1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Marinin hallitus

Analyysi: Keskustan heikko kannatus kiristää hallituksen puoliväliriihen ilmapiiriä

Puoliväliriihessä Marinin hallitus linjaa hallituskauden kahden viimeisen vuoden politiikkaa.

Marinin hallitus
Annika Saarikko ja Sanna Marin Eduskuntasalissa.
Hallituksen puoliväliriihessä punnitaan erityisesti kahden suurimman hallituspuolueen eli SDP:n ja keskustan välisen yhteistyön sujumista. Kuvassa pääministeri Sanna Marin (sd.) ja tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.). Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Politiikan ajanlaskussa on tapahtunut merkittävä käänne. Seuraaviin eduskuntavaaleihin on aikaa enää alle kaksi vuotta.

Hallituspuolueissa levottomuus kasvaa, kun kansanedustajat pohtivat omaa poliittista tulevaisuuttaan.

Sanna Marinin (sd.) viiden puolueen hallitus kokoontuu tänään keskiviikkona puoliväliriiheensä sekavissa ja jännittyneissä tunnelmissa.

Koronavuosi on vienyt hallitukselta aikaa, voimia ja rahaa. Hallituskausi kääntyy kohti loppuaan ja paljon on vielä lupauksia lunastamatta.

Myös eduskunnassa eletään jännittäviä viikkoja.

Entisen pääministerin Antti Rinteen (sd.) johtamassa perustuslakivaliokunnassa on levällään kaksi hallituksen jatkon kannalta tärkeää kysymystä: tarvitaanko EU:n elvytypaketin hyväksymiseen kahden kolmasosan enemmistö ja millä ehdoilla sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus voidaan viedä eduskunnassa läpi.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Rinne.
Entinen pääministeri Antti Rinne (sd.) valvoo perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana hallituksen esitysten läpimenoa. Jussi Nukari / Lehtikuva

Hallituspuolueiden enemmistön pitäisi riittää hallituksen esitysten läpiviemiseen eduskunnassa, jos poliittinen luottamus puolueiden välillä kestää.

Marin tasapainoilee keskustan ja vihreiden välissä

Puoliväliriihessä punnitaan puolueiden yhteistyösuhteita. Tunnelmalla on vaikutusta sekä tämän hallituksen loppukauteen että tuleviin yhteistyökuvioihin.

Marinin hallituksella on eduskunnassa enemmistö äänin 116–83, kun puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) ei osallistu äänestyksiin.

Hallituksen sisäisissä väännöissä pääministeri Marin joutuu ottamaan huomioon, että hallituspuolueista keskustalla (31 kansanedustajaa) ja vihreillä (20) on mahdollisuus kaataa hallitus.

Keskusta siirsi jo yhden pääministerin vaihtoon

Hallituspolitiikassa pääministerin paikasta joutuu maksamaan poliittista hintaa.

Keskusta on tällä vaalikaudella jo kerran vaihdattanut pääministerin, kun Antti Rinne joutui joulukuussa 2019 tekemään tilaa Sanna Marinille.

Rinne joutui jättämään pääministerin tehtävän, kun keskustan johtoon noussut Katri Kulmuni osoitti epäluottamuksensa pääministerille.

Rinteen tilalle pääministeriksi noussut Sanna Marin joutuu tasapainoilemaan keskustaa nyt johtavan Annika Saarikon kanssa.

Keskustan kannatuskriisi jatkuu Saarikon johdolla

Keskustan kärsimysnäytelmää kuvaa se, että puolue on jo kaksi kertaa vaihtanut myös puoluejohtajaa.

Juha Sipilä vaihtui syyskuussa 2019 Katri Kulmuniin ja syyskuussa 2020 Annika Saarikko kukisti Kulmunin.

Kuvassa on Keskustan uusi puheenjohtaja Annika Saarikko ja hävinnyt puheenjohtaja Katri Kulmuni.
Annika Saarikko (kuvassa vasemmalla) kukisti Katri Kulmunin keskustan puheenjohtajakisassa syyskuussa 2020. Saarikko ei ole vielä onnistunut nostamaan keskustan kannatusta. Silja Viitala / Yle

Taloustutkimuksen Ylelle tekemissä puoluekannatusmittauksissa keskustan kannatus on kevään 2019 eduskuntavaalien jälkeen pysynyt koko ajan alle 13 prosentin lukemissa. Viime eduskuntavaaleissa keskustan ääniosuus oli 13,8 prosenttia.

Keskustaa uhkaa murskatappio myös kuntavaaleissa

Äänestäjät antavat puolueille välitodistukset kesäkuun kuntavaaleissa.

