1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. puoliväliriihi

Puuttuuko hallitus ansiosidonnaiseen, miten käy kotitalousvähennyksen tai turpeen tuen? Seuraa yhdeksää ratkaisua ministerien neuvottelussa

Kulttuuri- ja liikunta-ala sekä järjestöt jännittävät: kuinka paljon tuet vähenevät, kun veikkausvoittorahat hupenevat.

puoliväliriihi
Li Andersson, Maria Ohisalo, Sanna Marin, Annika Saarikko, Anna-Maja Henriksson ja Matti Vanhanen.
Hallituksen kaksipäiväisen talousneuvottelun tuloksia odotetaan torstaina. Viime syksyn budjettineuvotteluista kertoivat 16. syyskuuta Li Andersson (vas.), Maria Ohisalo, Sanna Marin, Annika Saarikko, Anna-Maja Henriksson ja Matti Vanhanen.Mauri Ratilainen / AOP

Hallituksen ministerit aloittavat keskiviikkona loppusuoran suururakassa. Urakkaa kutsutaan puoliväliriiheksi, koska hallituksen talousneuvottelu osuu suunnilleen vaalikauden puoliväliin.

Neuvottelussa yhdistetään valtion käytettävissä olevat rahat ja tiedossa olevat menot.

Joistakin asioista tehdään yksityiskohtaisia ratkaisuja ensi vuodelle. Toisissa asioissa taas sovitaan suuntaviivoista syksyn neuvotteluun tai seuraavaksi neljäksi vuodeksi.

Riihi-kutsumanimi on perua maataloudesta. Taannoin loppukesästä riihessä puitiin viljaa eli irrotettiin siemenet. Hallituksen loppukesän budjettineuvottelussa eli budjettiriihessä hallituspuolueet puivat valtion tuloja ja menoja.

Virallisesti urakan nimi on “vuosia 2022-2025 koskevan julkisen talouden suunnitelman ja valtiontalouden kehyspäätöksen valmistelu”.

Listaamme tässä jutussa keskeisimpiä aiheita, joista ministerit keskiviikkona ja torstaina neuvottelevat. Hallituspuolueiden avustajat ovat jo omissa neuvotteluissaan pohjustaneet ministerien ratkaisuja.

1. Porrastetaanko ansiosidonnaista työttömyysturvaa jotenkin?

Työllisyyden paraneminen on yksi Suomen talouden kohtalonkysymyksiä.

Mitä parempi työllisyys on, sitä pienempi on työttömyyden hoitoon kuluva rahamäärä ja sitä suuremmat valtion ja kuntien verotulot. Pienempi työttömyys tarkoittaa siis pienempää menoleikkausten ja veronkorotusten uhkaa, kun korona- ja muita velkoja aikanaan maksetaan.

Hallituksen odotetaan sopivan puoliväliriihessä tavoista lisätä työllisyyttä 20 000 – 30 000 työpaikan verran

Hallituksessa etenkin keskusta, vihreät ja RKP ovat valmiita keskustelemaan jonkinlaisesta ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta. Esillä on ollut useita malleja.

Ja taas kerran pohditaan, mitä työtön tarvitsee: apua, keppiä vai porkkanaa?

Yksi malli tarjoaisi nykyistä suuremman ansiosidonnaisen työttömyysjakson alussa, mutta nykyistä pienemmän jakson loppupuolella. Ajatus on, että työttömyyskaudella pienenevä korvaus patistaisi ihmisiä etsimään ja ottamaan vastaan innokkaammin työtä.

Toinen vaihtoehto porrastaisi ansiosidonnaista sen mukaan, miten pitkään ihminen on ollut töissä. Pidemmällä työssäoloajalla saisi pidemmän ansiosidonnaisen.

Vasemmistoliitto on ilmoittanut, että puolue ei hyväksy ansiosidonnaisen työttömyysturvan keston lyhentämistä. SDP:ssä ansiosidonnaisen työttömyysturvan muutoksiin on suhtauduttu nihkeästi, jos muutokset ovat vaikuttaneet leikkauksilta.

Topi Tanner / myymäläapulainen / K-Market Katajanokka / Helsinki 08.02.2021
Hallitus haluaa entistä useamman osatyökykyisen palveluiden kautta töihin. Topi Tanner viihtyy myymäläapulaisena K-Market Katajanokalla Helsingissä, kuva helmikuulta.Jouni Immonen / Yle

2. Tuleeko osatyökykyisille valtion työnvälitysyhtiö?

Osana työllisyyden parantamista hallitus on suunnitellut erityistä työnvälitysyhtiötä osatyökykyisille, esimerkiksi vammaisille ja pitkäaikaissairaille.

Valtion omistama yhtiö palkkaisi osatyökykyisiä ihmisiä ja vuokraisi näiden työntekijöiden työsuorituksia yrityksille. Mallia on otettu Ruotsin Samhall-yhtiöstä. SDP kutsuu yhtiötä Välittäjä oy:ksi.

Todennäköistä on, että hanke liikahtaa puoliväliriihessä eteenpäin. Avoinna on, kuinka paljon valtion rahaa välittäjätoimintaan laitetaan.

Tarkoitus on, että yhtiön toiminta käynnistyy ensi vuonna jo jossakin laajuudessa.

3. Lisääntyykö paikallinen sopiminen työpaikoilla?

Palkkojen ja työehtojen paikallisen sopimisen laajentamisesta on neuvoteltu porukassa tai toisessa – tavalla tai toisella – vuosia.

Paikallisen sopimisen lisäämisen toivotaan kasvattavan yritysten rohkeutta palkata lisää työntekijöitä.

Asia on etenkin keskustan ja RKP:n toivelistalla.

4. Lisääkö hallitus maahanmuuttoa työntekijöiden saamiseksi?

Vaikka koronaviruksen aiheuttaman talouskriisin jälkeen lomautukset ja työttömyys lisääntyvät, joillakin aloilla on pulaa työntekijöistä jo nyt tai tulevaisuudessa. Pula lääkäreistä, hoitajista ja it-osaajista ovat tuttuja hokemia.

Hallitus harkitsee työvoimapulan vuoksi kotouttamisen ja työperäisen maahanmuuton lisäämisen keinoja.

Pohdinnassa on myös, miten Suomessa opiskelevat muiden maiden kansalaiset saataisiin jäämään töihin Suomeen.

Ilmalämpöpumpun asennusta.
Ekolämmöx-yhtiön Kari Sariola asentaa lämpöpumpun sisäyksikköä toimintakuntoon, lokakuu 2020.Rami Moilanen / Yle

5. Laajennetaanko kotitalousvähennystä energiaremonteissa?

Hallitus laski ohjelmassaan kotitalousvähennyksen 2250 euroon. Silti esimerkiksi RKP on esittänyt toiveita vähennyksen roimasta korotuksesta.

Toisaalta talvella julkistettu selvitys vähäiseksi jääneistä kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutuksista ei näytä puoltavan korotusta. Tosin tätäkin selvitystä on arvosteltu.

Kotitalousvähennys tuskin laskee, mutta nostonkin osalta on kysymysmerkkejä. Jos ehtoja muuttaa taajaan, tippuvatko ihmiset kärryiltä koko systeemistä.

On mahdollista, että hallitus laajentaa kotitalousvähennyksen käyttömahdollisuuksia kotien energiaremonttien suunnittelukustannuksiin.

Harkinnassa on myös korkeampi vähennysprosentti energiatehokkuuden parantamiseen tai korjaustöihin fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta lämmitysjärjestelmästä luopumiseen.

Asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin on tarjolla myös muita julkisia tukia, mutta silloin ei voi saada työstä kotitalousvähennystä.

Kotitalousvähennyksen laajentamista taloyhtiöiden osakkaille on myös selvitelty.

6. Kuinka paljon vähenevät kulttuurin ja liikunnan rahat Veikkaukselta?

Veikkauksen pelikoneiden määrää on vähennetty ja pelikoneet marketeissa ovat olleet koronaviruksen vuoksi suljettuina. Veikkaus ei pysty tulouttamaan pelirahoja kulttuurin, liikunnan sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen tueksi niin paljoa kuin aikaisempina vuosina.

Hallitus ilmoitti viime syksynä, että valtio ei enää ensi vuonna korvaa järjestöjen menetyksiä budjettivaroista täysimääräisesti. Vajetta on noin 300 miljoonaa euroa. Se on yksi suurimmista yksittäisistä rahakysymyksistä puoliväliriihessä.

Vielä on auki, paljonko kulttuuri, liikunta ja järjestöt menettävät tukiaan.

Todennäköistä on, että kaikki edunsaajat menettävät tukeaan samassa suhteessa. Hallitus ei lähde nyt jakamaan järjestöjä niihin, jotka menettävät enemmän ja niihin, jotka menettävät vähemmän.

