1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. raha

Julia Thurénin kolumni: Olen sijoittaja, pidän veroista

Sijoittaja voi kannattaa vahvaa hyvinvointivaltiota ja yritysten sääntelyä, kirjoittaa Thurén.

raha
Julia Thurén. 13.4.2021.
Jorge Gonzalez / Yle

Jokainen on oman onnensa seppä! Kuka tahansa voi ottaa oman elämänsä ohjat käsiin ja vaurastua! Kun vain alkaa sijoittaa 15 euroa kuussa voi taata itselleen hyvän tulevaisuuden!

Minua harmittaa, että moni kuvittelee sijoittajien uskovan tällaista hölynpölyä.

Ajattelen, että säästetty ja sijoitettu raha on nimenomaan sellaista, josta on varaa maksaa veroa.

Sijoittaminen on viime aikoina noussut buumiksi, ja sen myötä ilmiötä on alettu kritisoida. Sijoittaminen on nähty riistona ja siihen kannustaminen on leimattu thatcherismiksi, jonka tarkoitus on purkaa hyvinvointivaltio. (Thatcherismi viittaa Britanniassa 1980-luvulla toimineeseen konservatiivipoliitikko ja pääministeri Margaret Thatcheriin, joka yksityisti valtionlaitoksia, vei läpi suuria leikkauksia ja kannatti vapaita markkinoita.)

On olemassa stereotypia, jonka mukaan sijoittaja käyttää kaikki keinot maksimoidakseen voittonsa ja minimoidakseen veronsa. Tähän sisältyy porttiteoria, jossa ihminen aloittaa sijoittamisen, näkee omaisuutensa kasvavan korkoa korolle -efektin siivittämänä ja sitä myötä alkaa uskoa sokeasti, että on omilla teoillaan ansainnut kaiken saamansa hyvän. Tämän jälkeen hän alkaa toistella epä-älyllisiä voimalauseita yksilönvastuusta ja ajatella, että hyvinvointiyhteiskunta on tullut tiensä päähän. Taustalla on oletus, että sijoittaja ajaa aina omaa etuaan.

Tämä on kuitenkin vain stereotypia. Itse en esimerkiksi kannata pääomaveron laskemista. Päinvastoin ajattelen, että säästetty ja sijoitettu raha on nimenomaan sellaista, josta on varaa maksaa veroa. Lisäksi kannatan vahvaa markkinoiden sääntelyä, etenkin mitä tulee yritysten ympäristövastuuseen.

Harrastan silti sijoittamista. Ja näin tekee kokemukseni mukaan moni muukin hyvinvointivaltiota kannattava peruspulliainen. Viime vuonna suomalaisten sijoittajien määrä kasvoi huomattavasti, ja veikkaan, että tästä joukosta löytyy äänestäjiä puoluekentän joka laidalta. (Jos joku on tehnyt tutkimusta sijoittajien puoluekannoista, vinkatkaa!)

Omistamiseen liittyy valtaa, ja valtaa on aina syytä katsoa kriittisesti.

Stereotypiat eivät kuitenkaan aina synny tyhjästä. Kyllä sijoittajapiireissä käydään keskusteluja, joissa jaetaan vinkkejä, joilla “verhokarhu jäisi nuolemaan näppejään”.

Minua välillä ihmetyttää, miten sijoitusmediat tarjoavat juttuja, joissa lähtökohtana on ajatus siitä, että kaikki haluavat maksaa mahdollisimman vähän veroa. Tällainen puhe pyrkii normalisoimaan uusliberaalia ideologiaa, jossa yksilönvastuuta korostetaan ja yhteiskunnan roolia pienennetään.

Myöskään stereotypia siitä, että sijoittaja tavoittelisi maksimituottoa ei päde kaikkiin sijoittajiin.

Kasvava yksityissijoittajien joukko on täysin tyytyväinen pieneen tai keskinkertaiseen tuottoon, kunhan se ei ole peräisin bisneksestä, joka kiihdyttää ilmastonmuutosta tai riistää työntekijöitä. Tätä kutsutaan vastuulliseksi sijoittamiseksi, ja trendi on vahvasti nouseva. (Vastuullisuus ei muuten edes tutkimusten mukaan alenna tuottoja, jopa päinvastoin.)

Monille sijoittaminen tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että siirtää rahat omalta tililtään arkikäytön ulottumattomiin. Samaa kuin mitä säästötili tarjosi vielä silloin, kun siltä sai jonkinlaista korkoa. Yksilöt yrittävät turvata selustaansa säästöillään maailmassa, jossa huoltosuhde muuttuu huonommaksi ja pätkätyöt tekevät elämästä epävarmaa.

On kuitenkin hyvä, että sijoittamisesta puhutaan kriittisesti. Omistamiseen liittyy valtaa, ja valtaa on aina syytä katsoa kriittisesti. Seuraava suuri keskustelu voidaan käydä esimerkiksi jatkuvasta talouskasvusta, joka on kantava ajatus sijoittamisen taustalla.

Olen ottanut tavaksi viljellä sijoituspuheessa disclaimereita silläkin uhalla, että ihmisiä pitkästyttää kuulla vastuuvapauslauseketta: Kaikilla ei ole varaa sijoittaa 15 euroa kuussa. Jokainen ei todellakaan ole oman onnensa seppä, vaan meistä jokainen on saanut valtavasti yhteiskunnalta. Ihan vaikka siitä lähtien, että koulujärjestelmämme opetti meidät lukemaan ja laskemaan. Ne ovat taitoja, joista on myös sijoittajalle hyötyä.

Julia Thurén

Kirjoittaja on vapaa toimittaja, joka on sitä mieltä, että jos on varaa sijoittaa, on myös varaa lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.

Kolumnista voi keskustella 5.5. klo 23.00 saakka.

Lue seuraavaksi