1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Jussi Saramo

Korona toi esiin erot oppilaiden välillä, ja niitä suitsimaan koulut voivat nyt hakea tasa-arvorahaa – opetusministeri haluaa potista toistuvan jakoerän

Saramon mukaan koronapandemian aiheuttaman oppimisvajeen paikkaamiseen tarvitaan mittava korjauspaketti.

Jussi Saramo
Jussi Saramo.
Opetusministeri Jussi Saramo Ykkösaamun vieraana

Koronakriisi on tuonut esiin piilevät erot oppilaiden välillä. Osa lapsista ja nuorista saa oppimiseen vahvaa tukea kotoaan. Toiset ovat olleet etäopetuksen ajan enemmän oman onnensa ja koulun tukiverkkojen varassa.

– Samanlaista jakautumista on näkyvissä oppimistuloksissa myös laajemmin. Koronakriisi on hyvä hetki havahtua siihen, että oppimisen eriarvoistumiskehitys on pysäytettävä, sanoo opetusministeri Jussi Saramo (vas).

Tavoitteena on koulutuksen tasa-arvorahan vakiinnuttaminen

Hallitus jakoi keskiviikkona koulutukseen tasa-arvorahoitusta 67,8 miljoonaa euroa rikkaiden ja köyhien alueiden eriytymisen estämiseen. Tämän panostuksen opetusministeri haluaisi vakiinnuttaa.

– Tasa-arvoisten koulutuksellisten mahdollisuuksien toteutuminen ei ole itsestäänselvyys, Saramo perustelee.

Kunnat voivat hakea koulujen tasa-arvorahaa, ja se on käytettävä haettuun kohteeseen.

– Erillisellä avustuksella voimme tukea alueita, joilla on esimerkiksi paljon työttömyyttä, asukkaiden koulutustaso on matala tai vieraskielisten osuus korkea. Nämä tekijät voivat altistaa lasten heikommille oppimistuloksille.

Koulujen väliset erot ovat Suomessa edelleen kansainvälisesti vertaillen maailman pienimpiä, mutta parhaiten ja heikoimmin pärjäävät koulut ovat etääntyneet toisistaan.

– Tasa-arvorahoituksen vakiinnuttaminen olisi tärkeä edistysaskel, joka vahvistaisi entisestään Suomen koulutusjärjestelmän kykyä taata jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuudet oppia täyden kykynsä mukaan, painottaa Saramo.

Opetusministeri haluaa paikata oppimisvajetta kehysriihessä

Etäopetus näkyy kouluissa oppimisvajeena. Opetusministeri Saramo pitää oppimisvajeen kuromista Suomen kannalta tärkeänä.

– On selvää, että koulutusinvestointeja kalliimmaksi tulisi, jos koronan aiheuttama oppimisvaje jäisi hoitamatta. Tällä on vaikutusta osaamiseen ja siten työllisyyteen ja hyvinvointiin.

Paikkomahdollisuus on kehysriihessä.

– Siksi kehysriihessä on keskeistä päättää rahoituksesta, jonka avulla lasten, nuorten ja opiskelijoiden tietoihin, taitoihin ja hyvinvointiin syntyneet aukot saadaan kurottua umpeen niin hyvin kuin mahdollista, sanoo opetusministeri.

Saramon mukaan koronapandemian aiheuttaman oppimisvajeen paikkaamiseen tarvitaan mittava korjauspaketti, jonka suuruus on satoja miljoonia euroja. Ensi vuodelle tarvitaan pitkälti toistasataa miljoonaa euroa.

Saramon mukaan oppimisvelka on tärkeää maksaa pois nopeasti, jotta ongelmat eivät kertaudu. Opetuksesta pudonneille on tarjottava heti esimerkiksi tuki- ja pienryhmäopetusta.

Saramon mukaan etäopetuksen vaikutukset ovat alkaneet näkyä niissäkin oppilaissa, jotka ovat aiemmin pärjänneet koulussa hyvin.

– Meillä on nyt tosi paljon lapsia ja nuoria, jotka ovat aiemmin menestyneet koulussa hyvin ja ovat nyt pudonneet kelkasta, Saramo sanoi Ykkösaamun haastattelussa.

Oppivelvollisuudella ehkäistään nuorten syrjäytymistä

Opetusministeri Jussi Saramon mielestä oppivelvollisuusiän pidentäminen on yksi parhaimmista keinoista taklata kestävyysvajetta pitkällä aikavälillä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on arvioinut oppivelvollisuusiän nostamisen 18 ikävuoteen maksavan noin 130 miljoonaa euroa. Saramo uskoo, että panostus kannattaa ja että se maksaa itsensä takaisin pitkällä aikavälillä.

Oppivelvollisuuden pidentämisellä voidaan Saramon mukaan ehkäistä nuorten syrjäytymistä.

Saramo kertoo, että 15 prosenttia suomalaisnuorista jää joka vuosi ilman toisen asteen koulutusta ja enemmistö heistä jää pysyvästi työttömiksi.

Saramon mukaan julkinen keskustelu keskittyy liikaa maksuttomiin oppimateriaaleihin, kun pitäisi pohtia myös esimerkiksi oppivelvollisuuden pidentämisen sosiaalisia vaikutuksia.

Oppivelvollisuuteen sisältyy myös kuntien ja opetuksen järjestäjien velvollisuus pitää jokaisesta nuoresta kiinni, Saramo sanoo.

– Aiemmin vaikeassa iässä olevat nuoret ovat voineet todeta, että tämä oli nyt tässä, en enää opiskele enkä pääse töihin. Nyt peruskoulun jälkeen tulee rahaa, tehostettua oppilaanohjausta, jolla nuori saatetaan jatko-opintoihin tai työpajaan, oppisopimuskin on mukana. Jokaiselle nuorelle löydetään oma polku ja jos joku nuori siitä huolimatta lopettaa koulunkäynnin tai jotenkin putoaa sieltä, sitten koulusta lähtee ilmoitus kotikunnalle. Sitten lastensuojelun ja sosiaalityön keinoin yritetään jokainen nuori vetää mukaan yhteiskuntaan.

Lue lisää:

Sata vuotta täyttävä oppivelvollisuuslaki yhdisti sisällissodan repimän kansan – seuraava laajennus tapahtuu syksyllä

Lue seuraavaksi