1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. tontit

Edes jumalten mukaan nimetyt rantatontit eivät houkutelleet ostajia – omakotirakentamisen suosio on romahtanut 10 vuodessa

Väestöään menettävät kunnat käyvät kovaa kisaa uusista asukkaista. Komeita rantatontteja kaavoitetaan tulijoille houkuttimeksi.

tontit
Ilmakuvassa Hosseinlahti Imatralla, johon on kaavailtu uusia tontteja.
Kunnat koettavat houkutella uusia asukkaita kaavoittamalla komeita rakennuspaikkoja järvien rannoille.

Saimaan rannalla Imatralla käydään tunteita kuumentavaa keskustelua rantatonttien puolesta ja niitä vastaan. Keskustelun kohteena on kaupungin omistama kaistale Saimaan rannassa noin kuuden kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta.

Imatra päätti aloittaa selvitykset runsaan kymmenen arvokkaan omakotitontin rakentamisesta rantaviivan tuntumaan. Lisäksi hieman kauemmas rannasta olisi mahdollista piirtää vajaat kolmekymmentä edullisempaa järvinäkymän tarjoavaa tonttia.

Kunnanhallituksessa istuva kokoomuslainen Mikko Airas arvioi, että upeiden rantatonttien avulla kuntaan on mahdollista houkutella uusia asukkaita. Näin ajatellaan parhaillaan monessa muussakin väen vähenemisestä kärsivässä järviseudun kunnassa.

– Eihän tämän hienompaa paikkaa asumiseen ole missään. Suur-Saimaa aukeaa suoraan omasta rannasta. Veneilijälle sijainti on ihanteellinen. Ja ne auringonlaskut, joita siellä voi ihailla, Airas fiilistelee.

Hän on seurannut, miten rantatonttien tarjontaa kunnissa parhaillaan lisätään. Airaksen mukaan ei ole järkevää, että Imatra jättäisi selvittämättä omien mahdollisten järvenrantatonttiensa vetovoiman. Päätös kaavoituksen aloittamisesta tulee uuden valtuuston tehtäväksi.

Imatran Kokoomus ry:n puheenjohtaja Mikko Airas.
Kaavoittamalla Saimaan rantaan omakotitontteja saadaan kaupunkiin Mikko Airaksen mukaan houkuteltua lisää asukkaita.Mikko Savolainen / Yle

Entä jos arvotontille nousee jonkun kakkosasunto?

Ranta-alueen kaavoittamisen vastustajat Imatralla ajattelevat uusien kuntalaisten houkuttelemisesta hienojen tonttien avulla kokonaan toisin.

– Miten varmistetaan, että tontit todella päätyvät muualta muuttaville? Mikään ei estä täällä asuvia ihmisiä ostamasta niitä ja rakentamasta sinne kesämökkiä. Tai sitten joku toisella paikkakunnalla asuva rakentaa siitä kakkoskodin, eli silloin hän ei asu täällä, sanoo sdp:n kunnanvaltuutettu Suvi Rautsiala.

Vasta suunnitteluasteella olevien tonttien hintaa ei ole tietenkään vielä määritelty, mutta karkeiden arvioiden mukaan yhden tontin hinta tulee asettumaan noin 150 000 euron tuntumaan.

Kaikilla rantatontteja kaavoittavilla kunnilla on edessään sama tasapainoilu. Huomioidako ensisijaisesti kunnassa jo asuvien virkistystarpeet vai houkutella uusia tulijoita. Mikko Airas näkee, että molempien saavuttaminen on mahdollista.

– Haluan, että olisi mahdollista asua Saimaan rannalla, ja sitä kautta houkutella uusia veronmaksajia, mutta samaan aikaan siellä olisi myös kaupunkilaisten virkistyskäyttöä.

Tuhoutuuko luontomatkailun valttikortti?

Imatralla keskustelun kierroksia nostaa vääntö tonttien alle jäävän luonnon ainutlaatuisuudesta.

Tällä hetkellä ranta-alue on luonnontilainen, aivan rantaviivaan on vuosikymmenien kuluessa pystytetty kaupungin luvalla lukuisia pieniä venevajoja. Rannasta kaupunkiin päin kasvaa vanha metsä, joka on suosittu ulkoilupaikka.

