1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kasvomaskit

Iho-oireita, päänsärkyä ja epämukavuutta maskeista – Suomalaisten reaktio hämmästyttää viranomaista: "Yllättävää, ettei ilmoituksia ole tullut enempää"

Suomessa myytävät maskit ja hengityssuojaimet ovat pääasiassa laadukkaita, mutta kaupoilla kannattaa silti olla tarkkana.

Fyysisesti raskas työ voi tuntua maski kasvoilla vielä raskaammalta, sanoo Suomen työterveyslääkäriyhdistyksen puheenjohtaja Anniina Anttila. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva

Ihon ja huulten kuivumista, tukkoisuutta, nielun karheutta, kurkkukipua. Opettajan työ on puhumista, ja maski kasvoilla se on tavallista raskaampaa.

– Maskin pitäminen tekee kurkun käheäksi ja tuntuu, että jotain kuitua jää tuonne hengitysteihin, kertoo yläkoulun opettajana työskentelevä Kati Tuominen.

– Kun maskin kanssa kulkee koko päivän, ei kerkeä juomaan eikä huuhtelemaan kurkkua.

Sairauslomalle Tuominen ei oireiden takia ole joutunut jäämään, mutta koronatestissä hän on kurkkukivun takia käynyt monta kertaa.

Etäopetuksen aikana oireet ovat helpottaneet, kun maskia ei tarvitse käyttää, Tuominen kertoo.

“Maski voi vaikuttaa kuin huono sisäilma”

Tiedossa on, että maskien käytöstä voi aiheutua erilaisia oireita, kuten kipua korvan taakse menevistä kuminauhoista, erilaisia iho-oireita ja aknen pahenemista, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä.

– Jos käyttää maskia pitkiä aikoja, se voi vaikuttaa kuin huono sisäilma. Hiilidioksidin osuus hengitysilmasta kasvaa ja siitä voi tulla esimerkiksi päänsärkyä.

Maskeista aiheutuvat haitat menevät kuitenkin ohi, kun maski saadaan pois kasvoilta, hän muistuttaa.

Työterveyshuollon tietoon on tullut vain vähän maskin käytöstä aiheutuvia vaivoja, varsinkin suhteessa siihen, miten paljon maskeja käytetään, eli suurin osa pärjää ongelmitta, sanoo Suomen työterveyslääkäriyhdistyksen puheenjohtaja Anniina Anttila.

Toki työnteko maski kasvoilla voi olla epämiellyttävää, hän myöntää.

– Iho hautuu maskin alla ja kuminauhasta voi tulla ihottumaa. Fyysisesti raskas työ tuntuu vielä raskaammalta. Jotkut ovat kokeneet migreenin provosoituvan maskin käytöstä, mutta tästä ei toki ole mitään tieteellistasoista näyttöä.

– Harvoin kuitenkaan oireet ovat mitään sellaista, minkä kanssa ei pärjäisi.

“Parhaita säästettiin pitkään leikkauksissa oleville työkavereille”

HUS:ssa leikkaussairaanhoitajana aiemmin työskennellyt, nykyisin sairaanhoitoa opettava Tiina Pitkänen on tottunut käyttämään kirurgisia suu-nenäsuojia useita tunteja päivässä.

– Kirurgiset suu-nenäsuojat kuuluvat työasuun. Ne valitaan sen mukaan, millaista työtä tehdään: Onko mahdollisuus saada päälleen roiskeita, käyttääkö silmälaseja, onko laser käytössä työtilanteessa. Herkkäihoisille on omansa, he ja allergikot eivät voi välttämättä käyttää kaikkia kirurgisia suu-nenäsuojia.

Erityisesti leikkaussalissa työskentelevät hoitajat ja lääkärit ovat tottuneet käyttämään kirurgista suu-nenäsuojaa tuntien ajan. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Viime keväänä kirurgisten suu-nenäsuojien tarve koko maailmassa kasvoi koronapandemian takia nopeasti. Alkukesästä ne uhkasivat loppua.

Pitkäsen työpaikalle ei saatu samanmerkkisiä tuotteita kuin tavallisesti, vaan niitä käytettiin, mitä milloinkin oli tarjolla.

– Osassa oli hyvin epämiellyttävä haju. Tuli yskää ja päänsärkyä, ja jouduin lisäämään astmalääkkeiden käyttöä. Osassa oli tosi tiukat kuminauhat, jotka painoivat korvien takaa ja aiheuttivat kipua.

– Koska kirurgisia suu-nenäsuojia saatiin niin vähän, yritettiin säästää parhaita niille työkavereille, jotka olivat leikkauksissa monta tuntia kiinni.

Taiwan lahjoitti toukokuussa 2020 Suomeen 200 000 kirurgista suu- ja nenäsuojusta. Kuva: Marko Väänen / Yle

Kirurgisia suu- ja nenäsuojaimia kuluu koko maan terveydenhuollossa eri arvioiden mukaan noin 800 000 tai jopa miljoona kappaletta vuorokaudessa.

Niiden saatavuus on nyt huomattavasti parempi muun muassa kotimaisen tuotannon ansiosta. Myös Pitkäsen entisessä työpaikassa tilanne on parantunut.

– Työntekijöiden toiveita on kuunneltu, ja pyritty valitsemaan sellaisia tuotteita, jotka eivät aiheuta oireita.

Kansanmaskeista vastaa valmistaja tai maahantuoja

Viranomaisille maskeista on tullut vain vähän valituksia. Maskien valvonta on jakautunut useamman viranomaisen kesken.

Tulli ja Tukes valvovat kansanmaskeja eli pestäviä, kankaasta tehtyjä tai kuitukankaasta tehtyjä kertakäyttöisiä kasvomaskeja, jotka eivät suojaa käyttäjäänsä.

Kansanmaskeja ei mikään taho tarkasta tai hyväksy etukäteen, vaan ne markkinoille tuonut yritys vastaa itse siitä, että tuotteet ovat turvallisia ja niissä on käyttöohjeet kunnossa, kertoo ylitarkastaja Reija Sironen Tukesista.

Vaikka kansanmaskeille ei ole vielä määritelty tarkempia vaatimuksia, nekään eivät saa aiheuttaa vaaraa terveydelle. Se perustuu kuluttajaturvallisuuslakiin, Sironen sanoo.

Kansanmaski saattaa estää maskin kantajan hengitystie-eritteiden leviämistä ympäristöön. Teho riippuu muun muassa maskin materiaalista. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Kansanmaskit ovat haastava valvontakohde, koska ne ovat täysin uusi tuoteryhmä, sanoo Tullin tuoteturvallisuuspäällikkö Jonna Neffling.

– Vuosi sitten tällaista tuotetta ei ollut olemassakaan. Lainsäädäntö laahaa pahasti perässä.

Tavallisesti valvonta on sitä, että tuotteen ominaisuuksia verrataan virallisiin vaatimuksiin, mutta niitä ei vielä ole, Neffling sanoo.

– Yleensä lainsäädännössä on jokin ehdoton luku, materiaalista saa esimerkiksi irrota yksi milligramma jotain yhdistettä, mutta valvonta on haastavaa, kun näitä lukuja ei ole.

Kansanmaskeja koskevien yhteisten eurooppalaisten vaatimusten laatiminen on työn alla. Se pohjautuu esistandardiin, joka julkaistiin viime kesänä. Työ saataneen valmiiksi ensi vuoden alussa, Tukesin Reija Sironen sanoo.

Kun kansanmaskeja koskeva yhteinen määritelmä eli tekninen spesifikaatio tulee voimaan, valmistajat voivat käyttää sitä hyväksi tuotteen suunnittelussa ja valmistuksessa.

