1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työllisyys

Mitkä ovat tärkeimmät keinot työttömyyden vähentämiseen kehysriihessä, Etla ja Palkansaajien tutkimuslaitos?

Etlan Aki Kangasharju ja PT:n Elina Pylkkänen ovat erimielisiä työttömyysturvan porrastuksen hyödyistä ja haitoista.

työllisyys
Aki Kangasharju ja Elina Pylkkänen.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju ehdottaa työttömyysturvan porrastusta, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen panostaisi etenkin työvoimapalveluihin.Mikko Koski / Yle, Pekka Tynell / Yle

Työllisyystoimet nousevat ensi viikon kehysriihen keskiöön, kun hallitus päättää valtiontalouden linjoista tuleville kahdelle vuodelle.

Työttömiä työnhakijoita on Suomessa tällä hetkellä yli 300 000. Hallituksen pitäisi löytää keinot vielä noin 50 000 ihmisen työllistämiseen, jotta sen tavoite 80 000 uudesta työpaikasta täyttyisi.

Puolueiden välillä työllisyystoimista on kovia kiistoja. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ehti jo väläyttää mahdollisuutta siitä, että keskusta saattaisi jättää hallituksen, jos riihessä ei saada aikaan keskustan tärkeinä pitämiä päätöksiä.

Saarikon puoluetoveri, valtiovarainministeri Matti Vanhanen toppuutteli Saarikon eropuheita Ylelle ja totesi, että riihessä ei ole odotettavissa ankaria leikkauksia tai veronkorotuksia.

Yle kysyi arvioita tärkeimmistä työllisyystoimista Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharjulta ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen PT:n johtaja Elina Pylkkäseltä.

Erimielisiä: Työttömyysturvaa pitäisi porrastaa tai laskea

Kangasharju kehottaa hallitusta porrastamaan ja lyhentämään työttömyysturvaa.

Valtiovarainministeriö on esittänyt porrastukseen mallia, jossa työttömyysturvan kesto riippuisi työhistoriasta. Etlalla ei ole yhtä suosikkia porrastusmallien joukosta, mutta tärkeintä olisi luoda kannustin työnhakuun.

– Yksi vaihtoehto on se, että aluksi vähän nostetaan työttömyysturvaa, mutta sitten lasketaan sitä kuukausittain niin, että joka kuukausi tulee voimakkaampi kannustin hakea töitä, Kangasharju sanoo.

Aki Kangasharju
Mallilla ei ole väliä, mutta jossakin muodossa hallituksen tulisi ottaa käyttöön työttömyysturvan porrastus, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Aki Kangasharju.Mikko Ahmajärvi / Yle

Pylkkänen suhtautuu porrastukseen epäilevämmin. Sen käyttöönottoa voitaisiin Pylkkäsen mukaan harkita, jos tutkimukset osoittaisivat sen vaikuttavan tehokkaasti työllisyyteen.

Pylkkänen toteaa, että tutkimusnäyttö porrastuksen työllisyysvaikutuksista on kuitenkin epävarmaa.

Samoin arvioi viime vuonna yli kolmannes Ekonomistikone-paneeliin porrastuksen tehosta vastanneista taloustieteilijöistä (siirryt toiseen palveluun). Toisaalta miltei puolet paneeliin vastanneista ekonomisteista arvioi porrastusta tehokkaaksi työllisyyskeinoksi ennen koronakriisin alkua tehdyssä kyselyssä.

Kaikkein vaikeimmin työllistyville – kuten Suomen miltei 100 000 pitkäaikaistyöttömälle – työttömyysturvan porrastus tarkottaisi Pylkkäsen mukaan väistämättä tulojen leikkausta ja hyvinvoinnin heikkenemistä entisestään. Kyse olisi hänen mukaansa kepistä eikä kannustimesta.

Hän toteaa, että esimerkiksi viime hallituskauden aktiivimallia koskevasta tutkimuksesta nähtiin, että työttömyysturvan heikennys lisäsi työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä.

Yksi vaihtoehto olisi sitoa työttömyysturvan taso suhdanteisiin.

– Kun työvoiman kysyntä on hyvin pientä, silloin työttömyyskorvauksen taso olisi korkeampi. Kun työmarkkinoilla vetää hyvin niin, silloin työttömyyskorvaukset olisivat matalammat, Pylkkänen sanoo.

Kangasharju myöntää, että työttömyyskorvauksen porrastus osuisi vaikeimmin huonosti työllistyviin.

– Kannustimissa ja sosiaaliturvassa on tietenkin ikuisesti tasapainoilu sen kanssa, että minkä verran autetaan ja minkä verran kannustetaan.

Uudistuksen voisi tehdä Kangasharjun mukaan niin, että porrastuksesta päätettäisiin heti, mutta se otettasiin käyttöön vasta nousukauden aikana. Silloin työttömille ei tulisi tilannetta, jossa työntekijöitä hakevia yrityksiä olisi hyvin vähän.

Yksimielisiä: Työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan lisää

Selkein yksimielisyys Pylkkäsen ja Kangasharjun välillä on työperäisen maahanmuuton tärkeydessä työllisyyden nostamisessa.

Molemmat toivovat uudistuksia, joilla maahanmuuttoon liittyvää byrokratiaa vähennettäisiin.

Kangasharju korostaa etenkin korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien tarvetta.

– Esimerkiksi tarveharkkinnan uudistamista tarvitaan ja pohdintaa siitä, että tarvitaanko työperäiseen maahanmuuttoon tarveharkintaa laisinkaan, Kangasharju sanoo.

Pylkkänen sanoo, että Suomessa opiskelevat ulkomaalaiset olisi syytä saada jatkamaan Suomessa työelämässä. Esimerkiksi kielitaitovaatimuksesta joustamista tulisi tarkastella.

johtaja Elina Pylkkänen, Palkansaajien tutkimuslaitos
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen panostaisi etenkin työvoimapalveluiden parantamiseen.Jari Kärkkäinen / Yle

Kangasharju houkuttelisi ulkomaisia työntekijöitä myös verohelpotuksilla.

– Korkeasti koulutetuilla on niin paljon vaihtoehtoja eri maissa, että Suomen kannattaisi tutkimustenkin mukaan houkutella työntekijöitä Suomeen veroporkkanoin.

Pylkkänen ei lähtisi haalimaan työvoimaa verokilpailulla. Hän huomauttaa, että ulkomaiset työntekijät voivat jo nyt hakea progressiivista tuloveroa selvästi kevyempää tasaverotusta.

– Verotus tuskin on kynnyskysymys. Mielestäni meillä on jo hyvät ehdot, kuten työterveyshuolto sekä sairaus- ja vanhempainpäiväraha, eikä meillä oleva verotaso paljoakaan poikkea muista maista.

Erimielisiä: Lisäpanostuksia työvoimapalveluihin

Palkansaajien Pylkkänen nostaa tärkeimpien työllisyystoimien joukkoon niin sanotun aktiivisen työvoimapolitiikan.

Se tarkoittaa esimerkiksi työttömien kouluttamista, parempaa työhönohjausta ja kuntouttavia töitä sekä toisaalta velvoitteita työnhakuun. Hallitus päätti työvoimapalveluiden parannuksista jo syksyn budjettiriihessä

Asiakas menossa Helsingin Työllisyyden palvelutorille Pasilan TE-toimistoon
Suomessa on tällä hetkellä yli 300 000 työtöntä työnhakijaa. Avoimia työpaikkojakin on yli 100 000. Olivia Ranta / Lehtikuva

Pylkkänen toteaa, että työttömät ja työpaikat eivät kohtaa, vaikka avoimena on yli 100 000 työpaikkaa. Se lisää hänen mukaansa entisestään tarvetta työvoimapalveluille.

– Niiden saatavuutta tulisi parantaa, niitä pitäisi konkretisoida, niitä pitäisi tehdä selvemmäksi ja entistä houkuttelevammaksi myös työnhakijoile.

Työvoimapalveluihin tarvitaan Pylkkäsen mukaan myös lisää resursseja. Työ- ja elinkeinoministeriön viime kesänä tekemän laskelman mukaan yhdellä TE-toimiston virkailijalla oli kontollaan noin 300 työnhakijaa.

Kangasharju ei näe suurta tarvetta enää uusille panostuksille työvoimapalveluihin viime syksynä päätettyjen lisäysten jälkeen.

– Me tiedämme Etlankin tutkimuksista ja maailmalla tehdyistä tutkimuksista, että tällä aktiivisella työvoimapolitiikalla eli koulutuksella ja tukitöillä lähinnä vaikutetaan siihen, kuka työllistyy eikä niinkään nosteta työllisyyttä kokonaisuutena.

Työvoimapalveluita tarvitaan Kangasharjun mukaan etenkin pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, mutta hän korostaa, että työvoimapalveluiden rinnalle tarvitaan työttömyyskorvauksen porrastuksen kaltaisia kannustimia työnhakuun.

Luottoluokittajatkin seuraavat työllisyyttä

Työllisyyden tasosta on kannettu huolta myös Suomen saaman lainarahan hinnan eli koron kannalta.

Työllisyys on yksi niistä palikoista, joiden perusteella luottoluokittajat arvioivat Suomen julkisen talouden tolaa ja kykyä suoriutua veloistaan. Luottoluokituksen lasku nostaisi valtion velalle vaadittua korkoa.

Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Sami Yläoutinen sanoo, että luottoluokittajien arvioihin eivät kuitenkaan vaikuta yksittäiset työllisyystoimet.

– Keskeistä on Suomen talouden suorituskyky ja se toimenpiteiden kokonaisuus, jolla tätä pyritään parantamaan. Tässä työllisyystoimilla on toki tärkeä rooli.

Yläoutinen toteaa, että luottoluokitukseen vaikuttaa etenkin talouden kasvuvauhti ja velan määrä.

Useimmat luottoluokittajat, kuten Moody's ja Fitch, pitävät Suomen luottoluokitusta toiseksi korkeimmalla tasolla.

Suomen kymmenen vuoden valtionlainojen korkotaso on tällä hetkellä negatiivinen.

Euroopan keskuspankin ohjauskoron taas odotetaan pysyvän lähellä nollatasoa vielä vuosia.

Lue lisää:

Ei ankaria leikkauslistoja tai veronkorotuksia – valtiovarainministeri Vanhasen mukaan Suomen talous saadaan tasapainoon kasvulla

Hallituspuolueet ovat erimielisiä, millä otteella valtiontaloutta pitäisi ensi vuodet hoitaa – Keskusta: Suuren velkaelvytyksen aika ohi

Ylen kysely kansanedustajille: Oikeisto ja vihreät haluavat porrastaa ansiosidonnaisen – Vasemmisto ja puolet perussuomalaisista vastustaa

Lue seuraavaksi