Hyppää sisältöön

"Ensin tehdään taikina, sitten paistetaan leipä" – asiantuntija vääntää rautalangasta, mistä akkukennojen valmistuksessa on kyse

Suomen Malmijalostuksen toimitusjohtaja Matti Hietanen vertaa sähköauton akun valmistamista hampurilaisen kokoamiseen.

Kemian alan yhtiö BASF aloittaa ensi vuonna prekursorin valmistuksen Harjavallassa. Arkistokuva kesältä 2020. Kuva: Tapio Termonen / Yle

Katodimateriaaleja, prekursoreja ja akkukennoja.

Akkuteollisuuden ammattisanasto ei hevin aukea tavallisille kansalaisille. Suomen Malmijalostuksen toimitusjohtaja kertoo tässä jutussa vaihe vaiheelta, mitä akkukennojen tuotantoketjussa tapahtuu.

Katodimateriaalit ovat kuin leipä akkuhampurilaisessa, sanoo toimitusjohtaja Matti Hietanen. Alla oleva kuvaus yksinkertaistaa prosessia.

1. Ensin valmistetaan "taikina"

"Prekursori-taikinaan" tarvitaan raaka-aineiksi nikkeli-, koboltti- ja magnesiumsulfaattia.

Harjavallassa Satakunnassa tuotetaan muun muassa nikkelikemikaaleja ja -metalleja sekä kobolttisulfaatteja. Myös Terrafame on aloittamassa nikkeli- ja kobolttisulfaatin tuotannon.

Prekursorin valmistus on hydrometallurginen eli niin sanottu märkä prosessi, jossa valmistetaan tahnamainen "taikina".

"Prekursori-taikinaa" valmistetaan ensi vuodesta lähtien Suomessa, kun saksalainen kemian alan yhtiö BASF aloittaa tuotannon Harjavallassa.

Akkumateriaalitehtaan työmaa Harjavallassa. Kuva: BASF

Nyt julkistettu Vaasan kaavailtu investointi sisältää myös prekursorin valmistusvaiheen. Lisäksi Suomen Malmijalostus ja CNGR Advanced Material -yhtiö suunnittelevat prekursiotuotantoa Haminaan.

Vaasan akkumateriaalitehtaan alue on nopeasti rakennettavissa. Kuva: Anna Wikman / Yle

2. Taikinasta paistetaan sämpylä

Kun taikina on valmis, se täytyy paistaa. Prekursori kuljetetaan "uuniin" katodiaktiivimateriaalitehtaaseen. Prekursoritahna yhdistetään lithiumhydroksidiin.

Myös tämä vaihe akkumateriaalin valmistuksesssa voitaisiin tehdä Vaasan tehtaalla.

Litiumia saataneen tulevaisuudessa muun muassa Kokkolasta, jonne Keliber suunnittelee rakentavansa kesällä 2022 litiumjalostamon. Litiumkaivokset puolestaan sijaitsisivat Kokkolan naapurissa Kaustisella.

Näistä aineksista valmistetaan korkeassa lämpötilassa katodiaktiivimateriaalia.

Jos suunnitelmat etenevät toivotulla tavalla, Suomen ensimmäinen tämän vaiheen katodimateriaalitehdas käynnistyy Vaasassa vuonna 2024.

Suomen Malmijalostus suunnittelee katodiaktiivimateriaalitehdasta myös Kotkaan, mutta hankkeen tarkkaa aikataulua ei ole vielä julkistettu.

Tällä hetkellä Euroopassa ei ole yhtäkään toiminnassa olevaa katodiaktiivimateriaalitehdasta, vaikka Vaasan tehtaan kaltaisia suunnitelmia on vireillä myös Saksassa ja Puolassa.

3. Päälle ladotaan täytteet

Seuraava vaihe on akkukennojen valmistus. Sämpylän päälle ladotaan oikeassa järjestyksessä täytteet eli katodin vastaelektroni anodi, separaattori eli eristävä kalvo sekä elektrolyytti.

– Nämä ovat akkukennon neljä perusosaa, joista katodi on sikäli tärkein, että se on arvokkain ja isolta osin määrittelee akun tekniset ominaisuudet, Suomen Malmijalostuksen Matti Hietanen sanoo.

Sähköautoissa käytettävät akut puolestaan koostuvat tuhansista yksittäisistä kennoista.

Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry kertoi tiistaina, että akkuteollisuudelle varatun alueen isoin tontti on varattu kennotuotannolle. Hän paljasti, että kennotehtailijan kanssa on käyty keskusteluja.

Aiheesta voi keskustella perjantaihin 23. huhtikuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi: