1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. talous

Analyysi: Miksi Euroopan mahtiseurat haluavat perustaa uuden liigan? Jalkapallo on huonoa bisnestä, jonka “arvo” on usein tunnepuolella

Suurseurat haluvat vahvistaa jalkapallobisneksessä jalkapallon rinnalla myös bisnestä, kirjoittaa Ylen taloustoimittaja Heikki Valkama.

talous
Lionel Messi räntäsateessa.
Jalkapallon superliigassa on kyse rahasta, mistäpä muustakaan. Lionel Messi ja FC Barcelona kohtasivat Real Madridin Madridissa 10. huhtikuuta.Ruben Albarran / AOP

Jalkapallon eurooppalaiset suurseurat pohtivat uutta superliigaa. (siirryt toiseen palveluun) Se olisi vuotuinen Euroopan seurajoukkueiden osin suljettu kilpailu, joka koostuu 15 perustajajäsenestä ja viidestä vaihtuvasta joukkueesta. Jo mukana ovat esimerkiksi Liverpool, Barcelona ja Juventus.

Mutta miksi uusi superliiga?

Jalkapallo ei ole iso eikä hyvä bisnes. Oikeastaan se ei ole bisnes ollenkaan. Näin kirjoittavat Simon Kuper ja Stefan Szymanski jalkapallotalouden klassikkoteoksessa Soccernomics.

Jos yrityksiä johdettaisiin kuin jalkapalloseuroja (jotka toki nekin ovat usein yrityksiä), ne menisivät hetkessä konkurssiin. Kirjoittajat kutsuvat jalkapalloa maailman huonoimmaksi bisnekseksi.

Varsinkin suuret seurat pysyvät kuitenkin jatkuvista tappioista huolimatta pystyssä, koska niitä rahoitetaan esimerkiksi omistajien ja sponsorien taskuista. Yksinkertaistaen: kyse on ensisijaisesti muusta kuin bisneksestä.

Kuper ja Szymanski siteeraavat suomalaista analyytikkoa Matias Möttölää, jonka mukaan 2010-luvun alussa Real Madrid olisi ollut Suomen 120. suurin yritys.

Sittemmin seurojen arvo on toki kasvanut, mutta edelleen: Manchester Unitedin liikevaihto oli ennen koronapandemiaan 710 miljoonaa euroa. Jos ManU olisi suomalainen firma, se olisi tuolla liikevaihdolla ollut Suomen 90:ksi suurin yritys.

(Suomen suurimman Veikkausliigaseura HJK:n liikevaihto oli vuonna 4,2 miljoonaan euroa vuonna 2019 ja tulos ja tulos 334 000 euroa pakkasella. Vertailun vuoksi: satunnaisesti valittu K-Citymarket Hämeenlinnan Hämeensaaressa teki viime vuonna 16,08 miljoonan liikevaihdon ja 483 tuhatta euroa tulosta. Eli pikkukaupungin marketti tekee enemmän liikevaihtoa kuin Suomen isoin jalkapalloseura.)

Nuoruudessaan urheilutoimittajanakin työskennellyt Matias Möttölä vaikuttaa tällä hetkellä Lontoossa Morningstar-analytiikkayhtiössä apulaisjohtajana. Siispä soitin Möttölälle.

– Jos katsoo liikevaihtoa, suurimmatkaan jalkapalloseurat eivät ole erityisen suuria bisneksiä, Möttölä sanoo.

Vaikka futisseurat ovat näkyvyyteensä ja huomioarvoonsa nähden liikevaihdoltaan yllättävän pieniä, niiden arvo on eri asia.

– Arvossa ei ole kyse liikevaihdosta tai tuotosta, Möttölä sanoo.

Jalkapalloseurojen omistusmalleja on lukuisia. Esimerkiksi lähes neljän miljardin euron arvoiseksi arvioitu FC Barcelona on jäsentensä omistama, kun taas vaikkapa lontoolainen hieman alle miljardin arvoiseksi arvioitu Chelsea on venäläisen miljärdööri Roman Abramovichin omistuksessa.

Kun joku haluaa ostaa jalkapalloseuran, hän harvoin havittelee tuottavaa liiketoimintaa. Syynä ovat muut arvot.

Uuden superliigan ajatus on kuitenkin saada suurseurojen jalkapallobisnes vakaammalle pohjalle.

Jo ennen koronaa esimerkiksi koko Englannin valioliigan joukkueiden yhteistulos oli pakkasella. Puolet seuroista oli tappiolla.

– Pandemian on spekuloitu aiheuttavan brittiseuroille jopa 2 miljardin punnan tappiot, Möttölä sanoo.

Tappiokierre suurilla seuroilla syntyy näin: Valioliigaseurat ottavat riskejä ja ostavat kalliita pelaajia, jotta pärjäisivät sarjassa, jotta pääsisivät pelaamaan Mestarien liigaa. TV-tulot ovat suuria jo Valioliigassa, mutta Mestarien liigasta tuleva raha on vielä suurempi.

Jos riskinotosta huolimatta menestystä ei tule, ei tule rahaakaan. Siksi tappiot vain kasvavat.

Uusi superliiga olisi suljettu sarja. Toisin kuin Mestarien liigasta, siitä ei voisi pudota. Suurseurojen ei tarvitsisi huolehtia siitä, pärjäävätkö ne kansallisella tasolla. Superliigan tulot olisivat taattuja.

– Isot seurat ajattelevat, että luomalla ison liigan, jossa ne saavat taattua globaalisti kiinnostavat ottelut ja varmat tulot, Möttölä sanoo.

Malli on sama kuin vaikkapa Yhdysvaltain NBA:ssa tai NFL:ssä. Seurat eivät voi pudota liigasta.

The New York Timesin mukaan uuden superliigan seurat keräävät alkuun 3,5 miljardia euroa, jonka ne jakavat keskenään. Julkisuudessa olleiden suunnitelmien mukaan vakituisia joukkueita olisi 15 ja vaihtuvia 5.

Jos summa jaetaan 20:lle, siitä tulee 175 miljoonaa euroa.

Vertailun vuoksi esimerkiksi vuonna 2019 Mestarien liigan voittaja Liverpool sai urakastaan 70 miljoonaa euroa.

Ja konsulttiyhtiö Deloitten mukaan Euroopan (siirryt toiseen palveluun)rahakkaimman sarjan eli Valioliigan liikevaihto oli hieman alle 6 miljardia euroa kaudella 2018-2019. Siitä noin 3,5 miljardia tuli tv-tuloista. Seuraavaksi suurimmat liigat ovat Saksan Bundesliiga ja Espanjan La Liga, joiden liikevaihto oli molemmilla hieman alle 3,5 miljardia euroa.

Mestarien liiga on ollut valtava menestys ja valtava taloudellinen onnenpotku isoille seuroille, jotka menestyvät, Möttölä muistuttaa. Mestarien liiga on luonut jatkuvan kilpailullisen ilmapiirin myös kansallisiin sarjoihin. Suljettu liiga mahdollistaisin sen, että suurseurojen ei tarvitse keskittyä kansalliseen liigaan.

Kansalliset liigat eivät tietenkään pidä ajatuksesta.

Superliigaa ovat vastustaneet rahaa takovat Euroopan jalkapalloliitto UEFA sekä kansainvälinen FIFA. Myös fanit ja poliitikot ovat rientäneet tuomitsemaan hanketta.

Liitoille kyse on rahasta, faneille ja poliitikoille tunteista.

– Eurooppalaisessa jalkapallossa varsinkin seuroja kannatetaan tunnesyistä, niitä ostetaan tunnesyistä ja niitä omistetaan tunnesyistä, Möttölä muistuttaa.

Varsinkin pienillä paikkakunnilla kyse ei ole vain taloudellisista intresseistä vaan myös identiteetistä ja paikallisylpeydestä.

– Eihän Liverpoolia voi myydä Newcastleen, vaikka sillä menisi huonosti, Yhdysvalloissa NBA- tai NFL-joukkue taas saattaa vaihtaa paikkakuntaa.

Kiinnostava yksityiskohta on, että Euroopan parhaiten hoidettu liiga eli Saksan Bundesliiga ei toistaiseksi ole edustettuna Superliigassa. Myös ranskalaiset ovat sivussa.

Jalkapallomaailma siis kuhisee tänään. Entä Suomi? Suomalainen HJK on pelannut Mestarien liigaa vuonna 1998, Eurooppaliigaa 2014. Joka vuosi suomalaisillakin on pieni mahdollisuus Euroopan rahakkaille nurmille.

Tyhjä katsomo jalkapallon Suomen Cupin välieräottelussa HJK vs FC Inter Helsingissä.
Jos Mestarien liigaan on vaikea päästä suomalaisjoukkueen, taival superliigaan kuulostaa mahdottomalta. Suomen Cupin välieräottelu HJK vs. FC Inter pelattiin tyhjille katsomoille Helsingissä 10. huhtikuuta. Matti Raivio / AOP

Mutta mitä enemmän rahasta on kiinni, sitä kaukaisemmalta superliiga näyttää suomalaisjoukkueelle. Esimerkiksi Liverpoolissa on avauskentällinen pelaajia, jotka ansaitsevat enemmän kuin mitä HJK:n vuosibudjetti on.

Lue myös:

"Kultapossukerholaiset ovat perustamassa Eurooppaan Superliigaa, jonka motiivina on kerätä vielä enemmän tuloja" – tätä rikkaiden jalkapalloseurojen ilmoitus tarkoittaa

Mikä ihmeen Superliiga? Nämä asiat kohusuunnitelmasta tiedetään – englantilaislegenda raivostui ja vaatii radikaalia rangaistusta Manchester Unitedille ja muille seuroille

Lue seuraavaksi