1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. toimeentulotuki

Tutkimus: Suomessa on huomattavasti enemmän toimeentulotuen saajia kuin Ruotsissa – Suomessa tuki on korkeampi ja saavutettavampi

Ruotsissa alle puolet tukeen oikeutetuista oli saanut etuutta, Suomessa vastaava osuus oli kaksi kolmasosaa.

toimeentulotuki
Henkilö seisoo Kelan ikkunassa olevan eri palvelunumeroista kertovan ohjeen edessä.
Suomessa perustoimeentulotuki siirrettiin kuntien vastuulta Kelalle vuonna 2017. Tiina Jutila / Yle

Suomessa on väkilukuun suhteutettuna lähes kaksi kertaa enemmän toimeentulotuen saajia kuin Ruotsissa, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta. (siirryt toiseen palveluun)

Tuoreen tutkimuksen mukaan selittäviä tekijöitä ovat muun muassa Suomen korkeampi toimeentulotuki sekä tuensaajien mahdollisuus tienata Suomessa hieman enemmän kuin Ruotsissa.

Iso osa maiden välisestä erosta selittyy tutkimuksen mukaan myös niin sanotulla toimeentulotuen alikäytöllä. Ruotsissa alle puolet toimeentulotukeen laskennallisesti oikeutetuista kotitalouksista oli saanut etuutta, kun Suomessa vastaava osuus oli kaksi kolmasosaa.

Suomessa toimeentulotuki on saavutettavampi, sillä Ruotsissa toimeentulotuessa on tiukemmat ehdot kuin Suomessa. Tutkimuksen mukaan tämä voi osaltaan selittää erot alikäytössä.

Jos Suomessa olisi Ruotsin ehdot, etuuksien saajia olisi arviolta puolet nykyisestä, eikä toimeentulotuki täydentäisi työmarkkinatukea ja asumistukea kuten nykyään, tutkimuksesta selviää. Ruotsissa toimeentulotuki ei täydennä työttömyysturvaa samalla tavalla kuten Suomessa.

Toimeentulotukea saavien määrää Suomessa ja Ruotsissa vertailtiin hyödyntämällä kansainvälisiä rekisteriaineistoja ja simulointimenetelmiä. Tutkimusaineisto on vuosilta 2016 ja 2017.

Tuen siirtäminen Kelalle vähensi sen alikäyttöä

Suomessa perustoimeentulotuki siirrettiin kuntien vastuulta Kelalle vuonna 2017. Siirron yhtenä tavoitteena oli vähentää toimeentulotuen hakemiseen liittyvää stigmaa ja sitä kautta myös alikäyttöä.

Tutkimuksen mukaan alikäyttö väheni Suomessa erityisesti vuonna 2017, mikä viittaa siihen, että Kela-siirrolla oli toivottua vaikutusta.

Samaan aikaan alikäyttö väheni kuitenkin myös Ruotsissa, joten asiasta ei voi tehdä tarkkoja johtopäätöksiä, tutkimuksessa huomautetaan.

Tutkimuksessa tarkasteltiin alikäytön kehitystä vuosina 2013–2017.

Lue seuraavaksi