1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. rokotteet

Suomen koronakäyrä lähti äkkiä laskuun ja siihen on neljä syytä: rajoitukset, rokotukset, sää ja säikähdys

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kauhuskenaario 11 000 tartunnasta päivässä ei koskaan toteutunut.

rokotteet
Ihmisiä Il Trio ravintolan terassilla Helsingissä
Kuuden viikon ravintolasulku päättyi pahimmilla epidemia-alueilla maanantaina. Myös alle 20-vuotiaiden harrastuksia avattiin. Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Sulkutila päättyi Suomessa maanantaina ja terassit avautuivat koko maassa. Vanha sanonta “huhtikuu on kuukausista julmin” ei lopulta toteutunut. Päinvastoin: koronatartunnat lähtivät laskuun jo maaliskuun puolella.

Vielä maaliskuun alussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ennusti huhtikuulle jopa 11 000 tartuntaa päivässä. Kuntavaalit päätettiin siirtää kesäkuulle. Toisin kävi: alkuviikosta Suomessa on todettu päivittäin pari sataa koronatartuntaa.

Miten tässä näin kävi?

Yle kysyi asiaa kolmelta asiantuntijalta. THL:n ylilääkäri Tuija Leino, Aalto-yliopiston tilastotieteen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen ja evoluutiobiologi Tuomas Aivelo pohtivat vastauksia siihen, miksi nyt onnistuttiin.

– Oli iloinen yllätys, että sulkutila sai luvut kääntymään alaspäin. Etenkin pääkaupunkiseudulla on tultu huomattavasti alas huippuluvuista. Oikeastaan kolmasosaan, Aivelo sanoo.

Tilastotieteen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen ei tuijottaisi yhden päivän lukuja, vaan pitempää suuntausta.

– Hyvältä näyttää, ilahduttavan hyvältä. Jos katsotaan vaikka seitsemän päivän trendiä, niin sehän on ollut laskeva maaliskuun puolen välin jälkeen.

Apulaisprofessori Pauliina Ilmonen Puoli seitsemän -ohjelman vieraana.
Aalto-yliopiston apulaisprofessori Pauliina Ilmonen iloitsee tautitilanteen parantumisesta.Yle

THL pitää kiinni maaliskuun luvuistaan

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos pitää kiinni maaliskuussa tehdyistä kauhuskenaarioista. THL:n ylilääkäri Tuija Leino muistuttaa, että se tehtiin siinä vaiheessa, kun tartunnat olivat noususuunnassa ja sairaalahoidon tarve kasvoi.

– Emme koskaan väittäneet, että tartuntojen määrä nousee 11 000:een. Me vain näytimme, millaisia tapausmääriä voi tulla, kun ollaan jo valmiiksi riittävän korkealla tasolla ja tartuttavuusluku on tarpeeksi korkealla, Leino sanoo.

Myös Aivelo ja Ilmonen puolustavat THL:n näkemystä: se perustui faktoihin. Vaikka kyseessä oli niin kutsuttu korkoa korolle -skenaario, se olisi voinut aivan yhtä hyvin myös toteutua.

THL:n johtaja Mika Salminen on tosin myöntänyt, että laskelmassa ei otettu huomioon rajoitusten vaikutuksia.

Ylilääkäri Tuija Leino THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksiköstä toivoo, että pojatkin saavat HPV-rokotteen ensi syksynä.
THL:n ylilääkäri Tuija Leino pitää kiinni maaliskuun laskelmista, joiden mukaan huhtikuussa olisi voinut pahimmillaan olla 11 000 tartuntaa päivässä. Jyrki Ojala / Yle

Rajoitusten valmistelu ei saa kauneuspisteitä

Ylen haastattelemat asiantuntijat listaavat Suomen hyvään kehitykseen neljä syytä: rajoitukset, rokotukset, sää ja säikähdys. Koronaviruksen ilmaantuvusluku oli tiistaina 105 tapausta 100 000 ihmistä kohti kahden viime viikon aikana.