Suvi Rautsiala.
Suvi Rautsialan mielestä ranta tulisi hyödyntää luonto- ja elämysmatkailun kohteena. Sitä kautta kaupunkiin syntyisi työpaikkoja, jotka voisivat houkutella myös uusia asukkaita.Mikko Savolainen / Yle

Rautsialaa sieppaa, että alueelle hahmotellaan asumiseen tarkoitettuja tontteja, vaikka kuntien päätöksiä ohjaavassa maakuntakaavassa ranta-alue on merkitty tarkoitetuksi virkistyskäyttöön. Tontit rannalla olisivat hänestä virhe myös matkailun ja työpaikkojen näkökulmasta.

– Olisiko järkevämpää käyttää rantoja luonto- ja elämysmatkailuun, joka houkuttelisi tänne matkailijoita ympäri vuoden? Matkailu toisi tuloja, se hyödyttäisi yrityksiä ja niihin syntyisi työpaikkoja. Sitä kautta voisimme ehkä saada tänne lisää vakituisia asukkaita, Rautsiala linjaa.

Uusi omakotitalo on yhä harvempien asumismuoto

Koronavuosi vilkastutti loma-asunnoille tarkoitettujen rantatonttien kauppaa pitkän hiljaiselon jälkeen. Myös kesämökkien ja vanhojen omakotitalojen kaupan kiihtyminen näkyy viime vuoden tilastossa.

Sama suuntaus ei juurikaan näy uusien pientalojen rakentamisessa Uuttamaata lukuun ottamatta. Uudellamaalla vuonna 2020 myönnettyjen uusien omakotitalojen rakennuslupien lukumäärä kääntyi edellisvuoteen verrattuna selvään nousuun.

Muualla maassa rakennuslupien lukumäärässä on jonkin verran vuosittaista vaihtelua suuntaan tai toiseen. Kymmenen vuoden tarkastelujaksolla trendi on ollut selvästi laskeva koko maassa.

Kreikkalaiset jumalatkaan eivät avittaneet kaupoissa

Imatralta länteen Savitaipaleen pienessä kunnassa on tuore kokemus vastaavanlaisesta valmistelutyöstä. Kunta selvitti mahdollisuutta tehdä keskustan läheiselle Kuolimo-järven rannalle 13 omarantaista tonttia.Pöksänlahden tonteille annettiin kaupanteon vauhdittamiseksi kreikkalaisilta jumalilta lainatut nimet. Myyntiin tulivat muun muassa 2 500 neliön Athene sekä hieman suuremmat Afrodite ja Haades.

Tällä hetkellä Savitaipaleen hanke on jäissä, sillä vakituiseen asuinkäyttöön tarkoitetut tontit eivät tehneet kauppaansa. Huutokauppakierros päättyi tammikuussa. Kunta oli asettanut ehdoksi, että tontteja on mentävä kaupaksi riittävä määrä ennen kuin kunta ryhtyy töihin tonttien perustamiseksi.

Imatra on pyrkinyt kartoittamaan mahdollisista tonteista kiinnostuneiden määrää jo etukäteen. Vuosi sitten kaupungin omistama markkinointiyhtiö Imatra Base Camp ideoi tonttien koemyynniksi kutsutun tempauksen. Nettikyselyssä selvitettiin vastaajien halukkuutta rakentaa rantatontille Imatralla.

Markkinointiyhtiön mukaan runsaat 200 vastaajaa kertoi olevansa kiinnostunut asumisesta Imatralla Saimaan äärellä. Lähes puolet vastanneista asui muualla kuin Etelä-Karjalassa.

Kartta Imatran ranta
Selvitystyön alla olevat tontit Imatralla sijoittuisivat Suur-Saimaan rannalle.Jyrki Lyyttikkä / Yle

Koko kaavoitushankkeeseen kriittisesti suhtautuva Suvi Rautsiala piti koemarkkinointia rahan tuhlauksena.

– Millaisen kuvan meistä antaa se, että yritämme koemielessä myydä jotain, mitä ei ole, eikä välttämättä tule koskaan olemaankaan, Rautsiala sanoo.

Kyllä omakotitalolle, ei järvenrannalle

Imatralla perhe Kinni toteuttaa monivuotista haavettaan hankkia itselleen uusi omakotitalo. Kotimaisen talofirman paketti valmistuu muuttokuntoon lähiviikkoina.

