1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Venäjä

Kiihtyykö Ukrainan sota? Miten käy Navalnyin? Näihin 5 kysymykseen Putinilta halutaan tänään vastauksia tärkeässä linjapuheessa

Venäjällä tapahtuu nyt paljon kuohuttavia asioita, joihin presidentti Vladimir Putinin odotetaan puheessaan reagoivan.

Venäjä
Valdimir Putin videoneuvottelussa.
Venäjän presidentin Vladimir Putinin on määrä pitää tänään vuotuinen linjapuheensa.Alexei Druzhinin / AOP

MoskovaPresidentti Vladimir Putin pitää tänään keskiviikkona vuosittaisen linjapuheensa.

Viime vuonna Putin esitteli yllättäen samaisessa esiintymisessään perustuslakiuudistuksen, joka mahdollistaa hänen presidenttiytensä aina vuoteen 2036 saakka.

Tälläkin kertaa poliittisen eliitin edessä pidetyltä ja kansalle televisioidulta puheelta odotetaan paljon.

Parlamentin ylähuoneen puhemies Valentina Matvijenko on luonnehtinut tulevaa (siirryt toiseen palveluun) puhetta “poikkeuksellisen merkitykselliseksi”. Ylähuone eli liittoneuvosto on kutsuttu koolle torstaiksi, jotta se voi heti ryhtyä lainsäädäntötyöhön presidentin määräysten mukaisesti.

Listasimme viisi ajankohtaista asiaa, joihin kansainvälinen yhteisö odottaa reaktiota Putinilta.

1. Vangitun Aleksei Navalnyin terveydentila

Oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin kunnon kerrotaan heikkenevän. Hän jatkaa silti kolme viikkoa kestänyttä syömälakkoa vaatien kunnollista hoitoa selkä- ja jalkavaivoihinsa.

Navalyin maanantaina tavannut juristi kertoo oppositiopoliitikon tilasta videolla.

Alexey Liptsner puhumassa kameroille.

Navalnyin omat lääkärit pitävät näkemiensä testitulosten perusteella oppositiopoliitikon terveydentilaa kriittisenä. He varoittavat minä hetkenä hyvänsä tapahtuvasta sydämenpysähdyksestä.

Vankilaviranomaisten mukaan Navalnyin tila on tyydyttävä. Navalnyi on siirretty toisessa rangaistussiirtolassa sijaitsevaan tuberkuloosisairaalaan, jossa häntä on määrä hoitaa vitamiineilla.

Länsimaiden johtajat ovat vaatineet Putinia takaamaan Navalnyin terveyden. Myös presidentti Sauli Niinistö on tiedustellut tämän mahdollisuutta nähdä ulkopuolista lääkäriä.

Presidentin lehdistösihteeri Dmitri Peskovin mukaan Venäjä ei välitä asiassa ulkomaiden viesteistä.

– Venäjän maaperällä tuomittujen ja vangittujen terveydentila ei voi, eikä sen pidä olla heidän kiinnostuksensa aihe, Peskov lausui toimittajille maanantaina (siirryt toiseen palveluun).

Video: Tällainen on Venäjän opposition voimahahmon Aleksei Navalnyi
Valtaeliitin vahtikoira, populisti, piikki Putinin lihassa - video kertoo kuka on Aleksei Navalnyi

2. Opposition illaksi kokoonkutsumat protestit

Tiedot Aleksei Navalnyin nopeasti heikentyvästä terveydentilasta saivat hänen tukijansa aikaistamaan jo viikkoja suunniteltua opposition suurmielenosoitusta. Ihmisiä kutsutaan nyt protesteihin täksi illaksi kaupunkien keskusaukioille ympäri Venäjää.

Putinia vastustavan opposition protestimieltä kasvattavat myös suunnitelmat Navanyin järjestöjen murskaamisesta.

Moskovan syyttäjä vaatii korruptiota tutkivan FBK-säätiön ja kahden muun Navalnyiin liittyvän järjestön julistamisesta laittomiksi äärijärjestöiksi. Silloin niissä toimimisesta voitaisiin tuomita vuosien vankeusrangaistuksiin.

– Edessä on tavallisten ihmisten ja absoluuttisen pahan välinen lopullinen taistelu, Navalnyin läheinen liittolainen Leonid Volkov lausuu videolla (siirryt toiseen palveluun), jossa hän yllyttää ihmisiä mukaan protesteihin.