Yksittäisten rajoitusten tehoa on vaikea arvioida: Suomessa lähes miljoona ihmistä on tehnyt etätöitä yli vuoden, joukkoliikenteessä on maskipakko ja työmatkaliikennettä rajan yli on rajoitettu. Kouluakin on käyty osin etänä.

Osa rajoituksista ehti jo kaatua perustuslaillisiin ongelmiin. Evoluutiobiologi Tuomas Aivelo muistuttaa, että siinä vaiheessa, kun hallitus suunnitteli liikkumisrajoituksia, ei vielä tiedetty, ettei niitä lopulta tarvitakaan.

– Tapa, jolla liikkumisrajoituksia hoidettiin, ei saa kauneuspisteitä. Tarkoitus oli kuitenkin varmasti hyvä, Aivelo sanoo.

Nyt näyttää siltä, että kuuden viikon sulkutila epidemian kiihtymis- ja leviämisalueille riitti.

Lämmin sää voi auttaa, jos muut asiat ovat kunnossa

Tähän mennessä joka viides suomalainen on rokotettu. Ilmonen muistuttaa, että rajoitusten purkamisessa on vielä hyvä säilyttää maltti.

– Rokotukset ovat edenneet hyvin. Ei tietenkään niin hyvin, että rajoituksista voitaisiin luopua. Kun mennään kesää kohti, alkaa näkyä myös kausivaihtelu, saadaan siis vetoapua lämpimästä vuodenajasta.

THL:n ylilääkäri Tuija Leino arvioi, että säästä voi olla apua viruksen nujertamisessa, mutta vasta sitten, kun muut epidemian hallintaan liittyvät asiat ovat kunnossa.

– Puhuisin sään sijaan vuodenaikaisvaihtelusta, ja se on tämäntyyppisille viruksilla hyvin todennäköistä. Mutta jos epidemia on kovassa vauhdissa, vuodenaikaisvaihtelu ei pysty sitä kovin paljon vähentämään.

Viime kesänä Suomi sai nauttia harvinaisen vapaasta kesästä. Vielä on toivoa, että tänä kesänäkin juhannuskokot palavat vanhaan malliin ja vuoden pisintä päivää voidaan viettää ystävien ja sukulaisten kanssa.

Tutkija Tuomas Aivelo kuvattiin lumisena päivänä Pasilassa joulukuussa vuonna 2020.
Evoluutiobiologi Tuomas Aivelo ei anna hallituksen kauneuspisteitä liikkumisrajoitusten suunnittelusta, vaikka päämäärä olikin hyvä. Silja Viitala / Yle

Säikähdys tulee, kun rajoituksista aletaan puhua

Leino ja Ilmonen haluavat nostaa rajoitusten, rokotusten ja sään rinnalle vielä neljännen asian. Se on säikähdys. Pelko on yksi ihmisen perustunteista ja auttaa suojautumaan vaaroilta.

– Esimerkiksi Britanniassa, Espanjassa ja Tanskassa on raportoitu, että tapausmäärät ovat alkaneet laskea jo siinä vaiheessa, kun uusia rajoituksia on valmisteltu. Ihmiset säikähtävät ja vähentävät liikkumistaan, THL:n Leino sanoo.

Tartuntalukujen laskeminen on siis monen eri tekijän summa ja päättäjätkin ovat joutuneet harhailemaan pimeässä. Tutkijoiden mielestä kiitos paremmasta keväästä kuuluu kuitenkin tavallisille ihmisille.

– Vastuu hyvästä viestinnästä on hallinnolla, mutta myös kansalaiset ovat toimineet vastuullisesti, Aivelo sanoo.

– Viime kädessä se on kiinni siitä, miten kansalaiset noudattavat näitä rajoituksia, THL:n ylilääkäri Tuija Leino arvioi.

– En lähtisi kiittämään mitään yksittäistä tahoa tai poliittisia päättäjiä, mielestäni kunnia kuuluu tässä maassa asuville ihmisille, toteaa Ilmonen.

Suomi ei kuitenkaan ole yksin maailmassa. Maailmalla koronavirustilanne pahenee ja Intiasta on löytynyt taas uusi virusmuunnos.

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon 21.4.2021 klo 23

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Koronavirus lukuina ja graaffeina

Lue seuraavaksi