1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. akut

Vaasan tehdashanke herättää kysymyksen akkuteollisuuden vastuista ja riskeistä – erikoistutkija Susanna Horn: "Akkuarvoketjun ympäristöllinenkin kestävyys on pystyttävä arvioimaan etukäteen"

Akkuteollisuus on kasvava teollisuudenala koko maailmassa ja myös Suomessa. Vaasaan tehdasta suunnittelee brittiläinen yritys.

akut
pelto, jolle akkutehdas on tulossa
Akkutehdas tarvitsee paljon tilaa.Anna Wikman / Yle

Vaasaan mahdollisesti jo vuonna 2024 valmistuvan katodimateriaalitehtaan ympäristöriskien tarkka arviointi on vielä vaikeaa.

Vaasan kaupunki ja brittiläinen Johnson Matthey ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen akkutehdashankkeesta ja siitä kerrottiin maanantaina.

Jos hanke toteutuu, tehtaan ympäristölupahakemus jätetään aikanaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle.

Viraston ympäristöluvista vastaava johtaja Tarja Savea-Nukala sanoo, että viranomaiset pääsevät käsiksi päästöihin ja muihin ympäristövaikutuksiin vasta kun tuotannon perusprosessi on tiedossa.

– Mitä materiaaleja käytetään, kuinka paljon, mistä ne tuodaan, missä varastoidaan, mitä tuotetaan, mitä sivutuotteita ja jätteitä syntyy ja mitä niille tapahtuu, luettelee Savea-Nukala kysymyksiä, joihin viranomaisilla ei ole vielä vastauksia.

Paikka on arvioitu sopivaksi

Aluehallintovirasto on ollut mukana tehdasalueen kaavoitusta koskevissa viranomaistapaamisissa. Koska oli tiedossa, että suunniteltu toiminto on iso ja vaativa, viranomaiset halusivat varmistaa, että paikka on akkuteollisuudelle niin sopiva kuin mahdollista.

– Tilaa on riittävästi eikä asutusta ole lähellä. Mahdollisia jäähdytysvesiä ajatellen myös meren läheisyys on eduksi.

Savea-Nukala sanoo, että hankkeen ympäristöasioiden selvittely voi käynnistyä hyvinkin pian ja joka tapauksessa hyvissä ajoin ennen investointipäätöstä.

– Yleensä hyvin pian sen jälkeen kun tällainen hanke on julkaistu, asiakas esittelee meille prosessikaavion kohtalaisella tarkkuudella.

Savea-Nukalan mukaan näin isoissa hankkeissa käytetään ennakollisia menettelyjä. Riskejä ei oteta. Rahoittajat haluavat olla selvillä hankkeiden realistisista toteuttamismahdollisuuksista ja mahdollisista riskeistä.

Ympäristöasiat esillä

Akkuteollisuus on kasvava teollisuudenala koko maailmassa. Hankkeita ja suunnitelmia on paljon myös meillä Suomessa.

Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tammikuussa kansallisen akkustrategian. Sen tavoitteena on, että Suomen akkuklusteri on vuonna 2025 edelläkävijä, jonka kautta tulee mm. työpaikkoja ja kestävää taloudellista kasvua.

Ympäristön kestävyys onkin asia, joka akkuteollisuudesta puhuttaessa nostetaan poikkeuksetta esiin.

Koko ketju varmistettava

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Susanna Horn ei ota kantaa yksittäisiin akkuteollisuuteen liittyviin suunnitelmiin tai hankkeisiin.

Hän pohtii yleisemmällä tasolla, mitä akkuteollisuudessa olisi otettava huomioon, jotta vastuullisuus ja ympäristöllinen kestävyys toteutuisivat.

Akkuteollisuus ja sen rakentaminen ovat Suomessa tällä hetkellä nopeasti edistyviä ja myös hyvin monipolvisia kehitysprojekteja, sanoo Horn.

– Kehityksessä on hyvä ottaa huomioon se, että akkuarvoketjun ympäristöllinenkin kestävyys on pystyttävä arvioimaan etukäteen, sanoo Horn.

Käytännössä jokaisen ketjuun kuuluvan toimijan tai osan olisi pystyttävä varmistamaan, että tuotanto on kestävää.

– Primäärituotanto olisi pystyttävä toteuttamaan mahdollisimman puhtaasti ja resurssitehokkaasti.

Horn nostaa esiin myös vanhojen akkujen jatkokäytön.

– Lisäksi Suomessa olisi varmistuttava siitä, että täällä on riittävästi kierrätyskapasiteettia käsittelemään kaikki tulevaisuudessa elinkaarensa päähän tulevat akut. Pitäisi olla varmoja, että saadaan kaikki kierrätettyä. Yksi mahdollisuus kierätyksen kasvattamiseksi voisi olla esimerkiksi panttiratkaisu, pohtii Horn.

Raaka-aineet kaukaa

Akkumateriaaleista iso osa tulee Aasiasta ja Afrikasta. Kuljetusmatkat ovat pitkiä, hiilijalanjälki aikamoinen. Lisäksi tuotannon ympäristövaikutukset ovat monelle vieraita tai ainakin näkymättömiä.

Olisiko parempi, jos raaka-aine tulisi lähempää, Suomesta?

– Tämä on nyt laveaa yleistystä, mutta jos meillä on näkyvyys siihen, missä raaka-aine tuotetaan ja miten, on se parempi verrattuna siihen, ettei meillä ole mitään läpinäkyvyyttä.

Ympäristön kohdalla vastuullisuutta pystytään arvioimaan ja vertailemaan tietyin menetelmin, mutta sosiaalisen vastuullisuuden kenttä on täsmentymättömämpi.

Susanna Horn

Horn kuitenkin muistuttaa, että Suomessakin prosesseja on valvottava. Hän sanoo, että nimenomaan valvonnasta ja resurssitehokkuuden parantamisella saataisiin lisäarvoa kotimaiselle tuotannolle, ja tuotanto voitaisiin toteuttaa Suomessa vastuullisemmin.

Tuotannon jäljitettävyys tuo ongelmia. Tiedetään, että aseelliset konfliktit, lapsityövoiman ja pakkotyövoiman käyttö on yleistä esimerkiksi Kongon kaivoksilla.

– Puhutaan ympäristöllisestä vastuullisuudesta ja sosiaalisesta vastuullisuudesta. Ympäristön kohdalla vastuullisuutta pystytään arvioimaan ja vertailemaan tietyin menetelmin, mutta sosiaalisen vastuullisuuden kenttä on täsmentymättömämpi.

Horn toteaa, että Suomessa puhutaan paljon positiivisista sosiaalisista vaikutuksista, kuten työpaikkojen lisääntymisestä teollisuuden myötä.

Maailmanlaajuisesti akkuarvoketjuissa sosiaalista vastuullisuutta pohditaan sen sijaan toisenlaisista lähtökohdista. Sosiaaliset vaikutukset ovat aina alueellisia ja eri maissa puhutaan eri ongelmista.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 21.4.2021 klo 23.00 saakka.

Lisää aiheesta:

Vaasan kaupunki ja Johnson Matthey allekirjoittivat aiesopimuksen akkutehdashankkeesta – "Hieno päivä Vaasalle ja Suomelle"

Suomen Malmijalostus lähtee mukaan Vaasan katodimateriaalitehtaaseen suurin odotuksin: "Jatkoinvestoinnit ovat mahdollisia"

Lue seuraavaksi