1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. yritystuet

Suomi jakoi koronatukia yrityksille väärässä järjestyksessä – "Kriisin alussa olisi pitänyt panostaa suoriin tukiin", toteaa tutkijaryhmä

Yritystukien tutkimusjaoston mukaan yritykset olisivat tarvinneet kriisin alussa suoria tukia ja vasta myöhemmin kehittämisavustuksia.

yritystuet
Ainoa kauppakeskuksen ravintolakerooksen pöydät poissa käytöstä.
Suomi jakoi koronatukia väärässä järjestyksessä kriisin alussa. Kauppakeskus Ainoassa Espoossa oli väljää huhtikuun 12. päivänä.Henrietta Hassinen / Yle

Koronakriisi on ollut paitsi terveydellinen myös taloudellinen kriisi, jonka yksi muoto ovat olleet moninaiset tilapäiset koronatuet yrityksille.

Yritystukien tutkimusjaosto, puheenjohtajanaan työelämäprofessori Seija Ilmakunnas Jyväskylän yliopistosta, julkisti tiistaina raportin viime vuodesta.

Raportin mukaan Suomi toimi koronakriisin alussa tukipolitiikassaan juuri päinvastoin kuin olisi pitänyt.

– Ideaalitilanteessa tukien järjestys olisi päinvastainen kuin toteutunut järjestys oli. Kriisin alussa olisi pitänyt panostaa kustannustuen kaltaisiin suoriin tukiin. Kehittämistukien osuuden olisi pitänyt kasvaa vasta kriisin edetessä ja muuttaessa talouden rakenteita, toteaa Ilmakunnas.

Yrityksiä päätettiin kuitenkin ryhtyä tukemaan kriisin alussa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotuilla.

– Monessa maassa palkka- ja kustannustuen kaltaisilla suorilla tukimuodoilla oli iso paino-arvo pandemian alkuvaiheessa. Suomessa kustannustuen ensimmäinen hakukierros oli kuitenkin vasta heinä-elokuussa, sanoo Ilmakunnas.

Raporttia tiedotustilaisuudessa kommentoinut elinkeinoministeri Mika Lintilä ymmärsi kritiikin.

– Koronapandemia on ollut ennennäkemätön ja yllättävä kriisi. Kriisin alussa oli tärkeää lähteä tukemaan yrityksiä niillä välineillä, joita meillä oli valmiina käytössämme. Kriisi toi esille lukuisia katvealueita eri sektoreilla. Hyödynnämme tutkimusten tietoa tukien kehittämisessä ja tuleviin kriiseihin varautumisessa, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo.

Muun muassa Business Finlandin kyltti on kuvattu Helsingin Porkkalankadulla joulukuussa 2020,
Kehittämistukia oli jaossa Business Finlandista ja ELY-keskuksista.Silja Viitala / Yle

Kehittämistuen valinta kriisitueksi perustui pyrkimykseen saada tuki nopeasti maksatukseen. Olemassa olleessa mallissa rahoitus kohdistui yrityksen toiminnan kehittämiseen.

Se on siis lähtökohdiltaan aivan erilainen kuin suora tuki eli kustannustuki, jossa tuella katetaan osa toimintaan liittyvistä kustannuksista.

Koronatukia kohdistuikin myös aloille, jotka ovat säästyneet pahimmilta iskuilta. Esimerkiksi alkuvaiheessa eniten rahoitusta sai ohjelmisto- ja peliala sekä teollisuus.

Raportin johtopäätösenä olikin, että tuen suuntaaminen koronapandemiasta pahiten kärsineille aloille ja yrityksille ei kehittämistukien avulla onnistunut toivotulla tavalla. Tästä syystä kehittämistukien moninkertaistamista välittömästi kriisin alussa ei voi pitää onnistuneena ratkaisuna.

Kustannustuen käyttöönotto kesti kauan, koska se edellytti uutta lainsäädäntöä. Lisäksi tukimuodon sovittaminen toimivaksi on osoittautunut vaikeaksi.

