1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. vuokra-asunnot

Valtio maksaa joka vuosi satojen vuokra-asuntojen purkamisesta ympäri maan – Polvijärvellä jyrätään maan tasalle jopa 1990-luvun taloja

Valtio avusti viime vuonna vuokra-asuntojen purkamista 5,6 miljoonalla eurolla. Samat talot on aikanaan rakennettu verovaroin.

vuokra-asunnot
Kaivuri purkaa vuokrataloyhtiön rakennusta.
Jos väki vähenee eikä vuokralaisia löydy, 20 vuotta sitten rakennettu vuokratalokin voi päätyä purettavaksi ylläpitokulujen vuoksi. Ari Haimakainen / Yle

Kaivinkone hajottaa tänä keväänä kahdeksan rivitaloa Polvijärven kirkonkylässä Pohjois-Karjalassa. Talvella kunta puratti kaksi rivitaloa sivukyliltä. Polvijärven kunta haluaa eroon peruskorjausta tarvitsevista vuokra-asunnoistaan, joihin ei ole tulijoita, kun väki vähenee.

– Suurin osa on 80-luvun puolella rakennettuja, matalaperustaisia valesokkelirivitaloja, joissa tulee ongelmia rakenteisiin. Näiden remontointi on aika hinnakasta eikä vastaa tarkoitusta, joten on järkevämpi ehkä purkaa, Polvijärven tekninen johtaja Ari Soikkeli tuumaa katsellessaan yhtä 1980-luvun vuokrahuoneistoa Välitiellä.

Käytöstä poistetun vuokra-asunnon keittiö.
Muuttotappiokunnissa purettavaksi päätyy myös sellaisia asuntoja, jotka kasvukunnissa kannattaisi peruskorjata, kun vuokralaisia riittää.Ari Haimakainen / Yle

Suomessa on viimeisen vuosikymmenen aikana purettu tuhansia valtion tuella rahoitettuja vuokra-asuntoja. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA antoi vuosina 2011–2020 purkuluvan yli 8 700 valtion rahoittamalle vuokra-asunnolle.

Muuttotappioalueille korkeimmat purkuavustukset

Määrällisesti eniten purkulupia ARA on myöntänyt viimeisen vuosikymmenen aikana Helsingille (585 asunnolle), Oululle (579 asunnolle) ja Savonlinnalle (516 asunnolle).

Purkulupia sadoille vuokra-asunnoille ovat saaneet vuoden 2011 jälkeen myös Espoo, Vantaa, Kuopio, Lahti, Joensuu ja Jyväskylä.

Suuret kaupungitkin tarvitsevat ARA-taloille purkuluvan. Niissä on kalliin peruskorjaamisen sijaan päädytty usein huonokuntoisten rakennusten purkamiseen, että tilalle voidaan rakentaa uusi talo.

Eniten purkukohteita sijaitsee kuitenkin muuttotappiokunnissa, joihin ei nouse uutukaisia vuokrataloja.

Valtio voi maksaa purkukustannuksista jopa 90 prosenttia, jos vuokra-asunnoille ei ole alueella kysyntää ja vuokrataloyhtiö on talousvaikeuksissa tyhjien asuntojen vuoksi. Tilanne on toinen paikkakunnilla, joissa on hyvä asuntomarkkinatilanne ja kysyntää vuokra-asunnoille.

Rivitalo, jota on alettu purkaa.
Polvijärvellä Pohjois-Karjalassa puretaan puolen vuoden sisällä kymmenen rivitaloa, jotka on rakennettu 1980- ja 90-luvuilla.Ari Haimakainen / Yle

"Ei kunnan kannata rakastua seiniin"

Jos vuokralaisia ei löydy, kaivinkoneet jyräävät maan tasalle jopa 1990-luvulla rakennettuja taloja. Näin on esimerkiksi hieman yli 4 000 asukkaan Polvijärvellä, jonne ARA on myöntänyt purkuavustusta enimmäismäärän.

Vuodenvaihteessa Polvijärven vuokratalojen asunnoista oli tyhjillään joka kolmas. Rakentamisaikaan tilanne oli toinen.

– Polvijärvellä oli yleinen asumistaso varsin huono 1960- ja 1970-luvuilla, ja kunta lähti aktiivisesti rakentamaan uusia vuokra-asuntoja. Niitä tehtiin sitten varsin paljon, entinen kunnanjohtaja Pauli Vaittinen kertoo.

Kunnan sosiaalinen asuntotuotanto tuli tarpeeseen.

– Nimenomaan kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevat tarvitsivat niitä asuntoja. Oli pitkät listat, joiden pohjalta yhdessä sosiaalitoimenkin kanssa tehtiin asukasvalintoja, Vaittinen muistelee.

Polvijärvellä puretaan myös 1990-luvulla rakennettuja vuokra-asuntoja, jotka ovat yksin asuville vanhuksille suuria ja siten kalliita. Entistä kunnanjohtajaa ei sureta, vaikka kohtuukuntoisiakin taloja hävitetään.

– Eihän kunnan kannata rakastua seiniin. Kun ei tarvetta enää ole, on parempi purkaa pois. Silloin jäävät kunnalta pois käyttömenot, ihan viisasta toimintapolitiikkaa, entinen kunnanjohtaja Vaittinen tuumaa.

Polvijärven entinen kunnanjohtaja Pauli Vaittinen seisoo vuokrataloyhtiön purkutyömaalla.
Polvijärven pitkäaikainen kunnanjohtaja Pauli Vaittinen muistuttaa, että vuokra-asuntoja rakennettiin maalaispitäjiin aikana, jolloin yleinen asumistaso oli kehno.Ari Haimakainen / Yle

Muun muassa Savonlinna sopeuttanut rajusti asuntokantaa

Purkuavustuksiin käytettävä summa on kasvanut viime vuosina jyrkästi: vuonna 2012 ARA maksoi purkuavustuksia 165 000 euroa, viime vuonna jo yli 5,5 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle avustuksiin on varattu 8 miljoonaa euroa.

Useimmiten avustuksen saaja on kunnan vuokrataloyhtiö, mutta avustusta voi saada muukin aravalainalla rahoitetun vuokratalon omistaja.

Vuonna 2020 Ara myönsi purkulupia koko maassa lähes 1 100 asunnolle, eniten Savonlinnaan.

Savonlinnan Vuokratalot Oy, Opiskelija-asunnot Oy ja Savonlinnan Seudun nuorisoasunnot ry ovat myös saaneet kahden viime vuoden aikana Aralta purkuavustusta eniten Suomessa, eri kohteisiin yhteensä 2,2 miljoonaa euroa.

Aiheesta voi keskustella 23.4. kello 23.00 saakka.

Lue lisää:

Tyhjät vuokrakerrostalot halutaan panna matalaksi entistä nopeammin – kohta talo voidaan purkaa lähes kokonaan valtion tuella

Vuokrataloja puretaan ennätystahtiin (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi