1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ihmiskauppa

Kaksi thaimaalaista naista myi seksiä asunnoissa ja hierontahuoneissa ympäri Suomea – poliisi epäilee ihmiskauppaa

Yksi epäillyistä sai viime vuonna tuomion parituksesta.

ihmiskauppa
Yksityiskohta poliisin sinisessä virkapuvussa.
Yksi epäillyistä sai viime vuonna tuomion parituksesta. Hän tunnusti toimineensa parittajana kymmenille naisille vuosien 2008-2012 välillä. Nyt nainen on syytettynä jälleen. Kuvituskuva.Silja Viitala / Yle

Poliisi epäilee ihmiskauppaa tapauksessa, jossa kaksi thaimaalaista naista myi seksiä yksityisasunnoissa ja thaimaalaisissa hierontapaikoissa eri puolilla Suomea, kertoo Svenska Yle.

Toinen epäillyistä on jo aiemmin tuomittu parituksesta. Tapausta on tutkittu Helsingin poliisin uudessa erityisryhmässä, joka keskittyy ihmiskauppa- ja paritusrikosten selvittämiseen.

Rikosylikomisario Hannu Kortelainen on toinen Helsingin poliisin uuden ihmiskaupparyhmän tutkinnanjohtajista.

– Aloitimme helmikuussa, mutta olemme edelleen alkutekijöissä. Meidän on vielä kehitettävä yhteistyötä muiden viranomaisten ja kolmannen sektorin kanssa, Kortelainen kertoo.

Hän on aiemmin tullut tutuksi petoksia tutkivana tutkinnanjohtajana, mutta sittemmin siirtynyt parituksen ja ihmiskaupan selvittämisen pariin.

– Minulle tarjottu tehtävä ihmiskaupparikoksia tutkivassa ryhmässä tuli täytena yllätyksenä. Kuten se kuuluisa faksi Jäätteemäelle. (viitaten entisen pääministeri Anneli Jäätteenmäen sanoihin Irakin vuodon aikana vuonna 2003). Olen aina ollut valmis uusiin haasteisiin. Päätin kokeilla ja olla 100-prosenttisesti mukana, Kortelainen kertoo.

Vanhan tutun uusi tutkinta

Helsingin käräjäoikeus pidätti helmikuussa 60-vuotiaan naisen epäiltynä ihmiskaupasta. Svenska Ylen tietojen mukaan hänet on viime vuonna tuomittu parituksesta.

Naisen lisäksi kolmea muuta henkilöä epäillään rikoksista. Kahta epäillään ihmiskaupasta ja kahta parituksesta. Välikädet järjestivät asuntoja ja mainoksia Suomessa.

– Kaksi naista palkattiin Thaimaasta Eurooppaan seksityötä varten. Naiset muuttivat vapaaehtoisesti Thaimaasta tietäen aikovansa myydä seksiä Euroopassa. Unkarissa he saivat työluvan hierontaa varten, ja sieltä heidät lähetettiin Suomeen myymään seksiä, Kortelainen kertoo.

He myivät seksipalveluita yksityisasunnoissa ja thaimaalaisissa hierontapaikoissa. Naiset maksoivat epäillyille matkasta Thaimaasta Eurooppaan, ja he ovat myös tilittäneet osan tuloistaan heille.

– Heidän tilittämä perussumma oli 10 000 euroa. Tämä otettiin velaksi, ja naiset kuittasivat velkaansa epäillyille myymällä seksiä. Velan maksamisen jälkeen he jatkoivat seksinmyyntiä parittajan järjestäessä asuntoja ja mainostaessa naisten palveluita. Parittajille päätyneet summat ovat vaihdelleet tilanteesta riippuen, Kortelainen sanoo.

Poliisi tutkii tapausta ihmiskauppana eikä pienempänä paritusrikoksena, koska thaimaalaiset naiset ovat olleet riippuvaisia parittajista.

– He eivät osaa suomen kieltä lainkaan, ja englantiakin he puhuivat vain heikosti. He eivät ole olleet aiemmin ulkomailla, ja muut ovat käytännössä hallinneet heitä. He olivat velkaa epäillyille. Kaiken kaikkiaan tämä tarkoittaa, että he ovat olleet riippuvuusasemassa, mikä on ihmiskaupan tunnusmerkki, Kortelainen sanoo.

Esitutkinta valmistuu pian, ja tapaus siirretään syyttäjälle.

Jo kerran tuomitun ei uskottu uusivan rikosta – toisin kävi

Svenska Ylen tietojen mukaan yksi epäillyistä, yli 60-vuotias nainen, tuomittiin parituksesta vuoden 2020 alussa. Hän järjesti majoitusta useille naisille tilossa, joissa he tarjosivat thaimaalaista hierontaa ja seksipalveluita maksua vastaan.

