1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. hyvinvointi

Raportti: Suomalaisten hyvinvointi on keskittynyt suurten kaupunkien naapurikuntiin, isoimmat erot löytyvät Helsingin metroradan varrelta

Pirkkala ja Taipalsaari ovat esimerkkejä Suomen korkeimman hyvinvoinnin alueista.

hyvinvointi
Metro kulkee Kulosaaren sillalla marraskuun puolivälissä 2020.
Suomessa suurimmat hyvinvointierot löytyvät Helsingin metroradan varrelta, kertoo Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Pauli Rautiainen. Säätiön raportin mukaan parhaiten hyvinvoivat suomalaiset asuvat pääkaupunkiseudulla, suurten kaupunkien naapurikunnissa ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.Silja Viitala / Yle

Kalevi Sorsa -säätiön raportti Eriarvoisuuksien Suomi (siirryt toiseen palveluun) kertoo, että suomalaisten hyvinvointi on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja suurten kaupunkien ympäryskuntiin.

Demaritaustaisen Kalevi Sorsa -säätiön (siirryt toiseen palveluun) julkaisema raportti jakaa Suomen kunnat neljään ryhmään hyvinvoinnin edellytyksistä kertovien mittarien perusteella.

Hyvinvointimittarit kuvaavat esimerkiksi työllisyysastetta, huoltosuhdetta, lasten köyhyysriskiä, tuloja, terveydenhoitosektorilla työskentelevien määrää, asuntolainoja, äänestysaktiivisuutta, laajakaistan kattavuutta sekä sisäistä muuttoliikettä.

Kuntakohtaisesti hyvinvointieroja voi tarkastella täällä (siirryt toiseen palveluun).

Naapurikunnat hyötyvät keskuskaupungin palveluista

Raportin mukaan parhaiten voivat suomalaiset asuvat pääkaupunkiseudulla, pienemmillä paikkakunnilla Turun, Tampereen ja Oulun kaltaisten maakuntakeskuksen ympäristössä sekä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.

Yksi raportin kirjoittajista, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Pauli Rautiainen pitää raportin piirtämää hyvinvointikarttaa osin yllättävänä.

– Yllättävintä on, että kaupungistumisen tuottamasta hyvinvoinnista parhaiten nauttivat kunnat ovat sellaisia kuin Pirkanmaalla esimerkiksi Pirkkala ja Etelä-Karjalassa esimerkiksi Taipalsaari.

– Maakuntakeskusten vieressä on tällaisia hyvinvoinnin saarekkeita, jotka nauttivat maakuntakeskusten tuottamista palveluista ja jonne kaupungistumisen tuoma hyväosaisuus, hyvinvoivuus, on aivan erityisesti keskittynyt, Rautiainen kuvailee raportin tuloksia.

Kärkiryhmän 43 kunnassa asuu noin kaksi miljoonaa suomalaista, joiden työllisyys, tulot ja äänestysprosentti ovat muuta maata korkeammat. Huoltosuhde ja lasten köyhyysriski ovat näissä kunnissa matalammat kuin muualla Suomessa.

Lapista kuntien kärkilistalle nousee Tornio, Pohjois-Savosta Siilinjärvi ja Pohjois-Karjalasta Kontiolahti.

Suomen kartta johon on merkitty menestyvät ja taantuvat alueet.
Kalevi Sorsa -säätiön Eriarvoisuuksien Suomi -raportissa Suomi on jaettu hyvinvoinnin perusteella neljään ryhmään.

Suurten kaupunkien lähellä sijaitsevat työssäkäyntialueet hyötyvät kaupungin vahvoista työmarkkinoista ja korkeakouluista.

– Pääkaupunkiseudulla tuloerot ovat maan suurimmat ja elinkustannusten nousu vaikuttaa pienituloisiin kotitalouksiin suhteessa eniten. Suomen suurimmat hyvinvointierot löytyvät Helsingin metroradan varrelta, Rautiainen tiivistää.

Rautiainen muistuttaa, että suurten kaupunkien sisällä on suuria sosiaalisia eroja.

– Kun me katsotaan meidän suurimpia kaupunkeja, maakuntakeskuksia, pääkaupunkiseutua, meidän on kiinnitettävä katse sinne kuntien sisälle. Myös siellä on katsottava ihmistä, Rautiainen linjaa.

Maakuntakeskukset jäävät jälkeen työllisyydessä

Kakkosryhmään eli kaupunkialueisiin, joilla on sosiaalisen syrjäytymisen riskejä, kuuluu yhteensä 33 kuntaa. Niissä asuu kaksi miljoonaa suomalaista.

Maakuntien keskuskaupungit, kuten Tampere, Turku, Oulu, Vaasa, Seinäjoki, Kuopio, Joensuu ja Lappeenranta, sijoittuvat kakkosryhmään. Ne häviävät kärkiryhmälle työllisyydessä, mediaanibruttotuloissa ja äänestysaktiivisuudessa.

– Näissä kunnissa koko maan keskiarvoon verrattuna suurempi osuus ihmisistä työskentelee terveyteen ja hoivaan liittyvissä töissä, Rautiainen vertailee.

Kolmannen ryhmän keskiverto-Suomen kunnissa asukkaiden hyvinvointi on lähes kaikilla mittareilla tarkasteltuna keskimääräistä. Kolmosryhmän kuntia ovat esimerkiksi Laihia, Kouvola, Forssa ja Sodankylä.

Keskiverto-Suomen 109 kunnassa asuu noin miljoona suomalaista ja kunnat sijoittuvat pääasiassa Pohjanmaalle, Lounais-Suomeen ja Kymenlaaksoon, mutta mukana on myös Lapin kuntia.

Neljännen ryhmän muodostavat taantuvien alueiden kunnat, joissa ihmisten hyvinvointi jää lähes kaikkien mittareiden perusteella koko maan keskiarvon alapuolelle. Myös näitä kuntia on yhteensä 109.

Heikoimman ryhmän kuntia ovat esimerkiksi Puolanka, Ypäjä, Kuhmoinen, Keitele, Varkaus ja Enontekiö. Ryhmän noin sata kuntaa sijaitsevat valtaosin Keski-, Itä- ja Pohjois-Suomessa. Niissä asuu noin puoli miljoonaa suomalaista.

Pauli Rautiainen: Aluepolitiikka on ajateltava uusiksi

Toiminnanjohtaja Pauli Rautiaisen mielestä aluepolitiikkaa pitää uudistaa. Katseen pitää olla ihmisissä ja heidän hyvinvoinnissaan hallintorakenteiden sijaan.

– Meidän on ajateltava aluepolitiikka uusiksi. On aidosti hyväksyttävä monipaikkaisuus. Lainsäädäntömme on rakennettava sen pohjalta, että ihmisellä ei välttämättä ole suhdetta ainoastaan yhteen paikkaan, asuinkuntaansa, vaan moniin paikkoihin ja monista paikoista tuleviin palveluihin, Rautiainen visioi.

Pauli Rautiainen / perustuslakiasiantuntija / tartuntatautipäiväraha / Helsinki 21.08.2020
Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Pauli Rautiainen arvioi, että tulevaisuudessa on hyväksyttävä kuntien tehtävien nykyistä suurempi erilaistuminen.Jouni Immonen / Yle

Hyvinvoinnin kannalta tärkeitä peruspalveluja kuten kouluja ja kirjastoja ei ole pakko ajatella kuntien kautta.

Rautiaisen mukaan raportin tulokset vahvistavat sen, että on aika luopua ajattelusta, jossa kaikkien kuntien odotetaan järjestävän asukkailleen samat palvelut ja on hyväksyttävä kuntien tehtävien nykyistä suurempi erilaistuminen.

– Tämä on otettava lähtökohdaksi peruspalveluita koskevaa lainsäädäntöä ja kuntien valtionosuusjärjestelmää uudistettaessa, Rautiainen toteaa.

Aluepolitiikkaa on katsottava Eurooppa-tasolla

Raportti korostaa, että aluepolitiikkaa on tarkasteltava myös eurooppalaisella tasolla. Aluekehitys ja alueiden välinen tasa-arvo ovat myös EU:lle merkittäviä kysymyksiä.

– Mitä EU hyvin konkreettisesti voi tehdä, on ratahankkeiden voimakas eteenpäin vieminen. Esimerkiksi Tallinnasta etelään suunniteltu Rail Baltica on suomalaisille tärkeä. Se vahvistaa mahdollisuuksia saada EU-rahoitusta niin Suomen pääradalle kuin myös tukee rataverkon kehittämistä kokonaisuudessaan, yksi raportin kirjoittajista, Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Maija Mattila sanoo.

Tästä artikkelista voit keskustella 21.4.2021 kello 23.00 saakka.

Lisää aiheesta:

Suomessa joka viidennessä kunnassa on vain yksi peruskoulu ja kohta sote voi viedä myös terveyspalvelut – Mikä on kuntien rooli tulevaisuudessa?

Lue seuraavaksi