1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Etelä-Kiinan meri

Satelliittikuvat paljastavat oudon operaation – Näin "pienet siniset miehet" hivuttavat Kiinan rajoja yhä kauemmas Etelä-Kiinan merellä

Atollille ankkuroituneet troolarit eivät kalasta, vaikka kalavedet ovat maailman rikkaimpia. Valekalastajien salaisena tehtävänä on vahvistaa Kiinan otetta Etelä-Kiinan merestä.

Satelliittikuvassa näkyy kiinalaisia aluksia Whitsun-riutalla Union Banks -atollin pohjoiskärjessä Spratlysaarilla. Kuva on otettu 23. maaliskuuta. Kuva: Satellite image 2021 Maxar Technologies / AFP

Syrjäisen koralliriutan suojaan ankkuroitui vähitellen yhä suurempi rykelmä kiinalaisia laivoja.

Filippiinien rannikkovartiosto laski maaliskuussa, että riutalle oli kerääntynyt 220 alusta. Se oli enemmän kuin koskaan ennen.

Kiina selitti, että Whitsunin riutalla oli vain kalastusaluksia, mutta asiantuntijoiden mukaan ne eivät kalastaneet.

Kiina myös selitti (siirryt toiseen palveluun) laivojensa vain hakeutuneen tuulensuojaan, mutta merenkäynti alueella oli rauhallista. Sään puolesta troolaukselle ei todellisuudessa ollut esteitä.

Miehistönä ei olekaan tavallisia kalastajia, vaan kalastajiksi tekeytyneitä pieniä sinisiä miehiä. Puolisotilaalliset joukot eivät pyydystä kalaa, vaan havittelevat koko merialuetta.

Satelliittikuvassa laivarivistöt täyttävät koko laguunin pohjoiskärjen.

Kiinalaisia aluksia kylki kyljessä Whitsun-riutalla 23. maaliskuuta otetussa satelliittikuvassa. Kuva: Satellite image 2021 Maxar Technologies / AFP

Kiinalaisalukset olivat Filippiinien talousvyöhykkeellä, mutta Filippiinien rannikkovartiosto ei tehnyt elettäkään niiden häätämiseksi pois.

Mistä oikein oli kyse?

Asiantuntijoiden mukaan Kiina yrittää pelotella ja painostaa muita rantavaltioita.

Käynnissä on kiihtyvä ja räjähdysherkkä kamppailu Etelä-Kiinan merestä (siirryt toiseen palveluun), jossa Kiina käyttää aseenaan laivojen joukkovoimaa. Kiina hamuaa entistäkin pontevammin Etelä-Kiinan meren atolleja itselleen.

– Kiina yrittää vakuuttaa muille maille, että niiden on sopeuduttava Kiinan vaatimuksiin ilman että Kiinan tarvitsee ampua laukaustakaan, sanoo tutkija Oriana Skylar Mastro Ylen puhelinhaastattelussa.

Mastro on erikoistunut Kiinan asevoimiin ja turvallisuuspolitiikkaan yhdysvaltalaisessa Stanfordin yliopistossa.

Kiina on jo vuosien ajan häätänyt muiden rantavaltioiden aluksia Etelä-Kiinan meren kalavesiltä. Se on myös rakentanut hädin tuskin meren pinnalle ulottuvista riutoista saaria ja varustanut niitä tukikohdikseen (siirryt toiseen palveluun).

Tällä kertaa Filippiinit ja sen liittolainen Yhdysvallat ovat kuitenkin reagoineet kiinalaislaivojen parveiluun voimakkaammin kuin ennen.

Esimerkiksi tämä videon julkaisu kertoo siitä, että Filippiinien mitta alkaa täyttyä.

Kiinalaisia laivoja Whitsun-riutalla
Filippiinien rannikkovartiosto kuvasi kiinalaisia laivoja Whitsun-riutalla 27.3.2021. Video: Philippine Coast Guard / Reuters

Rajuimmin on ottanut kantaa Filippiinien ulkoministeri Teodoro Locsin Jr, joka viime maanantaina käski Kiinaa "painumaan vittuun" Filippiinien vesiltä.

Ulkoministeri tviittasi kovasanaisesti (siirryt toiseen palveluun) sen jälkeen, kun Kiinan alukset olivat härnänneet Filippiinien aluksia toisella alueella, Scarborough'n matalikolla.

Filippiineillä ei ole voimaa puuttua näin monen kiinalaislaivan liikkeisiin.

Filippiinien rannikkovartiosto kävi kumiveneillään tunnistamassa kiinalaisia aluksia Whitsun-riutalla. Kuva: PCG ( Filippiinien rannikovartiosto)

– Kiinan strategia on ollut mieletön menestys. Nyt ehkä vihdoin näemme vastarintaa, Mastro arvioi.

Filippiinit ja muut rantavaltiot ovat huolissaan, koska Kiinalla on arsenaalissaan keino, joka sopii erinomaisesti juuri kamppailuun Etelä-Kiinan meren herruudesta.

Vastaavaa ei ole alueen muilla valtioilla, eikä siihen ole helppo vastata samalla mitalla.

Kiinan salamyhkäiset, merillä liikkuvat joukot tunnetaan lännessä nimellä pienet siniset miehet. Siniset, koska niiden tärkein tanner on juuri Etelä-Kiinan meri.

Kalastajiksi tekeytyvät miehet ovat todellisuudessa merimiliisejä, Kiinan asevoimien puolisotilaallisia joukkoja.

Kiinan kansanarmeijan verkkolehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) merimiliisit "voivat pukeutua maastopukuun ja toimia sotilaina, tai ottaa puvun pois, jolloin heistä tulee lainkuuliaisia kalastajia".

Juuri merimiliisien aluksia nähtiin maaliskuussa Whitsunin riutalla. International Institute for Strategic Studies (IISS) -tutkimuslaitoksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) Whitsun-riutan operaatio oli tähän asti niiden suurin ja pisimpään jatkunut voimannäyttö Spratlysaarilla.

Kuten Venäjän niin sanotut pienet vihreät miehet, jotka osallistuivat Krimin valtaukseen vuonna 2014, myös Kiinan pienet siniset miehet yrittävät pönkittää maansa aluevaatimuksia (siirryt toiseen palveluun). Silti valtio voi tarvittaessa ainakin yrittää pestä kätensä (siirryt toiseen palveluun) niiden toiminnasta.

Ylilyöntien ja välikohtausten sattuessa Kiina voisi siis selittää, että joukot ovat toimineet omine lupineen.

Satelliittikuvissa laivat ovat ankkuroituneet siisteihin riveihin, eikä kuvissa näy merkkiäkään siitä, että merimatkan tarkoitus olisi kalastus.

Kiinalaislaivoilla ei ollut kiirettä kalastamaan, vaan ne pysyivät viikkokaupalla ankkurissa. Kalastuslaivoksi ne olivat myös huomattavan siistejä. Kuva: Satellite image 2021 Maxar Technologies / AFP

Toisin kuin Venäjän vihreät miehet, Kiinan siniset miehet eivät kuitenkaan ole erikoisjoukkojen valioita, eivätkä useimmiten edes sotilaita.

Amerikkalaisen tutkijan mukaan noin viidennes merimiliisijoukoista on ammattisotilaita. Loput toimivat pääosin kalastajina, mutta saavat sivutuloa siitä, että osallistuvat merimiliisitoimintaan.

– Merimiliisi toimii Kiinan harmaissa operaatioissa, tutkija Tabitha Grace Mallory sanoo Ylen puhelinhaastattelussa.

Mallory työskentelee tutkijana Washingtonin yliopistossa Seattlessa sekä johtajana China Ocean -instituutissa, jossa hän tutkii Kiinan meri- ja kalastuspolitiikkaa.

Merimiliisit toimivat pelotteena ja hämmentävät vastustajaa. Malloryn mukaan vastapuoli joutuu harkitsemaan tarkkaan, pitäisikö merimiliisejä kohdella siviileinä vai sotilaita. Vastapuolen laivasto ei hevin käytä aseita suurvallan kalastusaluksia vastaan, vaikka kalastusalukset tekisivät oikeasti mitä tahansa.

Merimiliisien läsnäolo siis nostaa kynnystä aseelliseen yhteenottoon.

– Näin Kiina toivoo, ettei konflikti laajene sotilaalliseksi, Mallory sanoo.

Juuri siksi merimiliisit ovat Kiinalle yhä tärkeämpi ase kamppailussa Etelä-Kiinan meren omistuksesta.

Etelä-Kiinan meren hallinta olisi strateginen jättipotti. Arviolta kolmannes maailman merirahdista kulkee Etelä-Kiinan meren kautta.

Yhdysvaltalainen CSIS-tutkimuslaitos on arvioinut (siirryt toiseen palveluun), että Suomenkin vientiä kulkee Etelä-Kiinan meren kautta noin viiden miljardin euron arvosta vuosittain.

Alueen lajikirjo ja kalansaalis ovat valtavia. Sieltä nostetaan noin kymmenesosa maailman kalansaaliista. Merenpohjan alla uskotaan myös olevan huomattavasti öljyä ja kaasua.

Kuva: Tommi Pylkkö / Yle

Ei siis ole ihme, että kamppailu merestä yltyy. Rantavaltioilla on paljon päällekkäisiä aluevaatimuksia (siirryt toiseen palveluun).

Kiina haluaa melkein koko Etelä-Kiinan meren itselleen ja on piirtänyt vaatimustensa rajat (siirryt toiseen palveluun) muiden maiden rannikoita viistäen.

Meren hallinnasta on olemassa yksi kansainvälisen oikeuden ratkaisu (siirryt toiseen palveluun), jonka Haagissa sijaitseva Pysyvä välitystuomioistuin (PCA) antoi vuonna 2016. Siinä ratkottiin Filippiinien ja Kiinan ristiriitaisia vaatimuksia. Oikeus kallistui Filippiinien kannalle.

Oikeuden mukaan Kiinan aluevaatimukset rikkovat YK:n merioikeusyleissopimuksen periaatteita. Sopimus takaa jokaiselle rantavaltiolle 200 meripeninkulman eli 370 kilometrin etäisyydelle ulottuvan talousvyöhykkeen.

