1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. saimaannorppa

Saimaan heinäkuinen verkkokielto jakaa hallituksen kahteen leiriin: "Päätös pitäisi saada vaikka äänestämällä", sanoo ympäristöministeri Krista Mikkonen

Kalastajille heinäkuu olisi tärkein kuukausi, suojeluväen mielestä suojelua heitetään hukkaan jos verkkoja lasketaan heinäkuussa.

saimaannorppa
Saimaannorppa.
Saimaannorppa on maailman harvinaisimpia hylkeitä, kannan arvioidaan olevan vajaat 450 yksilöä.Jouni Koskela

Saimaannorppaa suojeleva kalastusasetus umpeutui viime viikolla.

Asetus kielsi verkkokalastuksen kokonaan Saimaan kalastusrajoitusalueella huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun, poikkeuksena alle 22 millimetrin solmuvälin muikkuverkot.

Uutta asetusta on valmistelty Maa- ja metsätalousministeriössä, mutta valtioneuvoston siunaus asetukselle puuttuu.

Asetuksen mukaan rajoitusaika säilyy ennallaan ja rajoitusaluetta suurennetaan jonkin verran. Se kattaa yli puolet Saimaasta.

Hallituspuolueista keskusta ja SDP kannattavat asetusta. Vihreät ovat vaatineet kiellon ulottamista heinäkuun loppuun, mutta ovat toisaalta valmiit neuvottelemaan pidennyksen kestosta.

– Varsinkin heinäkuun alku on kasvaville kuuteille erityisen vaarallinen. Vuonna 2019 heinäkuun kolmena ensimmäisenä päivänä verkkoihin kuoli neljä norppaa, kirjoittaa ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) sähköpostissaan.

Ylen tietojen mukaan Vasemmistoliitto ja RKP eivät ole lyöneet lukkoon kantaansa.

Saimaannorpan poikaspesä.
Saimaannorpan pesintä onnistui tänä talvena hyvin, koska lunta oli paljon. Kun poikasia on paljon, myös verkkokuolemien riski kasvaa. Jouni Koskela

Aiemmin Mikkonen ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) sanailivat Twitterissä siitä, miksi asetusta ei ole viety vielä valtioneuvoston päätettäväksi.

– Haluan asetuksen edelleen voimaan ja sen vien heti valtioneuvostoon kun muilla on siihen valmius, Leppä viestittää Ylelle.

Mikkosen mielestä asetus on tuotava valtioneuvoston käsittelyyn viipymättä, vaikka asiasta pitäisi äänestää.

Valtioneuvostolla on tapana päättää asioista vasta, kun kaikki osapuolet ovat niistä samaa mieltä. Yle ei saanut pääministeriltä kommenttia siihen, voidaanko asiasta päättää äänestämällä.

Suojelualue kattaa suuren osan Saimaata ilman asetustakin

Saimaannorpan keskeisillä elinalueilla on voimassa keväinen verkkokalastuskielto ilman asetustakin.

Kalastuksen järjestämisestä vastaavat osakaskunnat ovat tehneet vuosikokouksissaan rajoituspäätöksiä entisen asetuksen pohjalta.

– Se on osoitus vastuullisuudesta ja sitoutumisesta norpansuojeluun. Osakaskunnat ansaitsevat tästä ison kiitoksen, ministeri Jari Leppä kirjoittaa.

Ympäristöministeri Krista Mikkosen mielestä tämä ei riitä.

– Vapaaehtoisuuden varaan jätettävät kalastusrajoitukset eivät turvaa saimaannorpan tulevaisuutta riittävästi. Osalla alueista ei myöskään ole aktiivista osakaskuntaa, joka voisi tehdä sopimuksen.

Tällä hetkellä osakaskuntien ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen tekemät sopimukset kattavat noin 90 prosenttia asetukseen kirjatusta alueesta. Asetus kattaisi myös loput, omistusjärjestelyiltään hankalammat osakaskunnat.

Harry Härkönen Saimaan rannalla.
Harry Härkonen sanoo, että heinäkuu on kalastuskuukausista tärkein.Petri Vironen / Yle

Pohjois-Savon ELY-keskus lähetti osakaskunnille helmikuussa sopimusluonnoksen, jonka pohjalta ne ovat asiaa kevätkokouksissaan käsitelleet.

– Sen pohjalta suojelupäätöksiä on osakaskunnissa tehty ja kevään verkkokalastuskielto on käytännössä voimassa entiseen tapaan. Asetusta ei välttämättä edes tarvita, sanoo Etelä-Savon kalatalouskeskuksen asiantuntija Harry Härkönen.

Verkkokiellon lisäksi asetuksessa säädetaan erilaisten norpalle vaarallisten pyydysten käytöstä ja verkon lankavahvuudesta.

Härkönen vakuuttaa, että vesialueiden omistajat ovat suojelun kannalta, mutta raja menee nimenomaan heinäkuun verkkokiellon kohdalla.

– Lankavahvuuksien ja muikkuverkkojen osalta ollaan valmiita joustamaan, mutta heinäkuusta emme tingi. Se on vuoden tärkein kalastuskuukausi sekä vakituisten että vapaa-ajan asukkaiden kannalta ja tärkeä tulonlähden osakaskunnille, Härkönen sanoo.

Mervi Kunnasranta, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus.
Itä-Suomen yliopiston tutkija Mervi Kunnasranta kannattaa verkkokalastuskiellon ulottamista heinäkuun loppuun. Mikko Savolainen / Yle

WWF, Suomen Luonnonsuojeluliitto, Saimaan Norppaklubi ja Itä-Suomen yliopisto ovat esittäneet verkkokalastuksen täyskieltoa heinäkuun loppuun saakka.

– Me teemme apukinoksilla ja tulevaisuudessa keinopesillä sen mikä pystymme. Mutta on melkein yhteiskunnan varojen haaskaamista, että kesällä nuoret norpat kuolevat harrastajakalastajan verkkoon, sanoi Itä-Suomen yliopiston yliopistotutkija Mervi Kunnasranta helmikuun alussa.

Kalastusbiologi luottaa vapaaehtoisuuteen

Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalastusbiologi Teemu Hentinen on varsin luottavainen, vaikka tilanne sekava onkin.

– Uskon, että verkot pysyvät naulassa, sillä osakaskunnat ovat nykyisen suojelutason kannalla, hän sanoo.

Sopimusten perusteella osakaskunnat saavat valtiolta korvausta menetyistä lupatuloista.

Hentinen arvioi, että toukokuussa jonkunlainen sopimuspohja olisi syytä löytyä, vaikka asetusta ei saataisi voimaan.

– Olisi hyvä, että sopu suojelun ja kalastuksen yhteensovittamisesta muutenkin löytyisi. Osakaskunnat ovat mukana myös vapaaehtoistyössä rakentamassa ja laskemassa pesiä sekä valvomassa kalastusrajoituksia vesialueillaan, Teemu Hentinen sanoo.

Voi keskustella aiheesta 23.4. klo 23.00 saakka.

Korjattu 22.4.2021 virheellistä muotoilua: "Valtioneuvostolla on tapana päättää asioista vasta, kun kaikki osapuolet ovat niistä samaa mieltä." Ei äänestää, kuten tekstissä aiemmin sanottiin.

Lue seuraavaksi