Naiset tilittivät tulojaan tuomitulle. Tuomion mukaan hän ansaitsi rikoksilla vähintään 18 000 euroa.

Nainen järjesti asuntoja yli kymmenelle henkilölle Suomen eri kaupungeissa vuosina 2008–2012. Syytteet käsiteltiin Helsingin käräjäoikeudessa vasta vuonna 2020. Nainen tunnusti kaikki syytteet ja sai siten lievemmän rangaistuksen.

Polisen Hannu Kortelainen.
Rikosylikomisario Hannu Kortelainen on toinen tutkinnanjohtajista, Helsingin poliisin alaisuudessa toimivasta, ihmiskauppatutkintaryhmästä. Ryhmä perustettiin osana hallituksen ihmiskaupanvastaisen työn toimintaohjelmaa.Yle/Christoffer Kaski

Hän sai 10 kuukauden ehdollisen tuomion tammikuussa 2020. Tuomion mukaan ei ollut vaaraa, että nainen uusisi rikosta.

Nainen kertoi oikeudenkäynnin aikana, että hänellä oli aivohalvaus, joka heikentää hänen muistiaan. Hän kertoi myös kärsivänsä päänsärystä ja olevansa eläkkeellä. Nämä tekijät otettiin huomioon määritettäessä rangaistuksen pituutta.

Naisen asianajaja huomautti, että osa rikoksista oli tehty yli 10 vuotta sitten eikä nainen sen koomin ole uusinut rötöksiään. Riski rikosten uusimisesta olisi pieni. Tuomio annettiin tammikuussa 2020, ja rikokset, joista häntä nyt epäillään, tapahtuivat vain muutamaa kuukautta myöhemmin.

Rikoksia on enemmän kuin poliisilla on aikaa

Hannu Kortelaisen mukaan työnsarkaa on runsaasti, joten uudelle ryhmälle, joka tutkii sekä työhön että seksiin liittyvää ihmiskauppaa, riittää hommia.

– Työtä on enemmän kuin poliisilla on aikaa, mikä tarkoittaa, että ryhmän on osittain priorisoitava.

Lue myös: Poliisin uusi erikoisryhmä tutkii ihmiskauppaa ja paritusta – lainsäädäntöön on tulossa muutoksia, jotta uhreja voidaan auttaa paremmin

– Koronapandemia toi tullessaan rajavalvontatoimia, mikä on merkinnyt sitä, että ihmiset eivät ole tulleet ja poistuneet maasta samalla tavoin kuin aiemmin. Sekä ihmiskaupan uhrit että tekijät tulevat usein ulkomailta. Siksi tilanne ei tällä hetkellä vastaa normaalia, Kortelainen sanoo.

Vaikenevat rikoksen uhrit

Poliisi voi saada tietoa ihmiskauppaepäilyistä ihmiskaupan uhrien avustusjärjestelmien välityksellä, rikoksen uhrien vihjelinjalta, tullista ja rajavartiolaitokselta. Kortelaisen mukaan poliisin kenttätyö on edelleen palkitsevinta. Suurin haaste ihmiskauppaa tutkivalle ryhmälle on saada uhrit puhumaan poliisille.

– Uhrin luottamuksen voittaminen voi viedä kuukausia tai vuosia. Meidän on tutkintaviranomaisena saatettava tutkimus päätökseen tietyn ajan kuluessa, eikä meillä käytännössä ole mahdollisuuksia käyttää luottamuksen muodostukseen niin paljon aikaa, kuin se ehkä vaatisi. Epäiltyjä ei myöskään voida pitää ikuisesti pidätettynä, Kortelainen sanoo.

Tästä syystä hän kokee ihmiskaupparikollisuuden tutkinnan haastavaksi. Jos poliisi huomaa uhrin pelkäävän, hänelle kerrotaan, että uhri on turvassa prosessin aikana Suomessa. Viranomaiset pyrkivät aina saavuttamaan asianomistajan luottamuksen, koska heidän kertomuksensa on olennainen osa tämän tyyppisten rikosten näyttöä.

– Yritämme osoittaa, että uhrin asema on turvallinen tutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana. Kerromme myös, että tulevaisuuden kannalta ei ole välttämättä ole parempi olla hiljaa kuin kertoa ja saattaa syyllinen vastuuseen teoistaan. Mutta jos asianomistajat eivät suostu asioista kertomaan, niin silloin meillä ei ole juttua mitä tutkia.

19.04.2021 klo 23.58: Hannu Kortelaisen kommentteja täydennetty.

Lue seuraavaksi