1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tunne-elämä

Onko ollut tylsä vuosi? Pitkittyneessä tylsistymisessä piilee myös riskejä – aivotutkija: "Monesti ihmiset alkavat tehdä jotakin typerää"

Tylsistyminen on melko tavallinen, joskin ikävä tunne. Sillä on nähty olevan yhteys esimerkiksi ääripoliittiseen liikehdintään ja mielenterveysongelmiin.

Moni tarttuu puhelimeen, kun aika käy pitkäksi. Tutkimuksissa on todettu, että tylsistymisellä on yhteys myös syömiseen, shoppailuun ja holtittomaan liikennekäyttäytymiseen. Kuva: Mårten Lampén / Yle

Samat rutiinit, samat naamat, samat maisemat. Tuntuuko, että päivät toistavat toisiaan ja arjesta on viime aikoina – sattuneesta syystä – puuttunut yllätyksellisyys?

Ei ihme, jos tuntuu, että arki on ollut aika tylsää.

Professori ja filosofi Juha T. Hakala uskoo, että moni meistä on kokenut viimeisen vuoden mittaan voimistuvaa tylsyyden kokemusta. Tylsyyden taustalla voi olla nyt erityisesti elämysten puute.

– On tarve saada uutuuden viehätyksen, vaihtelun ja jännityksen tunteita ja sitä kautta saada dopamiinitasoa nousemaan. Se liittyy aivotoimintoihin.

Dopamiini on mielihyvähormoni, joka auttaa meitä haluamaan asioita ja lisää energiaa. Dopamiiniryöpyn voi saada esimerkiksi lomamatkasta, sillä se on kuin suuri palkinto, jota odotetaan pitkään.

Tylsyys on tavallinen tunne, jota kaikki joskus kokevat. Aivotutkija ja psykologi Lauri Nummenmaa kuvaa tylsyyttä oman vireystilan ja ympäristön epäsuhdaksi: olo tuntuu pystyväiseltä, mutta ympäristö ei tarjoa tarpeeksi virikkeitä.

Tunteena tylsistyminen tai ikävystyminen on epämiellyttävä. Tutkimuksissa on havaittu, että ihmiset ottavat mieluummin kivuliaita sähköiskuja (siirryt toiseen palveluun)kuin tylsistyvät. Onpahan jotakin ohjelmaa, sanoo Nummenmaa.

Lyhyt, tylsä hetki on helppo nujertaa, mutta pitkittyneestä tylsistymisestä voi olla myös haittaa.

Tutkijat erottavat tylsistymisestä erilaisia asteita. Ensin se kytee tiedostamattomana tunteena ja ajatuksena siitä, että jotain pitäisi tehdä. Pikku hiljaa purkamisen tarve lisääntyy, ja sitä voi olla hankala ratkaista, Hakala selittää.

– Kun on tylsää, monesti ihmiset alkavat tehdä jotakin typerää. Siksi olisi hyvä osata tehdä jotain järjellistä, kun tylsyys iskee, sanoo Nummenmaa.

Ääriliikehdintää, väkivaltaa ja shoppailua

Tylsyyden vaikutusta on tutkittu, ja sillä on löydetty olevan yhteys esimerkiksi väkivaltaan, kertoo Juha T. Hakala. Myös hakkeroinnilla, holtittomalla liikennekäyttäytymisellä, päihteiden käytöllä (siirryt toiseen palveluun) ja shoppailulla (siirryt toiseen palveluun)on nähty olevan yhteys tylsyyteen, Hakala listaa.

Tylsyydellä on nähty olevan yhteys myös kuolleisuuteen (siirryt toiseen palveluun) ja mielenterveysongelmiin (siirryt toiseen palveluun).

– 'Kuollakseen ikävystynyt' ei ole mikään vitsi. On tutkittu, että paljon elämässään tylsyyttä kokevilla on lähes kaksinkertainen riski kuolla sydänperäisiin sairauksiin kuin niillä, jotka eivät tunne usein ikävystyneisyyttä, Hakala sanoo.

Tylsyyden on uudessa tutkimuksessa todettu olevan yhteydessä myös ääripoliittiseen liikehdintään, kertoo Nummenmaa.

Ihmisellä pitäisi olla konsteja, mitä tehdä, kun on tylsää.

Lauri Nummenmaa

Nummenmaan mukaan vanhemmat tylsistyvät nuoria vähemmän. On kuitenkin yksilöllistä, kuinka paljon tylsyyttä ihminen sietää. Toiset pystyvät pitämään pään miellyttävän kiireisenä, vaikka ympäristö olisikin tylsistyttävä.

Nummenmaa näkee, että mekanismi tylsyyden taustalla on ihmislajille varsin tarpeellinen.

– Jos meillä ei olisi järjestelmää, joka piiskaa meitä tekemään jotakin, röjähtäisimme sohvan pohjalla koskaan sieltä nousematta. Yllyke-hakuisuus on sikäli tervettä.

Kannattaako tylsyyteen totuttautua?

Professori Juha T. Hakala muistaa omasta lapsuudestaan 60-luvulta, kuinka "aika virtasi kuin terva peltikourussa", niin tylsäksi aika joskus kävi. Hän ajattelee, että nykyään lapsilla on paljon enemmän ärsykkeitä tylsyyden varalle.

Hakalan mukaan olisi hyvää, jos oppimisimme kohtaamaan "kalvavan tylsyyden" ja päihittämään sen, sillä tylsyyden sietokykyä tarvitaan esimerkiksi työelämässä.

– Elämä sellaisenaan on kuitenkin aika tylsää, jos ajatellaan vaikkapa työelämää. Siihen liittyy paljon tylsyyden kokemusta. Ellemme opi kohtaamaan sitä, meillä saattaa olla edessä vaikeuksia.

Aivotutkija Lauri Nummenmaa taas on toista mieltä: hänen mielestään tylsyys ei ole mitenkään tavoiteltavaa. Jos esimerkiksi koulussa on tylsää, oppilaat menestyvät heikommin.

– Ihmisellä pitäisi olla konsteja, mitä tehdä, kun on tylsää. Tylsyysongelman voi ratkaista huonolla tai hyvällä tavalla.

Tylsyys kehittää luovuutta

Koronavuosi on ollut koulu tylsyyteen, uskoo Juha T. Hakala. Hän näkee, että ihmiskunta on viime aikoina joutunut kohtaamaan tylsyyden aivan uudella tavalla.

– Olemme eläneet tohkeisen elämän aikaa. Yllättävä tylsyyden tunne ei lomitu tähän pöhinäpuheen aikaan. Emme ole saaneet harjaantumista tylsyyteen.

Aivotutkija Nummenmaa ajattelee, että kulunut vuosi ja sen tuoma tylsyyskin ovat osoittaneet myös aivoistamme jotakin hienoa.

– Hämmästyttävää, kuinka helposti ihmislaji on pystynyt mukautumaan. Se on osoitus aivojen ja ihmislajin sopeutumiskyvystä.

Professori Hakala löytää tylsyydestä myös monia hyviä puolia, joista hän on myös kirjoittanut kirjan Tylsyyden ylistys. Hakala sanoo, että kautta aikojen ajattelijat ja taiteilijat ovat löytäneet luovuuden (siirryt toiseen palveluun) nimenomaan tylsyyden keskeltä.

Kenties tylsyyden keskellä ihmiset ovatkin joutuneet miettimään myös uusia tapoja saada aika kulumaan mielekkäästi poikkeusolojen aikana; on ryhdytty soittamaan kitaraa, leipomaan, neulomaan ja lähdetty luontoon.

– Seuraukset saattavat olla mullistavia. Paitsi että se on terveellinen elämäntapa niin kävelyretkillä on ennenkin synnytetty paljon kirjallisuutta, filosofiaa, musiikkia ja kokonaisia yhteiskuntajärjestelmiä.

Voit keskustella aiheesta alla.

Lue myös: Korona vähensi työuupumusta, mutta nyt etätyö aiheuttaa apatiaa

Miksi toinen saa voimaa koronavuoden rutiineista ja toinen ahdistuu? Asiantuntijat neuvovat neljä konstia, jotka säästävät aikaa ja voimia

Kuuntele Areenassa: Havaintoja ihmisestä: Tylsyys vapauttaa luovuutesi