Noin 250 000 euron taloprojekti tuntui Sanna Kinnistä elämän suurimmalta riskiltä, mutta heti tontin nähtyään hän varmistui, että riski kannattaa ottaa. Kahden pienen lapsen ja ison koiran perheessä on nyt tilaa sekä sisällä että ulkona. Uudessa kodissa on runsaat 130 asuinneliötä.

Kinnien kriteereinä tontin suhteen oli iso koko ja edullisuus. He päätyivät kauas järvenrannoista 0,6 hehtaarin metsäiselle tontille, joka aikanaan oli kaavoitettu rivitaloa varten. Matkaa keskustaan on noin kolme kilometriä.

Omakotitalon rakennustyömaa Imatralla.
Kinnin perhe haaveili omakotitalon rakennuttamisesta yli kymmenen vuotta. Nyt haave alkaa olla viimeistelyä vaille valmis.Mikko Savolainen / Yle

Tontin myyntihinta, vajaat 20 000 euroa, ylitti perheen kipurajan, kun samalla tulivat maksettavaksi kodin rakennuskustannukset. Kinnit sopivat kaupungin kanssa, että tontti on alkuun vuokralla. Perhe on ajatellut maksaa noin 800 euron vuosivuokraa viitisen vuotta ja lunastaa maan sen jälkeen omakseen.

Tuore omakotirakentaja on tietenkin seurannut oman kotikaupunkinsa rantatonteista käytävää keskustelua. Hänestä yli satatuhatta euroa tontista rannassa tuntuisi riistohinnalta.

– Minusta se ei ole sen rahan arvoista, Sanna Kinni perustelee.

Imatralainen omakotitalon rakentaja Sanna Kinni.
Sanna Kinni muuttaa perheineen uuteen omakotitaloon lähiviikkoina. Hänen mielestään kotikaupunki Imatran kannattaisi houkutella uusia asukkaita työpaikoilla, eikä hienoilla tonteilla.Mikko Savolainen / Yle

Kinnit itse eivät tunteneet vetoa rantatontteihin vaikka he luonnonystävinä arvostavatkin kaunista järvimaisemaa. Sanna Kinni tunnustaa, että yksi jatkuva pelko ranta-asumisessa olisi pienten lasten turvallisuus.

Hän ei kannata kaupungin rantatontti-ideaa myöskään uusien asukkaiden houkuttelemisen näkökulmasta.

– Eivät ihmiset pelkästään tontin takia tule. Harva haluaa muuttaa kaupunkiin, jossa ei ole mahdollisuutta tienata elantoa, yrittäjänä työskentelevä Sanna Kinni kiteyttää mielipiteensä.

Hänestä kotikaupunki Imatran olisi ensin syytä palauttaa paikkakunnalta hiljattain vähennetyt opiskelupaikat ja lisätä työpaikkoja. Vasta sen jälkeen tulisi rantatonttien kaavoittamisen vuoro.

Kaavoitusarkkitehti aistii tunnelmaa somessa

Imatralla Saimaan rannan tonttien valmistelu etenee kesän aikana neljän selvityksen tekemisellä. Kaupunki kilpailuttaa parhaillaan selvityksistä vastaavia yrityksiä.

Lempukan ja Hosseinlahden alueella kartoitetaan asumisen vaikutusta luontoon ja maisemaan sekä tutkitaan arkeologiaa ja rakennettavuutta. Luontokartoituksessa arvioidaan erikseen alueen kasvit, vesikasvit, lepakot ja linnut. Liito-oravien osalta kartoitus on aloitettu jo maaliskuussa, sillä se on ainoa ajankohta vuodessa, jolloin tietoa on mahdollista luotettavasti kerätä.

Kaavoitusarkkitehti Kaija Maunula ei halua kesken kilpailutusprosessin arvioida, mitä selvitysten teettäminen kaupungille maksaa. Tonttien hahmottelu etenee syksyllä selvitysten valmistuttua. Maunulan oma toive on, että kaupunkilaiset ottaisivat aktiivisesti osaa keskusteluun kaavaluonnoksesta.

– Aina toivon, että asukkaat olisivat vaikka suoraan minuun yhteydessä, mutta vähissä sellaiset yhteydenotot ovat. Seuraan kyllä kommentointia asukkaiden someryhmissä, Maunula kertoo.

Artikkelia muokattu 20.4. klo 20.15: korjattu Kinnien tontin koko oikeaksi, 0,6 hehtaaria.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 asti.

Lue seuraavaksi