1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. maatilat

Maatilan talous on tasapainoilua toiminnan, sen kehittämisen ja kustannusten välillä – Karhulan tilalla luotetaan oman osaamisen lisäksi asiantuntijoihin ja yhteistyöhön

Maatilojen tuloksessa on eroja maakuntien sisällä ja välillä. Keskipohjalaistilat sijoittuivat vertailun kärkeen.

Kokkolan Lohtajalla maatilaa pitävä Ville Karhula on hakenut oppia muun muassa Kanadasta. Siellä hän ymmärsi, että maidontuotanto ei ole pikajuoksua vaan maraton, joten rakennus- ja tilusratkaisujen kannattaa olla yksinkertaisia ja aikaa kestäviä. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Keskipohjalaisella Karhulan tilalla talous ohjaa toimintaa ja tilaa laajennetaan harkiten.

Pellolta saadaan hyvälaatuista ja edukasta säilörehua karjalle ja se muutetaan navetan puolella kustannustehokkaasti maidoksi, maatalousyrittäjä Ville Karhula perustelee toimintatapaansa.

– Olen ajatellut sen niin, että on kaksi palikkaa, peltopuoli ja se, mitä navetassa tapahtuu. Kun ne ovat tasapainossa, tulee hyvää, Karhula sanoo.

Karhulan tilalla on 67 lehmää ja 100 hehtaaria peltoa.

Tuhansien eurojen ero

Maatilojen keskimääräiset tulokset eroavat huomattavasti maakunnittain.

Vuonna 2019 yksittäisen maatilan keskimääräinen tulos ennen veroja oli 16500 euroa. Paras tulos oli Keski-Pohjanmaalla noin 26 000 euroa ja heikoin Etelä-Savossa, noin 11 000 euroa.

Maakuntien sisällä tilakohtaiset erot ovat voivat kuitenkin olla suuret tietää MTK Keski-Pohjamaan toiminnanjohtaja Jan-Ove Nyman.

– Kyllä eroja on, kun tilastossa ovat mukana kaikki maatilat, Nyman sanoo.

Keski-Pohjanmaalla maatilojen keskimääräinen tulos oli Suomen kärkeä 2019. (Tilastokeskus, Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto)

Nymanin mukaan Keski-Pohjanmaan maatilojen muita parempaa tulosta selittää se, että maakunnassa on paljon kotieläintuotantoa. Työ on ammattimaista ja kokopäiväistä, kun esimerkiksi Etelä-Suomessa on enemmän osa-aikaisia tiloja.

– Monesti molemmat puolisot ovat töissä tilalla. Tilat ovat myös saattaneet investoida, joten tuloja pitääkin olla, jotta palkka ja lainat saadaan maksettua.

Maatila.
Luonnonvarakeskuksen mukaan maatalousyrittäjän tuntipalkka oli keskimäärin 5,9 euroa vuonna 2020.

Tilusjärjestelyistä helpotusta

Nymanin mukaan kannattavuuden kannalta tärkeä asia on tilusjärjestelyt. Vierekkäin sijoitetut isommat peltolohkot säästävät työaikaa, vähentävät ajoja ja mahdollistavat työn tehokkaamman hoitamisen suuremmilla koneilla.

Karhulan tilalla säilörehutuotannon pääpiste on kilometrin säteellä maatilasta.

– Joka kesä koitetaan tehdä työtä, että saataisiin parempia lohkoja ja lähempää. Olemme yrittäneet keskittää massojen siirron lähelle tilan keskusta, jotta säilörehu saataisiin mahdollisimman läheltä. Samalla lieterallia yritetään rajoittaa, ettei tarvitsisi ajaa pitkiä matkoja, Karhula kertoo.

Vahva yhteisöllisyys auttaa säästämään kuluissa.

– Ainakin omalta osaltani kimppakoneet parantavat kannattavuutta. Yhteistyön avulla saadaan pienenettyä investointeja ja sitä kautta jaettua kustannuksia.

Ville Karhulan mukaan myös tilastojen, verkostojen ja ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö on tärkeää.

– Kun joku kyseenalaistaa näkökulmasi, joudut perustelemaan asian myös itsellesi etkä jumittaudu, Karhula painottaa.

"Pari viikkoa sitten jouduttiin lopettamaan Lysti. Se kirpaisi niin, että eläinlääkärin kanssa vietettiin pieni hiljainen hetki siinä sairasvuoteella", Ville Karhula kertoo. Kuva: Kalle Niskala / Yle

"Hotellin johtaja"

Pohjanmaan Ely myönsi viime vuonna investointitukea yli 300 maatilalle. Aktiivisimmin investoitiin Kokkolassa, Uudessakaarlepyyssä, Närpiössä ja Kruunupyyssä. Investoinneissa olennaista on ajoitus. Karhula on odottavalla kannalla.

– Maitosektorin tilanne on tällä hetkellä sellainen, että joutuu vähän painamaan jarrua ja katsomaan, mihin tilanne kehittyy ja millaisin kustannuksin hommaa pystytään tekemään.

Vaikka suuremmat investoinnit nyt mietityttävät, kehityskohteita löytyy pelto- ja infrapuolelta.

Ensi kesänä nuori yrittäjä aikoo tehdä parsiremonttia, parantaa navetan ilmanvaihtoa, rakentaa poikimatiloja siirtymäkauden lehmille ja kunnostaa pihaa.

– Tämä homma on vähän niin kuin hotellin johtamista. Pitää saada vieraat viihtymään hotellissa, makoilemaan ja käymään buffet-pöydässä. Hyvinvointia ja tuotosta tulee, kun vieraat ovat tyytyväisiä.

Lue seuraavaksi:

Karjakoot kasvavat, mutta maailman meganavetoista ollaan Suomessa kaukana - viljelijä: ”Toivon lehmille mahdollisuutta ulkoiluun”

Luhtasten tilalla palovaroitinjärjestelmä oli tuensaamisen ehto, mutta muutenkin se olisi asennettu – Suomen maatiloilla syttyy tulipalo ainakin joka toinen päivä