Poliisi kiinni ottamaa henkilö viedää poliisiautoon.
Tammikuun lopussa mellakkapoliisit tukahduttivat kovaotteisesti Aleksei Navalnyia tukevat protestit.Grigory Vorobjov / Yle

Turvallisuusviranomaiset on viime päivinä tunkeutunut Navalnyin ympäri Venäjää sijaitseviin kampanjatoimistoihin tai niissä työskentelevien ihmisten koteihin.

Venäjän sisäministeriö on varoittanut ihmisiä ottamatta osaa ilman ennakkolupaa järjestettäviin ja koronarajoituksia rikkoviin mielenosoituksiin.

3. Täysmittaisen sodan uhka Ukrainassa

Venäjä on siirtänyt poikkeuksellisen paljon sotavoimaa Ukrainan rajoille ja valloittamalleen Krimin niemimaalle.

Samalla Venäjän valtion kontrolloimassa mediassa on jo viikkojen ajan väitetty (siirryt toiseen palveluun), että Ukraina suunnittelee hyökkäystä Itä-Ukrainan niin kutsuttuja kansantasavaltoja vastaan. Myös Venäjän johdosta on väläytetty, että maan tulee suojella Ukrainassa asuvaa venäjänkielistä väestöä kansanmurhalta.

– Sotatoimien alkaessa ja mahdollisen Srebrenican kaltaisen inhimillisen katastrofin toistuessa – josta myös presidentti Putin on puhunut – yksikään maa ei voi jäädä syrjään, presidentin lehdistösihteeri Dmitri Peskov lausui toimittajille toissaviikolla (siirryt toiseen palveluun).

Peskov vertasi Ukrainan tilannetta Jugoslavian sodan kuuluisimpaan verilöylyyn. Srebrenican kansanmurhassa serbijoukot surmasivat noin 8 000 muslimimiestä ja -poikaa.

Videoanalyysi: Miksi Ukrainassa on kriisi, jääkö Ukraina idän ja lännen väliin?

Venäjän sotilaallinen pullistelu ja sen kotiyleisölle tarkoitetun sotapropagandan vahvistuminen ovat saaneet lännen vetoamaan Kremliin tilanteen rauhoittamiseksi.

Viime viikolla Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ehdotti virkaveljelleen kahdenkeskeistä tapaamista jossain Euroopan maassa. Putinin vastausta odotetaan yhä.

Myöhään tiistai-iltana Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi julkaisi Facebook-sivullaan videon (siirryt toiseen palveluun). Siinä hän ehdottaa tapaamista Putinin kanssa "missä tahansa Donbassin alueella, jossa käydään sotaa".

Lue lisää: Kirjeenvaihtajalta: Venäjä saa äänensä kuulumaan uhkaamalla Ukrainaa sodalla

4. Valtioliiton syventäminen Valko-Venäjän kanssa

Viikonloppuna Venäjän ja Valko-Venäjän turvallisuuspalvelut väittivät estäneensä vallankaappausyrityksen presidentti Aljaksandr Lukašenkan syrjäyttämiseksi.

Näyttävästi Venäjän mediassa uutisoidun (siirryt toiseen palveluun) tapauksen mukaan kaksi Moskovassa kiinni otettua valkovenäläistä miestä suunnittelivat Lukašenkan ja hänen lastensa murhaamista.

Lisäksi Valko-Venäjää itsevaltaisesti johtava presidentti on kertonut tekevänsä pian ”yhden neljännesvuosisadan kestäneen presidenttiytensä ajan tärkeimmistä päätöksistä” mahdollisesti presidentin asetuksen avulla.

– Sen vuoksi, että ellei minua edes olisi, tai kuten kansanomaisesti sanotaan, vain minun kuolleen ruumiini ylitse, niin he (oppositio) eivät tule onnistumaan missään, Lukašenka perusteli (siirryt toiseen palveluun) vielä salassa pitämäänsä päätöstään.

Venäläismediassa on arveltu (siirryt toiseen palveluun), että kyse saattaa olla maiden välisen valtioliiton tiivistämisestä.

Itsevaltaisesti hallittujen naapurimaiden tiiviimmästä yhteistyöstä – tai jopa Valko-Venäjän liittämisestä kokonaan Venäjään – on puhuttu aiemminkin. Tällä kertaa spekulaatioihin antaa lisävirtaa se, että Lukašenka on saapumassa Moskovaan tapaamaan Putinia huomenna torstaina.