Sen seurauksena kuluttajien saataville tulee entistä enemmän laadukkaita maskeja, Sironen sanoo.

Haju voi johtua kuidun huonosta laadusta

Monet käyttäjät ovat valittaneet joidenkin maskien haisevan pahalle. Voimakkaaseen hajuun liittyviä ilmoituksia kansanmaskeista Tukesiin on tullut kymmenkunta.

– Kun käyttäjiä on paljon, on yllättävää, ettei ilmoituksia ole tullut enempää, sanoo ylitarkastaja Elina Vaahtovuo.

Tullin Jonna Neffling arvioi, ettei ilmoituksia tehdä, jos ongelma on vain lyhytaikainen.

– Vaikka maski haisisikin, niin ehkä haju tuulettuu, Neffling arvelee.

Erilaisia kasvomaskeja ja suu-nenäsuojia voi kulua Suomessa yhden päivän aikana jopa lähes kaksi miljoonaa, Fimeasta arvioidaan. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle

Työterveyslaitoksen Erja Mäkelän mukaan hyvälaatuisten maskien ei kuulu haista lainkaan. Joistakin maskeista erittyvä haju voi selittyä valmistusmateriaalin laatueroilla ja lyhyellä varastointiajalla.

– Oletan, että maskivalmistajat ottavat kaiken materiaalin mitä saavat, ja yrittävät valmistaa massana niin paljon kuin ikinä on mahdollista.

– Kaikki materiaali tulee suoraan maskituotantoon, eikä varastointiaikaa jää, jolloin materiaalissa voi olla reagoimattomia kemikaaleja.

Siihen, että maskien haju tulisi steriloinnista käytettävästä terveydelle vaarallisesta etyneelioksidista, kuten joissain tapauksissa on arveltu, Mäkelä ei usko.

– Etyleenioksidi on kaasu, se haihtuu hyvin nopeasti. Ei se maskeissa pysyisi millään.

Fimealle tullut vain “marginaalisen vähän” ilmoituksia

Kirurgisia suu-nenäsuojuksia valvovalle Fimealle tulleista ilmoituksista suurin osa koskee iho-oireita, tai että suojan kanssa on hankala hengittää, tai maskin nauha on katkennut, sanoo ylitarkastaja Jari Knuuttila.

Ilmoituksia on tullut Knuuttilan mukaan noin parikymmentä. Siihen verrattuna, miten paljon suojaimia käytetään, se on marginaalisen vähän, hän sanoo.

– Terveydenhuollossa menee noin miljoona maskia päivässä, kuluttajapuolella puhutaan suurin piirtein samoista luvuista. Kyllä meidän tietoon olisi tullut, jos olisi vaarallinen tuote tullut markkinoille.

Viime kevät oli poikkeuksellinen.

– Vuosi sitten tilanne oli aika villi, silloin ei välttämättä ollut vaatimusten mukaisia maskeja saatavilla, Knuuttila sanoo.

– Kun maskeja ei saanut, kotihoidossakin suositeltiin, että mikä tahansa maski käy. Kangasmaskeja käytetään varmaan paljon vieläkin.

Jokaisella kirurgisella suu-nenäsuojuksella on oltava eurooppalainen vastuutaho, jota valvoo kunkin maan viranomainen, sanoo Fimean Jari Knuuttila. Vasemmalla kirurginen suu-nenäsuojus ja oikealla roiskeilta suojaava IIR-tyypin suojus. Kuva: TTL

Nyt tilanne on huomattavasti parempi, sillä saatavuus on parantunut ja Suomessa on omaa valmistusta, jota Fimea valvoo, Knuuttila sanoo.

– Seuraamme, että valmistajat täyttävät vaatimuksensa ja testauttavat tuotteensa, ja kaikki muut Euroopan maat pyrkivät tekemään samoin.

Järeämpiä, käyttäjiään suojaavia työkäyttöön tarkoitettuja hengitys- eli FFP-suojaimia valvovat puolestaan työsuojeluviranomaiset eli sosiaali- ja terveysministeriö ja aluehallintovirastot.

Viime vuoden maalis–joulukuussa aveissa arvioitiin noin 500 Suomeen tullutta suojainlähetystä, kertoo ylitarkastaja Mari Knuuttila Länsi-ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.

Niiden epäselvyydet liittyivät enimmäkseen puutteellisiin asiakirjoihin ja suojainten puutteellisiin merkintöihin, hän sanoo.

Erilaisten maskien ja suojaimien valvonta on jakaantunut monille viranomaisille. Ammattikäyttöön tarkoitettuja hengityssuojaimia valvovat STM ja avit. Kuluttajakäyttöön tarkoitettujen hengityksensuojainten valvonta kuuluu puolestaan Tukesille. Kuva: Marja Väänänen / Yle

Kaupassa oltava tarkkana

Työterveyslaitoksen Erja Mäkelä kehottaa kuluttajia olemaan tarkkana maskiostoksilla.

– Moni markkinoija ei ole tiennyt, mitkä ovat eri suojainten vaatimukset, vaan on lähtenyt markkinoille riittämättömällä tietopohjalla, pyrkinyt vain vastaamaan kulutuksen kysyntään.

Kannattaa tarkastaa, että tuotteeseen on selkeästi merkitty, mihin käyttöön se on tarkoitettu, neuvoo Tukesin Reija Sironen.

Lue lisää: Katso, millaisia kasvosuojia on saatavilla ja kuinka käytät niitä oikein

Koska maskeja on paljon erilaisia, kannattaa kiinnittää siihen huomiota, että ostaa tuotteen, joka on sopiva omaan käyttötarkoitukseen.

– Kun olemme kaikki erilaisia, niin kannattaa katsoa millainen maski itselle sopii, jos on esimerkiksi kovin pienet kasvot. Olennaista on, että maski istuu hyvin, ei puristä eikä kiristä ja sitä pystyy käyttämään, sanoo Tukesin ylitarkastaja Reija Sironen.

Jos maski haisee pahalle tai se on huonolaatuinen, siitä kannattaa kertoa ostopaikkaan. Myyjällä on velvollisuus kertoa siitä tuotteen valmistajalle tai maahantuojalle.

Kuluttaja voi tehdä ilmoituksen Tukesille tuotteesta, jos hän epäilee, että tuote on puutteellinen tai se aiheuttaa oireita tai vaaraa terveydelle, sanoo ylitarkastaja Elina Vaahtovuo. Ilmoitus tehdään Tukesin verkkosivujen kautta (siirryt toiseen palveluun).

Jos kemikaalit huolettavat, kuluttajalla on myös lain takaama oikeus kysyä tuotteen toimittajalta eli valmistajalta, maahantuojalta tai jakelijalta, onko tuote käsitelty biosidivalmisteella tai sisältääkö se niin sanottua erityistä huolta aiheuttavia aineita (siirryt toiseen palveluun), Vaahtovuo sanoo.

Lue lisää:

"Jos jotain hyvää": oikeanlainen maski helpottaa asiantuntijan mukaan allergikkoja tänä keväänä – koivun siitepölykaudesta ennakoidaan pahaa

Jotkin kasvomaskit haisevat pahalle, mutta miksi? "Ensiksi on sanottava, että maskien ei kuuluisi haista miltään", toteaa asiantuntija

Hengityksensuojaimina myydään tuotteita, jotka eivät sitä ole – kymmenistä liikkeistä löytyi vain kaksi suojainta, jotka olivat sitä, mitä väitettiin

VTT testasi lähes 300 kasvosuojusta – kansanmaskien suodatusteho oli heikko, ammattilaisten käyttöön soveltuvat suojukset pärjäsivät pääosin hyvin