Tästä kielii se, että hakijoiden lukumäärä sekä myönnetyn tuen euromäärä ovat alittaneet ennakkoarviot toistuvasti, ja hylkäysprosentti on kohonnut korkeaksi.

Lisäksi tukimuotojen erilaiset kriteerit synnyttivät suuria eroja tuen määrässä erityisesti pienten yritysten kohdalla, kun kustannustuet tuen saajaa kohti ovat keskimäärin selvästi pienempiä kuin Business Finlandin ja ELY-keskusten maksamat koronatuet.

Kehittämistuet kelpasivat, kun muutakaan ei oikein ollut

Koronatuilla on tähdätty yritysten tuotantokapasiteetin ja työllisyyden säilyttämiseen kriisin yli.

Tukimuodoista euromääräisesti eniten maksettiin Business Finlandin häiriötilannerahoitusta eli kehittämistukia 724 miljoonaa euroa.

Vastaavasti pienille yrityksille suunnattua ELY-keskusten häiriötilannerahoitusta eli myös kehittämistukia maksettiin 272 miljoonaa euroa, kustannustukea maksettiin puolestaan 163 miljoonaa euroa ja erityistukea ravintola-alan yrityksille 119 miljoonaa euroa.

Koronalainoja ja niiden takauksia sen sijaan on käytetty hyvin vähän valtuuksiin verrattuna.

Koronatukiin oli yhteensä osoitettu eri muotoista rahoitusta noin 10 miljardia euroa, josta avustusmuotoisia tukia oli tarjolla 3 miljardia euroa.

Kaupat saivat eniten avustuksia

Eniten korona-avustuksia sai viime vuonna kaupan ala sekä euroissa eli 215 miljoonaa euroa että yritysten lukumäärässä mitattuna, joita oli runsaat 7500.

Majoitus- ja ravitsemustoiminta sai 195 miljoonaa euroa avustuksia, mikä on toiseksi eniten toimialoista.

Yhteensä 45 142 yritystä sai jotakin tarkastelun kohteena olevista korona-avustuksista.

Lukumääräisesti eniten maksettiin ELY-keskuksen myöntämiä korona-avustuksia eli lähes 21 000 ja seuraavaksi eniten Business Finlandin korona-avustuksia eli yli 18 000 yritykselle.

Maakunnittain tarkasteltuna eniten korona-avustuksia on suuntautunut isoihin maakuntiin kuten Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen. Vähiten avustuksia on maksettu Keski-Pohjanmaalle ja Kainuuseen.

Lomautukset vähenivät tuen avulla

Raportissa oli myös arvioitu tukien vaikuttavuutta. Vahvaa näyttöä löytyi sille, että tuet vähensivät yritysten todennäköisyyttä lomauttaa. Tällainen vaikutus löytyi etenkin kriisin alkuvaiheessa tukea saaneille ja kaikille tuki-instrumenteille.

Tuilla on ollut myös työllisyyttä hienoisesti kasvattava vaikutus viidennestä tukikuukaudesta eteenpäin ravintola-alalla.

Sen sijaan irtisanomisten todennäköisyyteen tuet vaikuttivat vähemmän jos ollenkaan.

Analyyseissä paljastui, että vaikuttavuutta oli saatu etenkin kohtuullisen pienistä, alle 200 000 euron tuista.

Suomi kitsain avustusten jakaja

Suomen yritystukipaketin erikoisuus oli kriisin alkuvaiheessa panostukset tutkimus- ja kehittämistukiin. Palkkatuet eivät olleet Suomessa yhtä tärkeitä kuin muissa maissa osin siitä syystä, että Suomessa lomautusjärjestelmä pystyttiin tekemään hyvin joustavaksi pienillä lainsäädäntömuutoksilla.

Suomessa palkkakustannusten ja palkansaajien tukeminen on ollut muutenkin erityisen moniulotteista, koska sitä on ollut kustannustuessa, ravintola-alan tuessa, yksinyrittäjien työmarkkinatuessa, työnantajan työeläkevakuutusmaksun alennuksessa, yt-neuvottelujen nopeuttamisessa ja työttömyysturvan omavastuupäivien poistamisessa.