Järjestöjen työ on tärkeää koronakriisin jälkihoidossa, joten suuret leikkaukset ovat epätodennäköisiä.

Hallituksen on määrä myös päättää, katkaistaanko Veikkauksen pelituottojen ja edunsaajajärjestöjen kytkentä tulevaisuudessa.

Kysymys on siitä, siirretäänkö liikunnan, kulttuurin ja järjestöjen Veikkaukselta saama tuki suoraan valtion budjetista maksettavaksi. Silloin Veikkauksen pelituotot menisivät suoraan valtion talousarvioon ilman korvamerkintöjä, mihin rahat pitäisi käyttää.

Tätä ratkaisua hallituspuolueet tuskin pystyvät puoliväliriihessä tekemään. Asia lykättäneen myöhemmin ratkaistavaksi.

7. Tuleeko leikkauksia tai veronkorotuksia?

Merkittävät leikkaukset tai veronkorotukset ovat ainakin ensi vuoden osalta epätodennäköisiä. Hallitus haluaa koronakriisin jälkeen saada Suomen talouden vauhtiin.

Mielenkiintoista kuitenkin on, ennakoiko hallitus seuraavien vuosien leikkausten tai veronkorotusten tarvetta.

Valtiovarainministeriö on varmuuden vuoksi valmistellut virkatyönä säästölistaa eri aloilta, jos hallitus päättäisi tehdä menoleikkauksia.

Vasemmistoliitto ja SDP ovat väläytelleet mahdollisuutta kiristää pörssiin listaamattomien yritysten osinkoverotusta. Ajatuksena taustalla on, että yritykset haluttaisiin saada mieluummin investoimaan kasvuun kuin ohjaamaan rahoja osinkoihin omistajille.

Jo keväällä 2019 Keskustan kynnyskysymys oli, ettei se lähde hallitukseen, joka kiristää yritysten tai yrittäjien verotusta.

8. Paljonko rahaa tutkimukseen, kehitykseen ja oppimisvajeen kuromiseen?

Hallituksella on kunnianhimoisia suunnitelmia tutkimus- ja kehitystyön laajentamisesta Suomessa. Siihen tarvitaan myös valtion rahaa.

Viikonloppuna opetusministeri Jussi Saramo (vas.) puhui Ylen Ykkösaamussa koronakriisistä johtuvan oppimisvajeen paikkaamisesta kouluissa. Saramon mukaan oppimisvelan hoitoon tarvittaisiin rahaa ensi vuodelle toistasataa miljoonaa euroa.

Valtio on tukenut kuntia jo nyt koronakriisissä niin taudin testauksessa kuin hoidossakin. Tuki jatkuu ensi vuonnakin.

Traktori aumaa turvetta.
Turvetuotannon tukemisesta tuli vertauskuvallinen kiista hallituksen neuvotteluihin. Miten toimitaan päästövähennysten ja työpaikkojen säilyttämisen ristipaineessa? Turvesuon aumaamista Linnansuolla Joensuussa vuonna 2019.Petri Lassheikki / Yle

9. Ja lopuksi: miten sovitaan kiista turpeen tukemisesta?

Turpeen käyttö energiantuotannossa on vähentynyt nopeammin kuin hallitus aiemmin arvioi. Muutos on ajanut turvetuottajia ahdinkoon.

Etenkin keskusta ja vihreät joutuvat miettimään, millaisella sovitteluratkaisulla turpeentuottajia tuettaisiin, mutta päästövähennystavoitteet olisivat edelleen uskottavia.

Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä on esittänyt verohelpotuksia turpeen käyttöön. Vihreät ei halua tukea turpeenpolttoa esimerkiksi verohelpotuksin, sen sijaan puolue on valmis tukemaan turvetuotannon vähenemisestä kärsiviä ihmisiä.

Voit keskustella hallituksen puoliväliriihen asioista keskiviikkoon 21.4.2021 kello 23 asti. Napauta jutun jälkeen keskustele-painiketta.

Lue lisää:

Hallituspuolueet ovat erimielisiä, millä otteella valtiontaloutta pitäisi ensi vuodet hoitaa – Keskusta: Suuren velkaelvytyksen aika ohi

Ei ankaria leikkauslistoja tai veronkorotuksia – valtiovarainministeri Vanhasen mukaan Suomen talous saadaan tasapainoon kasvulla

Mitkä ovat tärkeimmät keinot työttömyyden vähentämiseen kehysriihessä, Etla ja Palkansaajien tutkimuslaitos?

Lue seuraavaksi