1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. mielenterveys

Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveysongelmat lisääntyivät harpaten viime vuonna – näillä 5 tavalla se näkyy

Etäopiskelu on lisännyt esimerkiksi ADHD-tutkimuksia.

Masennus ja ahdistus ovat nuorten aikuisten yleisimmät mielenterveysongelmat, eivätkä opiskelijat poikkea linjasta. Kuvituskuva. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyspalvelujen kysyntä kasvoi Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä YTHS:ssä viime vuonna peräti 26 prosenttia.

Vaikka tarve on ollut kasvussa koko vuosituhannen ajan, viime vuosi toi poikkeuksellisen piikin.

– Kasvu on huomattava, sanoo mielenterveys- ja opiskeluyhteisötyön johtava ylilääkäri Tommi Väyrynen.

Vielä vuosituhannen vaihteessa mielenterveyspalveluja käytti noin viisi prosenttia opiskelijoista, 2010-luvulla kymmenisen prosenttia. Koronavuonna 2020 heitä oli jo 14 prosenttia.

Alkaneen vuoden ensimmäiset kuukaudet näyttävät rauhallisemmilta kuin viime vuoden alku, aika ennen koronaa.

1. Työllisyysnäkymät vaikuttavat ongelmiin

YTHS:n vastuulle tulivat vuodenvaihteessa yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoiden lisäksi ammattikorkeakoulujen opiskelijat. He eivät ole vielä hakeneet palveluita YTHS:ltä yhtä aktiivisesti kuin muut, suun terveyttä lukuunottamatta.

Yksi syy on Väyrysen arvion mukaan se, että moni amk-opiskelija käy töissä ja käyttää siis työterveyshuollon palveluita.

Alkuvuosi osoittaa, että mielenterveyspalvelujen kysyntä vaihtelee: määrässä ero on jopa viisinkertainen eri vastuutiimien välillä. YTHS:ssä on 27 tiimiä eri puolilla maata.

Ruotsinkieliset tarvitsevat apua mielenterveysongelmiin vähemmän kuin suomenkieliset.

Enemmän ongelmia on yleensä opiskelijoilla, joiden työllistymisnäkymät ovat epävarmempia, kuten taiteen ja humanismin aloilla. Sen sijaan tuossa mielessä turvatummilla aloilla – esimerkiksi lääketieteessä, tekniikassa, kauppatieteissä – mielenterveyspalveluja kysytään vähemmän.

Korona-aika on lisännyt myös kahtiajakoa. Opetusministeriön seurannan mukaan osan opinnot etenevät korona-ajasta huolimatta hyvin, joillakin jopa tavallista paremmin. Etäopiskelusta erityisesti kärsivillä ongelmat taas saattavat kasvaa hyvinkin suuriksi.

2. Etäopiskelu on lisännyt ADHD-tutkimuksia

Opiskelijoiden mielenterveysongelmista yleisimmät ovat masennus ja ahdistuneisuus ja niihin liittyvät oireet. Ne kattavat 80 prosenttia kaikista käynneistä, eikä tilanne ole koronavuonna muuttunut.

Lukumääräisesti eniten lisäystä korona-aikana on tullut ADHD- ja ADD-tutkimuksiin.

– Etäopiskelu aiheuttaa keskittymisvaikeuksia, ja niitä on sitten tultu selvittämään enemmän, sanoo ylilääkäri Tommi Väyrynen.

Vielä ei ole tietoa siitä, onko keskittymisvaikeuksien taustalta usein löytynyt ADHD-diagnooseja.

3. Masentuneita voi olla koronan jälkeen enemmän

Helsingin yliopisto on seurannut opiskelijoiden jaksamista etäopiskelun aikana (siirryt toiseen palveluun), ja tulokset ovat huolestuttavia: loppuvuoden kyselyssä jo 60 prosenttia kertoi olevansa joko täysin uupunut tai riskissä uupua.

Uupuminen taas ennakoi masennuksen puhkeamista, muistuttaa ylilääkäri Tommi Väyrynen.

– On iso riski, että rajoitusten päättyessä nähdään tavallista enemmän masennusta. Tilanteesta ahdistuneisuus varmaankin häviää nopeammin, kun rajoitukset poistuvat, mutta se ei riitä, jos ongelmat ovat jo pahentuneet.

