1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. korkeakoulut

Näin korkeakoulut lupaavat nyt helpottaa opiskelijoiden ahdinkoa – enemmän vertaistukea, mutta ammattiapua ei juuri lisätä

Korkeakoulut ovat innokkaampia lisäämään vertaistukea kuin panostamaan psykologeihin tai muuhun ammattiapuun.

korkeakoulut
Opiskelija kirjoittaa vihkoon
Korkeakouluopiskelijoiden pahoinvointi on noussut hälyttävästi korona-aikana.Petri Aaltonen / Yle

Korkeakouluista vastaava tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) pyysi viime kuussa kaikilta yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta kolmea toimenpidettä, joiden avulla kohentaa opiskelijoiden hyvinvointia. Korkeakoulut ovat esitelleet toimenpiteensä ministerille tällä viikolla.

Taustalla on korkeakouluopiskelijoiden pahoinvointi, joka on noussut hälyttävän paljon koronakriisin aikana. Jokaisella koululla on hiukan eri painotuksia, mutta samat teemat toistuvat:

  • Ohjausta ja neuvontaa pitää lisätä
  • Koulujen pitää itse aktiivisesti ottaa yhteyttä opiskelijoihin ja opiskelijajärjestöjen kanssa pitää tehdä yhteistyötä

– Opiskelijoille ei ole aina kovin selvää, kehen heidän pitää olla yhteydessä, jos he tarvitsevat apua. Siksi korkeakoulujen pitää olla heihin itse yhteydessä, sanoo Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen.

Etenkin yliopistot painottavat myös sitä, että itse opetuksen pitää tukea hyvinvointia. Kurssit pitää esimerkiksi järjestää niin, että opiskelijalle ei koidu etäopiskelusta kohtuuttoman paljon lisävaivaa.

Opiskelijat auttavat toisia opiskelijoita

Useimmat korkeakoulut aikovat lisätä etenkin vertaistukea.

Se voi olla esimerkiksi opintopiirejä, tutortoimintaa tai keskusteluryhmiä. Pääasia on se, että opiskelijat itse auttavat toisiaan ja tapaavat toisiaan joko läsnä tai netin välityksellä.

Vertaistukea lisätään myös opintoihin. Esimerkiksi on otettu käyttöön malli, jossa kurssin aiheen jo tunteva opiskelija voi auttaa muita opinnoissa, huolehtia kurssin etenemisestä ja harjoitella samalla johtamistaitoja.

Jyväskylän yliopistossa taas neljännen ja viidennen vuoden psykologian opiskelijat vetävät muille vertaistukiryhmiä.

Se näkyy myös hankkeissa, joihin ministeriö myönsi viime vuonna yhteensä kuusi miljoonaa euroa avustusta. Lähes kaikilla korkeakouluilla on jonkinlaisia vertaistukeen liittyviä hankkeita

Niissä on mukana myös paljon hankkeita, joissa kehitetään erilaisia sähköisiä palveluja, kuten chatteja.

Suurimmat huolet liittyvät yksinäisyyteen

Sen sijaan harvempi korkeakoulu kertoo lisäävänsä ammattiavun, kuten opintopsykologien saatavuutta.

Poikkeuksena on muun muassa Itä-Suomen yliopisto, joka palkkaa määräaikaisesti yhden ylimääräisen opintopsykologin.

Osassa korkeakouluja ei ole jatkossakaan yhtään opintopsykologia. Esimerkiksi Jyväskylässä opintopsykologin puutteesta on käyty kädenvääntöä pitkään yliopiston ja opiskelijajärjestöjen kanssa.

Korkeakoulujen mukaan opiskelijat ovat itse toivoneet mieluummin vertaistukea kuin ammattilaisapua. Kyselyissä vertaistuki on ollut toivotuin avun muoto.

– Opiskelijoilla on huoli siitä etteivät he ole kiinnittyneet opiskelijayhteisöön, eivätkä he tunne toisia opiskelijoita, sanoo Jyväskylän yliopiston vararehtori Marja-Leena Laakso.

– Vertaistuki auttaa juuri siihen yhteisöllisyyteen, joka on kärsinyt kaikkein eniten korona-aikana, kertoo tutkimusaluejohtaja Teemu Moilanen Haaga-Heliasta.

Vertaistukea suositaan myös sen takia, että se on hyvä keino ottaa opiskelijajärjestöt mukaan auttamiseen.

Vertaistuki on kustannustehokasta

Toisaalta kyse on myös resursseista. Osa korkeakouluista toteaa, että samalla rahalla, jolla palkattaisiin yksi täysipäiväinen opintopsykologi, voidaan kouluttaa monta vertaistukea antavaa opiskelijaa.

Vertaistuki on yksinkertaisesti kustannustehokkaampaa, toteavat monet korkeakoulut.

Sillä pystytään auttamaan huomattavasti useampaa opiskelijaa kuin yhdellä opintopsykologilla, joka ehtii tavata vain pienen määrän opiskelijoita viikoittain.

– Psykologitoiminta kohdistuu yksittäisiin henkilöihin, jolloin isot massat jäävät sen avun ulkopuolelle, pohtii Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen.

– Kyse on kymmenistä tuhansista ihmisistä. Sitä ei ratkaista kuudella miljoonalla eurolla.

Toisaalta koronan aiheuttamat ongelmat ovat osittain sellaisia, ettei niitä voi poistaa oikein millään toimenpiteillä.

– Suuressa mittakaavassa ratkaisu tähän koko ongelmaan tulee siitä, kun kansa saadaan rokotettua ja opetus kampuksilla voidaan avata, Lempinen toteaa.

Auttaisiko vertaistuki yksinäisyyteen? Aiheesta voi keskustella 17.4. kello 23 saakka.

Kuuntele alta myös Takaisin Pasilaan -podcast: opiskelijajärjestö vaatii korkeakouluilta nopeita toimia, jotta nuoria uhkaava mielenterveyskriisi voitaisiin välttää.

Koronarajoituksilla yritetään suojata terveyttä, mutta nuoret alkavat oireilla muun muassa mielenterveyspalveluiden riittämättömyyden takia. Opiskelijoita katoaa kursseilta, mutta kukaan ei yritä tavoittaa heitä. Kysyimme yliopisto-opiskelijoiden ja ammatillisten opiskelijoiden edustajilta sekä jalkautuvasta nuorisotyöstä, miten nuoret voivat ja mitä toimia nyt kaivataan tilanteen helpottamiseksi.

Lue lisää:

Opiskelijoiden avun tarve korkealla jo ennen koronaa, liikkumisrajoitukset voivat pahentaa tilannetta entisestään – fuksit tempaisevat yksinäisyyttä vastaan

Apatiaa ja motivaatio nollissa? Opiskelijoista huolestuttavan moni kokee nyt uupumusta – älä syyllistä itseäsi ja 3 muuta neuvoa kadonneen motivaation varalle

Etäopiskelu uuvuttaa opiskelijat, voimavarat lopussa – Iines Aakula, 19: "Kaikki tapahtuu samassa pienessä yksiössä, josta ei pääse pakoon"

Lue seuraavaksi