1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. akut

"Sinne tähtään", sanoo opiskelija Jonne Mattila suoraan – akkumateriaalitehdas tarjoaisi työpaikan sadoille, eikä kaikilta vaadita alan erityisosaamista

Korkeakoulut Vaasassa ja Kokkolassa reagoivat pitkin harppauksin etenevään akkuteollisuuden kasvuun järjestämällä lisäkoulutusta.

akut
Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelija Jonne Mattila.
Energiatekniikan opiskelija Jonne Mattilalle on selvää, että valmistumisen jälkeen hänen tulevaisuutensa on akkuteollisuuden parissa.Anssi Leppänen / Yle

Opiskelija Jonne Mattilan päämäärä on selvä: valmistuttuaan hän aikoo hakeutua töihin Vaasaan rakennettavalle akkumateriaalitehtaalle.

– No siihen tähtään, alkuhätään se kuulostaa tosi kiinnostavalta, vaikka se [tehdas] ilmeisesti tekee vaan akkujen osia, ei itse akkuja.

Kolmatta vuotta energiatekniikan insinööriopintoja opiskeleva Mattila on valinnut kursseja, jotka tukeva päämäärää, akkujen parissa työskentelyä ja niiden suunnittelua.

Brittiläinen kemianyhtiö Johnson Matthey ja Vaasan kaupunki kertoivat maanantainta allekirjoittaneensa aiesopimuksen akkumateriaalitehtaan rakentamiseksi Vaasaan. Akkumateriaalitehtaalla valmistettaisiin akkujen valmistuksessa tarvittavaa prekursoria sekä katodiaktiivia.

Lue lisää: Vaasan kaupunki ja Johnson Matthey allekirjoittivat aiesopimuksen akkutehdashankkeesta – "Hieno päivä Vaasalle ja Suomelle"

Investoinnissa mukana olevan Suomen Malmijalostus Oy:n toimitusjohtaja Matti Hietanen kertoo, että akkumateriaalitehdas toisi suoraan "useita satoja" työpaikkoja.

– Nyt käynnistyy tarkempi teknistaloudellinen suunnittelu [front-end engineering and design]. Suunnitelman valmistumisen jälkeen työllisyysvaikutukset tarkentuvat.

Sähkökytkentätaulu Vaasan ammattikorkeakoulussa.
Sähkökytkentätaulu Vaasan ammattikorkeakoulussa. Anssi Leppänen / Yle

Hietasen mainitsemiin satoihin henkilötyövuosiin kuuluu hänen mukaansa tekijöitä laidasta laitaan:

– Automaatioinsinöörejä, ylläpitoa, hitsareita, prosessiteolllisuuden osaajia. Tehtaalla tarvitaan muitakin tekijöitä kuin vain juuri akkutekniikan tuntijoita. Asentajia, sähköinsinöörejä, Hietanen luettelee.

Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelija Niko Yli-Kuivila.
Energiatekniikan opiskelija Niko Yli-Kuivila ei vielä osaa sanoa, miten oma ura kehittyy opintojen jälkeen. Hän on hyvillään siitä, että akkuteollisuus tuo uusia ihmisiä ja yrityksiä Vaasaan.Anssi Leppänen / Yle

Vaasa ja Kokkola aloittavat lisäkoulutuksen

Harppaukset akkuteollisuuden kehittymisessä ovat saaneet ammattikorkeakoulut sekä Vaasassa että Kokkolassa reagoimaan.

Keskipohjalainen ammattikorkeakoulu Centria suunnittelee aloittavansa vuoden 2022 syksyllä kaksivuotisen insinöörien muuntokoulutuksen, joka täydentää insinöörien osaamista akkualan tuntemuksella.

Vaasan ammattikorkeakoulu puolestaan suunnittelee akkualan tarpeisiin räätälöityä ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon koulutusohjelmaa, joka voisi alkaa jo vuoden 2022 alussa.

– Sieltä valmistuu noin puolessatoista, kahdessa vuodessa, sanoo rehtori Kati Komulainen.

Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori Kati Komulainen
Vaasan ammattikorkeakoulun rehtorin Kati Komulaisen mukaan sekä Pohjanmaa että koko Suomi kaipaavat lisää insinöörejä.Anssi Leppänen / Yle

Komulaisen mukaan VAMK on noin kuukausi sitten ryhtynyt kartoittamaan akkuteollisuuden arvoketjun osaamistarpeita yhdessä alueen yritysten ja muiden korkeakoulujen kanssa.

– Jos me aloitetaan kokonainen insinööritutkinto alusta, siitä valmistumiseen menee viisi vuotta. Eli kyllä olemme halukkaita tutkintoon johtavan insinöörikoulutuksen aloittamiseen, mutta sen lisäksi tarvtisemme muita, nopeampia tekoja.

Lisää aloituspaikkoja "akkualoille"?

Viime vuonna Vaasan ammattikorkeakoulussa suoritettiin 195 insinööritutkintoa, Centriassa 137. VAMKin Kati Komulaisen mukaan insinöörejä valmistuu liian vähän koko Suomen ja myös Pohjanmaan tarpeisiin.

VAMKin Kati Komulainen heittää pallon siis opetusministeriölle: akkuteollisuuden tarvitsemilla oppialoilla tarvitaan lisää aloituspaikkoja.

Asennukseen tarvittimia sähköjohtoja
Akkuteollisuus tarvitsee akkualan erityistuntijoiden lisäksi koko joukon muita osaajia, kuten sähköinsinöörejä.Anssi Leppänen / Yle

Tämän vuoden alussa työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä julkaisi kansallisen akkustrategian, joka katsoo vuoteen 2025. Strategialla pyritään edistämään Suomen nousua vastuullisen akkutuotannon ja kestävän kehityksen kärkimaaksi.

Strategiassa toimenpiteeksi listataan muun muassa yhteistyön ja osaamisen kehittäminen. Yksi vaihtoehto on akkuinsinöörien koulutusohjelman käynnistäminen.

Akkustrategiaa toteuttamaan nimitettiin maaliskuussa akkualan toimijoista koostuva kansallinen yhteistyöelin, jota johtaa työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Petri Peltonen. Hänen mukaansa ohjausryhmän toiminta on vasta alussa, sillä ensimmäinen kokoontuminen pidettiin vasta äskettäin.

– Osaaminen ja koulutus on yksi painopistealue, johon toteutuksessa tullaan keskittymään. Koulutukseen liittyvät akkualan toimet valmistellaan yhdessä OKM:n kanssa osana koulutuksen kehittämisen kokonaisuutta.

Peltonen korostaa, että koulutusta uudistettaessa aikajänteet ovat pitkiä, mutta osaajien kysyntä kasvaa nopeasti.

– Osaajia tarvitaan monille eri osa-alueille aina akkukemiasta ja metallurgiasta sähkökäyttöjen ja latausjärjestelmien suunnitteluun. Tarvetta on sekä akkualan erityisosaajille että sähköistyvän tekniikan yleisosaajille, myynti- ja markkinointitaitoja unohtamatta, Peltonen sanoo.

Jos aiesopimuksen tehnyt Johnson Matthey tekee lopullisen päätöksen ja investoi akkumateriaalitehtaan rakentamiseksi Vaasaan, tuotannon arvioidaan käynnistyvän vuonna 2024.

Aiheesta voi keskustellla perjantaihin 23. huhtikuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

Suomen Malmijalostus lähtee mukaan Vaasan katodimateriaalitehtaaseen suurin odotuksin: "Jatkoinvestoinnit ovat mahdollisia"

Vaasan tehdashanke herättää kysymyksen akkuteollisuuden vastuista ja riskeistä – erikoistutkija Susanna Horn: "Akkuarvoketjun ympäristöllinenkin kestävyys on pystyttävä arvioimaan etukäteen"

Miten Suomesta saataisiin akkualan suurvalta? Ministeriön strategiassa pitkä lista toimia: Akkualalle tutkijakoulu ja insinöörikoulutus

Kokkolan kehitysjohtaja: Suurteollisuusalueella ei ole tarpeeksi tilaa akkuteollisuuden hankkeille

Lue seuraavaksi