1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. työhyvinvointi

Kyselytutkimuksesta karua tietoa: Nuorten työhyvinvointi heikkeni

Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimukseen osallistui 757 työssä käyvää vastaajaa. Heistä reilut sata oli nuoria aikuisia.

työhyvinvointi
Työntekijä alleviivaa tekstiä toimistossa.
Kyselyn mukaan lähes viidesosa nuorista aikuisista koki tulleensa kohdelluksi epäreilusti työssään. Tiina Jutila / Yle

Tuore kyselytutkimus antaa karua osviittaa alle 36-vuotiaiden nuorten aikuisten työhyvinvoinnista. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan nuorten aikuisten työkyky on heikentynyt ja yhä useammalla on oireita työuupumuksesta.

Nuorten työhyvinvointi heikentyi kaikilla mitatuilla työhyvinvoinnin asteikoilla. Erityisen poikkeuksellinen havainto tehtiin nuorten työkyvyn osalta.

– Nuorten kokemus omasta työkyvystä ei enää loppuvuonna 2020 eronnut muiden ikäryhmien keskiarvosta. Tämä havainto herättää erityistä huolta, koska tyypillisesti tutkimuksissa nuorten työkykyarviot ovat myönteisemmät kuin vanhempien työntekijöiden, Työterveyslaitoksen erikoistutkija Janne Kaltiainen toteaa.

  • Kyselyn mukaan nuorten aikuisten…
  • Työkyky on heikentynyt.
  • Yhä useammalla oireita työuupumuksesta.
  • Viidesosan mukaan kohtelu työpaikalla ole reilua.
  • Työn imu vähenee, työssä tylsistyminen kasvaa.
  • Työ häiritsee muuta elämää.

Nuoret kokevat myös vähemmän työn imua kuin ennen koronaa. Samalla työuupumusoireilu ja työssä tylsistyminen kasvoivat nuorilla kesän ja loppuvuoden 2020 välillä. Näissä työhyvinvoinnin kokemuksissa ei näkynyt vastaavia muutoksia muissa ikäryhmissä.

– Nuorista työhyvinvointi heikentyi erityisesti naisilla, yksin asuvilla ja myös enemmän läsnätyötä kuin etätyötä tekevillä, kertoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta .

Epäreiluutta työpaikoilla

Nuorista lähes joka viides koki, ettei tullut kohdelluksi reilulla tavalla työssään. Yhtä moni nuorista koki panostavansa työhönsä selvästi enemmän kuin mitä sai työltään vastineeksi. Muissa ikäryhmissä noin joka kymmenes kertoi vastaavista kokemuksista.

– Reilu kohtelu rakentuu arvostavasta vuorovaikutuksesta, kuulemisesta sekä johdonmukaisuudesta. Välittävä yhteydenpito ja myönteinen palaute ovat erityisen tärkeitä haastavina aikoina ja mahdollisesti myös työuransa alussa oleville, Kaltiainen sanoo.

Nuorten kokemus siitä, että työ häiritsee muuta elämää, oli myös selkeästi kasvanut kesästä loppuvuoteen 2020. Samalla lähes puolet (40 %) nuorista vastasi, ettei ollut oppinut uusia ja aiempaa parempia työtapoja työssään.

– Työn rooli elämässä on voinut kasvaa, kun muu elämänpiiri korona-aikana on kaventunut. Tämä dynamiikan muutos korostaa työssä koettujen kokemusten merkitystä entisestään, Hakanen toteaa.

Taloustutkimus toteutti kyselyn Työterveyslaitoksen toimeksiannosta kolmessa ajanjaksossa: 2019-2020 vuodenvaihteessa sekä touko-kesäkuussa ja marras-joulukuussa 2020.

Tutkimukseen osallistui 757 työssä käyvää vastaajaa, joista 125 oli nuoria aikuisia (alle 36-vuotiaita). Työterveyslaitoksen mukaan tutkimuksen vastaajamäärä rajoittaa tuloksista tehtäviä yleistyksiä. Toisaalta Työterveyslaitos huomauttaa, että nuorten heikentyneestä hyvinvoinnista on raportoitu myös useissa muissa tutkimuksissa ja selvityksissä.

Lue myös:

Lyhyempi työaika lisää hyvinvointia ja motivaatiota, silti siihen suhtaudutaan varauksellisesti

Työelämä uhkaa jakaantua yhä selvemmin kuormittavaan läsnätyöhön ja digivapauteen

Lue seuraavaksi