä hiertävissä ongelmissa.

Çavuşoğlu viestitti myös toivovansa, että EU jättäisi maat rauhassa sopimaan ongelmistaan "keskenään naapureina" eikä asettuisi painostamaan Turkkia Kreikan puolella.

– Emme voi hyväksyä Turkkia vastaan esitettyjä syytöksiä, hän sanoi, viitaten Turkin öljy- ja kaasunetsintöihin Välimerellä.

Turkissa lähes kaikki päätökset tehdään presidentinlinnassa ja siksi asioiden edistämisen kannalta oli hyvä merkki, että myös presidentti Recep Tayyip Erdoğan tapasi Dendiasin ennen kuin antoi vuoron ulkoministerille.

Dendias ja Çavuşoğlu tapaavat kuun lopussa uudelleen Genevessä. Turkki on myös jo alustavasti luvannut, että tapaaminen järjestettäisiin myöhemmin myös Erdoğanin sekä Kreikan pääministerin Kyriakos Mitsotakisin välillä.

Tapaamisen onnistuminen ei ollut itsestäänselvyys

Dendiasin vierailun toteutumista jännitettiin, koska ennen tapaamista retoriikka oli erityisen kovaa puolin ja toisin.

Turkki muun muassa syytti Kreikkaa (siirryt toiseen palveluun)kurdijärjestö PKK:n avustamisesta. Pohjois-Irakissa päämajaansa pitävä PKK on listattu terroristijärjestöksi Turkissa ja myös EU:ssa.

– Yksi maista, joka on tarjonnut suojaa PKK:lle, on Kreikka, naapurimme sekä Nato-kumppani, sanotaan presidentti Erdoğanin lehdistöpäällikön Twitterissä jakamalla videolla.

Kreikka tyrmäsi videon propagandana ja sanoi syytösten johtuvan Kreikan median väitteistä, joiden mukaan Turkki olisi antanut kansallisuuden Isis-jihadistijärjestön jäsenille.

Välejä hiersi viime hetkellä myös Kreikan varaulkoministeri Miltiadis Varvitsiotisin radiohaastattelu, jossa hän sanoi Turkin olevan (siirryt toiseen palveluun) "kriisissä" niin sisä- että ulkopolitiikassaan.

– Turkin levottomuus ja epävakaat toimet voivat heijastua Kreikan ja Turkin välisiin asioihin. Turkki on sekaantunut jo kaikkiin naapurustossaan oleviin konflikteihin, tuoden Turkkiin enemmän kitkaa kuin Turkin politiikalle olisi hyväksi, Varvitsiotis sanoi.

Varvitsiotisin haastattelun Turkki tuomitsi tahallisena yrityksenä sabotoida maiden välistä vuoropuhelua kriittisenä aikana. Kreikan ulkoministerin oli kreikkalaislehdistössä kerrottu punnitsevan matkan toteuttamista viime hetkeen asti, olosuhteista riippuen.

Syytökset puolin ja toisin uhkasivat torpedoida tapaamisen sekä viedä huomion maiden varsinaisesta ongelmasta: pitkään jatkuneista kiistoista maiden merialueista Välimerellä.

Arkistokuva turkkilaisesta Oruc Reis -aluksesta, jolla Turkki on etsinyt öljyä ja kaasua itäisellä Välimerellä.
Arkistokuva turkkilaisesta Oruc Reis -aluksesta, jolla Turkki on etsinyt öljyä ja kaasua itäisellä Välimerellä.Tolga Bozoglu / EPA

Se, että Dendias saapui Turkkiin viime aikojen kireistä tunnelmista sekä myös Turkin pahasta koronatilanteesta huolimatta oli jo hyvä merkki ainakin osapuolten tahdosta yrittää pitää välinsä jotakuinkin toimivina.

Kesällä väläyteltiin sodan mahdollisuutta

Maat ajautuivat viime vuonna niin pahaan pattitilanteeseen, että Välimerellä väläyteltiin jopa sodan mahdollisuutta.

Sittemmin tilanne Välimerellä on rauhoittunut, ja viime kuussa Turkki vältti EU:n kaavailemat uudet pakotteet etsintäoperaatioitaan ohjanneelle valtionyhtiön johdolle. Turkki haluaa varmasti vastaisuudessakin pelata korttinsa siten, ettei lisäpakotteita tule.

Turkilla on tiukka ote unionista noin neljän miljoonan syyrialaispakolaisen isäntämaana – pakolaisten, jotka haluavat Eurooppaan.

Siksi Turkki saattaa katsoa, että sillä olisi etulyöntiasema myös kahdenvälisissä kiistoissa Kreikan kanssa.

Turkki, Kreikka ja Kyproksen kreikkalaisosa ovat jo pidempään riidelleet Välimerellä kaasu- ja öljyetsinnöistä.

Riita juontaa juurensa kymmenien vuosien selvittämättömiin merirajakiistoihin Turkin ja Kreikan välillä sekä Kyproksen saaren jakoon, jo vuosikymmeniä ennen Erdoğanin hallintoa.

Neuvotteluja on aiempina vuosina käyty jo kymmeniä kierroksia, ja viiden vuoden tauon jälkeen ne alkoivat taas tammikuussa EU:n painostuksesta.

Kreikan mukaan kreikkalaisille saarille Turkin rannikolla kuuluisi samankokoinen merialue ja talousvyöhyke kuin valtioille kansainvälisten sopimusten valossa.

Saarten ympäristön merialueet kuitenkin nielaisisivat Turkin merialueen lähes olemattomiin, mikä on Turkille mahdoton hyväksyä.

Turkki taas ei haluaisi tunnustaa edes suurimpien kreikkalaissaarten, kuten Rodoksen tai Kreetan merialueoikeuksia. Turkin tulkinta antaisi sille oikeuden kaasun- ja öljynetsinnän Kyproksen ja Kreetan edustoilla.

Yksi kroonisista kysymyksistä maiden välillä on Kyproksen saari, joka vaikuttaa osaltaan merialueiden jakoon. Kypros on vuodesta 1974 ollut jaettu turkkilaiseen ja kreikkalaiseen osaan, joista vain kreikkalaispuoli on kansainvälisesti tunnustettu.

Vaikuttaa siltä, ettei Turkki enää olisi kovinkaan kiinnostunut ajamaan saaren yhdistymistä. Viime aikoina Turkissa on julkisessa keskustelussa väläytelty yhä enemmän toiveita Kyproksen kahtiajaon virallistamisesta.

Ei ole merkkejä siitä, että Turkki olisi valmis perääntymään paljoakaan omista vaatimuksistaan, päinvastoin.

Kotimaassa yleisölle on viime kuukausina rummutettu niin kutsuttua Sininen isänmaa -aatetta jossa toteutuisi kokonaan Turkin näkemys sille kuuluvista merialueista.

Koska naapurukset ovat molemmat Nato-maita, vaakalaudalla on myös sotilasliitto Naton arvovalta ja uskottavuus.

Turkki ja Kreikka ovat tottuneet väleissään eräänlaiseen jäätyneeseen tilanteeseen, joissa pohjimmaisia ongelmia ei selvitetä, mutta on aina selviydytty viime hetken liennytyksillä. Toisinaan vuosikymmenien aikana on oltu hyvissäkin väleissä, kaikesta huolimatta.

Viime kesän ärhentely ja sotalaivojen läheltä piti -tilanteet Välimerellä kuitenkin osoittivat, ettei tällä menetelmällä kannattaisi jatkaa kovin pitkään – ajan kuluessa ongelmat ja riskit vain kasvavat.

Lue lisää:

EU:n ja Turkin johtajat puhuivat naisten oikeuksista, mutta von der Leyen jäi ilman eturivin istumapaikkaa – katso video nolosta tuolileikistä

EU:ssa raotettiin alkuvuodesta ovea paremmille Turkki-suhteille, sitten Turkissa alkoi tapahtua

Olli Rehn ja muut EU:n avainhenkilöt ajoivat Turkkia unionin jäseneksi – nyt he kertovat ensi kertaa väännöstä kulisseissa, "yksi EU:n suurimmista virheistä"

Eurooppa-kirje: Kreikka odottaa EU:n tukea Turkin kalistellessa sapeleitaan, jalkapalloilijan kuolema somessa – ja brexit-jännitys tihenee

Päätösluonnos: EU lisäämässä pakotteita Turkin Välimeren porausten takia

Turkin alus seilaa taas Välimeren kiistellylle alueelle – Kreikan mukaan Turkki vaarantaa alueen rauhan ja turvallisuuden

Lue seuraavaksi