Marinin hallituksen viidestä puolueesta neljä voi odottaa kuntavaaleja kohtuullisen rauhallisin mielin, mutta yksi taistelee tulevaisuudestaan.

Juha Sipilän hallituskauden välitilinpäätös kevään 2017 kuntavaaleissa toi keskustalle ensimmäisen vakavan varoituksen äänestäjiltä. Vahvan kuntapuolueen ääniosuus jäi 17,5 prosenttiin, ja moni pettynyt äänestäjä käänsi jo silloin selkänsä keskustalle.

Keskustan kannatusongelmien syvyyttä kuvaa se, että Sipilän kuntavaalitulos olisi Saarikon keskustalle riemuvoitto tulevan kesän kuntavaaleissa

Keskustan vuoristorata alkoi 2000-luvun alussa

Monien politiikan tarkkailijoiden yllätykseksi maalaisliiton perillinen keskusta on kantanut 2000-luvulla pääministerin salkkua kauemmin kuin muut puolueet yhteensä.

Anneli Jäätteenmäki (kesk.), Matti Vanhanen (kesk.), Mari Kiviniemi (kesk.) ja Juha Sipilä hallitsivat Suomea pääministereinä vuosina 2003–11 ja 2015–19.

Keskustan kannatus romahti ensimmäisen kerran kevään 2011 eduskuntavaaleissa, kun perussuomalaiset nousi Timo Soinin johdolla isojen puolueiden sarjaan.

Keskusta nousi oppositiosta takaisin valtaan

Oppositiossa keskusta löysi Juha Sipilän johdolla uuden myötätuulen, kun Jyrki Kataisen (kok.) ja Alexander Stubbin (kok.) sinipunahallitukset sortuivat sisäisiin riitoihinsa.

Vaalivoittajana Sipilä valitsi keväällä 2015 hallituskumppaneikseen perussuomalaiset ja kokoomuksen. Hallitus sai eduskunnassa vastaansa punavihreän opposition.

Eduskuntavaalit 2019. Pikkuparlamentin tulosilta. Juha Sipilä haastattelussa.
Juha Sipilän (kesk.) pääministerikausi päättyi murskatappioon huhtikuun 2019 eduskuntavaaleissa. Sipilä johti keskustan Antti Rinteen (sd.) hallitukseen, mutta luopui keskustan puheenjohtajan tehtävästä. Tuomo Björksten / Yle

Pääministerinä Sipilän suosio mureni. Kevään 2019 vaaleissa keskusta sukelsi heikoimpaan eduskuntavaalitulokseensa yli sataan vuoteen. Keskusta sai runsaat 420 000 ääntä, mutta menetti Sipilän pääministerivuosina yli 200 000 äänestäjän tuen.

Punavihreä hallitus tarvitsee keskustan tuen

Vaalivoittaja Antti Rinne kokosi keväällä 2019 hallitukseensa punavihreät puolueet, joiden yhteistyö oli tiivistynyt oppositiossa Sipilän oikeistohallitusta vastaan.

SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n voimat eivät riittäneet enemmistöhallituksen muodostamiseen, joten Rinne tarvitsi kumppanikseen joko kokoomuksen tai keskustan. Jussi Halla-ahon perussuomalaiset oli näistä laskelmista ulkona.

Keskusta oli murskaavan vaalitappion jälkeen matkalla oppositioon, mutta mitä enemmän aikaa vaaleista kului, niin sitä houkuttelevammalta hallitustaipaleen jatkaminen tuntui.

Hallitusneuvotteluissa keskusta sai kaikki reunaehtonsa läpi.

Antti Rinne ei halunnut palata hattu kourassa neuvottelupöytään kokoomuksen kanssa, ja pääministeripuolue sai esimakua siitä, mitä monipuoluehallituksen johtaminen vaatii.

Puoliväliriihessä tarkistetaan, miten hallitusohjelma on toteutunut ja mitkä asiat ovat vielä kesken.

Hallituspuolueet punnitsevat, mitä hallitusyhteistyöllä voidaan vielä saavuttaa. Tuloksilla olisi käyttöä tulevissa kunta- ja eduskuntavaaleissa sekä mahdollisissa maakuntavaaleissa.

Tästä artikkelista voit keskustella 22.4.2021 kello 23.00 saakka.

Lisää aiheesta:

Puuttuuko hallitus ansiosidonnaiseen, miten käy kotitalousvähennyksen tai turpeen tuen? Seuraa yhdeksää ratkaisua ministerien neuvottelussa

Ylen kuntavaalimittaus: SDP vajosi kolmannelle sijalle, perussuomalaiset ja kokoomus nousivat kärkeen

Lue seuraavaksi