Korona-ajan vaikutuksista juuri nuoriin on kannettu paljon huolta. Väyrysen mukaan kuormitusta on tullut heille monesta suunnasta, kun lähiopetus on ollut poissa pitkään, harrastusmahdollisuuksia on supistettu ja normaali sosiaalinen elämä on rajoittunut.

Lisäksi harjoittelupaikkojen puute voi pitkittää opintoja, mikä taas voi johtaa taloudellisiin vaikeuksiin.

4. Ryhmähoitoa on lisättävä, jotta rahkeet riittävät

Mielenterveyspalveluiden tarpeen kasvu on pystytty hoitamaan suuresta noususta huolimatta esimerkiksi siksi, että YTHS:ltä on käytännössä jäänyt pois hengitystieinfektioiden hoito.

Kun palvelut aikanaan normalisoituvat, pitää asioita miettiä uudestaan, jos kasvu jatkuu.

– Tehostaa voi vain tiettyyn rajaan saakka. Kasvun ei tarvitse olla kuin puolet viime vuoden hypystä (26 %), jotta siihen on vaikea vastata ilman, että palvelu hidastuu, sanoo ylilääkäri Tommi Väyrynen YTHS:stä.

Tehoa haetaan kuitenkin esimerkiksi nettiterapiasta ja ryhmistä, joita YTHS:llä on ollut vuosikymmeniä. Nyt sama ryhmätoiminta on kuitenkin tarjolla kaikissa yli 4 000 opiskelijan palvelupisteissä, kun aiemmin tarjonta on vaihdellut.

Tavoitteena on nostaa ryhmätoiminnan osuus 5 prosenttiin. Sekin olisi suuri lisäys aiempaan.

– Ryhmähoito vertautuu tuloksellisuudessa yksilöterapiaan eli se on sikäli perusteltua. Samalla voi auttaa kerralla useampia ja tuoda mukaan vertaiskokemuksen, sanoo Väyrynen.

5. Osa ongelmista ei ratkea terveydenhuollon keinoin

YTHS:n mielenterveys- ja opiskeluyhteisötyön johtava ylilääkäri Tommi Väyrynen uskoo, että osalla opiskelijoista on yhä liian korkea kynnys hakea apua.

Toisaalta terveydenhuolto ei ole kaikissa tapauksissa oikea osoite, vaan apua pitäisi saada ja ongelmia ehkäistä siellä, minne ne pikemminkin kuuluvat.

– Terveydenhuolto ei voi ratkaista esimerkiksi yksinäisyyttä, jota korona-aikaa on koettu paljon. Pitäisi keksiä, miten yhteisö voisi tukea opiskelijaa niin, ettei hoidon tarvetta syntyisi, sanoo Väyrynen.

Hän toivoo, että mielenterveyden edistämiseen ja opiskeluyhteistyöhön satsattaisiin enemmän yhdessä oppilaitosten ja opiskelijajärjestöjen kanssa.

Väyrynen näkisi mielellään korkeakouluissa lisää matalan kynnyksen palveluita, joissa pohditaan, kuka milloinkin voisi auttaa opiskelijaa parhaiten.

YTHS:stä kun haetaan apua myös sellaisiin ongelmiin, joissa apu voisi löytyä koulusta tai läheisiltä, kuten opiskelumotivaatioon tai ihmissuhdehuoliin.

Lue myös:

Opiskelijoiden avun tarve korkealla jo ennen koronaa, liikkumisrajoitukset voivat pahentaa tilannetta entisestään – fuksit tempaisevat yksinäisyyttä vastaan

Jaksanko ja mitä tapahtuu koulunkäynnille, jos en jaksa – pitkittynyt korona-aika turhauttaa ja ahdistaa, ja se näkyy nuorten auttavissa kanavissa

Opiskelijat arkailevat puhua mielenterveysongelmista: "Nähdään liian usein omana heikkoutena" – katso keskustelu jaksamisesta korona-aikana

“Hoitaja nauroi uupumukselleni”, kuvaa Roosa Rahkonen – YTHS:ltä on hankala saada apua mielenterveysongelmiin, vuodenvaihteessa helpottaa, lupaa johtajaylilääkäri