Ihmisiä kokoontuneena Venäjän suurlähetystön eteen Prahassa, Tšekissä.
Ihmisiä kokoontui Venäjän suurlähetystön eteen Prahassa 19. huhtikuuta vastustamaan Venäjän turvallisuuspalveluiden toimintaa Tšekissä. Lukas Kabon / AOP

5. Venäjän ja lännen rapautuvat diplomaattisuhteet

Presidentti Joe Bidenin taannoinen luonnehdinta Putinista “tappajana” sai Venäjän ja Yhdysvaltain suhteet yhä syvempään suohon. Viimeksi uutisoitiin, kuinka kummatkin maat karkottivat kymmenen diplomaattia.

Euroopassa ei ole sen helpompaa. Suuri määrä diplomaatteja on joutunut lähtemään hiljattain myös vanhalta mantereelta.

Tšekki ilmoitti lauantaina karkottavansa 18 Venäjän-suurlähetystön työntekijää, koska se epäilee heidän työskennelleen todellisuudessa Venäjän tiedustelupalveluille.

Samalla maa kertoi epäilevänsä vuonna 2014 tapahtuneen ammusvarastonsa räjähdyksestä samoja venäläismiehiä, joiden uskotaan tehneen hermomyrkky novitšokilla tehdyn iskun Sergei Skripalia ja hänen tytärtään Julia Skripalia vastaan Britannian Salisburyssa vuonna 2018.

Venäjä ulkoministeriö on vastannut Tšekille karkottamalla 20 Moskovan-suurlähetystössä työskennellyttä tšekkidiplomaattia. Tiistaina Tšekki pyysi EU- ja Nato-maita karkottamaan venäläisiä diplomaatteja tuen osoituksena.

Viime viikkoina myös Puola ja Bulgaria ovat karkottaneet venäläisiä diplomaatteja ja Venäjä on vastannut siihen.

Samaan aikaan venäläisdiplomaattien kielenkäyttö länsimaita kohtaan on kiristynyt. Esimerkiksi Venäjän ulkoministeriössä on alettu yhä useammin viitata länsimaihin ”vastustajina” aiemmin käytetyn ”kumppanin” sijaan

Esimerkiksi eilen tiistaina Venäjän varaulkoministeri Sergei Rjabkov kuvaili Venäjän olevan lännen hyökkäystoimien kohde esiintyessään tieteellisessä seminaarissa.

– Olemme tällä hetkellä olosuhteissa, joissa Venäjää vastaan käydään rintamahyökkäystä vastustajien taholta, mukaan lukien niin kutsussa historiallisessa lännessä, Rjabkov lausui Izvestija-sanomalehden mukaan (siirryt toiseen palveluun).

Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23:een saakka.

Kuuntele alta myös Takaisin Pasilaan -podcast: Mitä Aleksei Navalnyi haluaa saada aikaan hengenvaarallisella syömälakolla?

Venäjän opposition epävirallinen johtohahmo ja korruptionvastainen aktivisti Aleksei Navalnyi on ollut 20 päivän ajan syömälakossa protestiksi kohteluaan vastaan. Vankeustuomiota pakkotyölaitoksessa suorittavaa Navalnyita muun muassa kidutettu valvottamalla. Mitä syömälakossa oikein tapahtuu ihmiskeholle, mihin syömälakkoilua on käytetty historian saatossa, ja onko se toimiva väline vaikuttamiseen? Näihin kysymyksiin Marjukalle ja Toivolle vastaavat ravitsemusterapeutti Päivi Lassila sekä maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen.

Lisää aiheesta:

A-studio: Miten käy Venäjän opposition?

Juristin mukaan Aleksei Navalnyin terveydentila on edelleen huonontunut, mutta Navalnyi ei aio lopettaa syömälakkoa

Kun Moskova täyttyi mellakkapoliiseista, koirapoliisi kieltäytyi käskystä – Nyt hän pelkää kostoa

Pekka Haavisto Ukrainan tilanteesta: Toivottavasti kyse on vain Venäjän sotaharjoituksesta, jolla on alun lisäksi loppu

"Kellari oli jo valmiina minua varten” – Valko-Venäjän Lukashenka kertoi yksityiskohtia väitetystä salamurha­hankkeesta (ilta-Sanomat) (siirryt toiseen palveluun)

Lue seuraavaksi