Esimerkiksi Tanskassa ja Ruotsissa rahallinen tukikompensaatio on ollut suurempi kuin Suomessa, mutta näissä maissa ei ollut yhtä joustavaa lomautusjärjestelmää valmiina.

Toisaalta Suomen kriteerit suorissa tuissa kuten kustannustuen kaltaisissa tukimuodoissa ovat olleet muita tiukemmat tai maksimikorvaus matala.

Esimerkiksi Suomessa kustannustuen aiempi 500 000 euron yläraja yritystä kohden oli melko pieni verrattuna muihin maihin, sillä esimerkiksi Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa tuen yläraja oli noin 3–14 miljoonan euron välillä.

Kitsastelu näkyy siinä, että Suomella on ollut käytössään vähiten avustuksia suhteessa bkt:hen eli noin prosentin verran ja Norjalla toisiksi vähiten eli kaksi prosenttia kokonaistuotannosta. Vastaavasti Ruotsilla oli avustuksia 2,2 prosenttia, Tanskalla 4,1 prosenttia ja Saksalla 4,8 prosenttia suhteessa bkt:hen.

Lainojen, takausten ja muiden vastikkeellisten tukien osuus suhteessa bkt:hen oli Saksassa erityisen suuri eli 22 prosenttia. Myös Iso-Britanniassa ja Tanskassa oli käytössään melko suuret takaus- ja lainavaltuudet.

Katse uudistaviin tukiin

Vähitellen vallitsevaksi suoran tuen tukimuodoksi noussut kustannustuki etenee jo kohti kolmatta ja neljättä hakukierrostaan. Monia muitakin tukimuotoja on jatkettu.

– Tukien toistuva jatkaminen on herättänyt huolen siitä, että käytäntö kasvattaa yritysten odotuksia myös tulevista hakukierroksista, mikä puolestaan laimentaa yritysten omia korjaustoimia. Kun arvioidaan mahdollisten lisätukikausien tarvetta, on syytä ottaa huomioon entistä vahvemmin tuen kannustinvaikutukset yrityksille sekä hinta julkiselle taloudelle, raportissa todetaan.

Suora tuki ilman uudistumismotivaatiota saattaa passivoida yrityksiä. Tämä koskee raportin laatijoiden mukaan myös normaaleja yrityksille suunnattuja avustuksia ja verotukia, joita myös jaettiin miljardien edestä viime vuonna.

– Riski korostuu, jos globaali pandemiakriisi muuttaa markkinoita voimakkaasti ja tekee aiemman kaltaisesta liiketoiminnasta kannattamatonta. Tutkimus- ja kehittämistukia lukuun ottamatta yritystuilla kuuluu olla hyvin rajattu rooli yritystoiminnan pelastajana ja kehittäjänä, raportissa sanotaan.

Lintilä on samaa mieltä.

– Tukivaihe ei saa jäädä päälle. EU:n sallimat tukitoimet ovat voimassa vuoden loppuun ja toivottavasti se riittää.

Yritystukien on siis pitkällä tähtäimellä korostettava niiden roolia yritysten ja niiden tuotannon kehittäjänä pikemmin kuin olemassa olevien yritysrakenteiden ja työllisyyden ylläpitäjänä.

Valtion kasvava velanotto korostaa tätä näkökulmaa eli kitsastelu koronatuissa pitäisi raportin laatijoiden mielestä ulottaa jatkossa laajemminkin tukipolitiikkaan.

Lisätty 11.18. Lintilän kommentit

Lue lisää:

Kriisistä kriisiin: Suomi on kokenut kuusi isoa talouskriisiä. Niistä yksi on muita pahempi kaikilla mittareilla.

"Ranskassa sain 1 500 euroa kuussa tukea nappia painamalla" – Yksinyrittäjä kertoo, että pelkkien suomalaistukien varassa hän olisi jo konkurssissa

Yrityksille jaetaan taas kohta lisää koronatukia ja monella isolla firmalla suunnitelma on jo selvä – Messukeskus: "Miljoona euroa hakuun heti"

Lue seuraavaksi