Vaikka Kiina ei tunnusta muiden talousvyöhykkeitä, se yrittää laajentaa omaansa rakentamalla hallitsemistaan riutoista asuttuja saaria. Asutukseen kelpaava saari kun olisi myös oikeutettu talousvyöhykkeeseen.

Oikeuden mielestä hädin tuskin pintaan ulottuvan hiekkasärkän laajentaminen tekosaareksi ei kuitenkaan tuo mitään oikeuksia, koska kyse on keinotekoisesta rakennelmasta.

Käytännössä merellä on toteutumassa vahvemman oikeus. Kiina ei ole hyväksynyt Haagin tuomiota, eikä muilla rantavaltioilla ole rahkeita vastustaa supervaltaa.

Kiinassa uskotaan, että se saa ennen pitkää haltuunsa (siirryt toiseen palveluun) koko Etelä-Kiinan meren.

Rapu kalaravintolassa Dongguanissa, kuvattuna vuonna 2015. Kiinassa syödään lähes puolet maailman kala- ja äyriäissaaliista. Kuva: Mika Mäkeläinen / Yle

Kiinan tuorein operaatio Whitsunin riutalla oli pitkä ja hyvin suunniteltu. Kiinalaislaivat alkoivat kerääntyä laguuniin jo yli vuosi sitten. Se selvisi, kun CSIS-tutkimuslaitos ryhtyi (siirryt toiseen palveluun)tarkemmin syynäämään vanhoja satelliittikuvia.

Foreign Policy -lehdessä on kerrottu (siirryt toiseen palveluun), miten tutkijat jäljittivät Whitsun-riutalla seitsemän suuren troolarin toimintaa. Tutkijoiden mukaan laivoja oli käytetty vastaavissa operaatioissa aiemminkin, eivätkä ne harjoittaneet normaalia kalastusta.

CSIS:n selvityksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) muuallakin Etelä-Kiinan merellä näkyy paljon enemmän kiinalaisia kalastusaluksia kuin mitä kalastukseen voidaan järkevästi käyttää – eivätkä monet niistä näytäkään juuri kalastavan.

Kiinalla on maailman suurin kalastuslaivasto, jota voidaan tarvittaessa käyttää suurvaltapolitiikan jatkeena. Kuva on Hongkongista vuodelta 2016. Kuva: Mika Mäkeläinen / Yle

Mutta miksi juuri nyt?

Tutkijoiden mukaan Kiina ehkä vain pelotteli joukkovoimalla muiden maiden aluksia tai se valmisteli konkreettisia suunnitelmia Whitsunin riutan suhteen.

Ajoitukseen on saattanut vaikuttaa se, että Kiina on viime vuonna saanut toimia huomaamatta koronan katveessa.

Yhdysvaltain entisen ulkoministerin Mike Pompeon mielestä Kiina on hyödyntänyt (siirryt toiseen palveluun) maailmalla riehuvaa pandemiaa. Se painostaa muita Etelä-Kiinan meren naapurimaita samalla, kun maailman huomio on kiinnittynyt koronaviruksen torjuntaan.

Tutkijat eivät tiedä, kuinka paljon miehiä tai laivoja merimiliisitoimintaan osallistuu. Yhdysvaltain rannikkovartioston raportissa (siirryt toiseen palveluun) arvioidaan, että merimiliisillä olisi yli 3 000 alusta.

Nimenomaan merimiliisin käyttöön rakennetuissa aluksissa saattaa olla törmäyksiä varten vahvistettu keula sekä vesitykkejä (siirryt toiseen palveluun) tai aseistusta. Yhdysvaltain asevoimien tiedustelujärjestön DIA:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) merimiliisi on myös vuokrannut tavallisia kalastusaluksia.

Joka tapauksessa miliiseillä on mistä värvätä, sillä Kiinan kalastuslaivasto on ylivoimaisesti maailman suurin ja työllistää miljoonia ihmisiä.

Yhdysvaltain viranomaiset arvioivat (siirryt toiseen palveluun), että Kiinan laivaston, rannikkovartioston ja merimiliisin yhteenlaskettu henkilöstö on kasvanut 2000-luvun alusta yli nelinkertaiseksi.

Kiina kasvattaa laivastonsa kokoa hurjaa vauhtia, ja sotalaivojen määrällä mitattuna se on jo ohittanut Yhdysvallat.

Filippiinien rannikkovartiosto on luvannut suojella filippiiniläisiä kalastajia talousvyöhykkeellään, mutta se ei ole häätänyt kiinalaislaivoja pois. Kuva: PCG ( Filippiinien rannikovartiosto)

Samalla Kiina on kohentanut myös rannikkovartiostonsa valmiuksia.

Tammikuussa Kiina hyväksyi lain (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan rannikkovartiosto saa käyttää ulkomaisia aluksia vastaan "kaikkia tarvittavia keinoja" – siis myös asevoimaa. Lisäksi rannikkovartiosto saa tuhota rakennelmia, jotka sijaitsevat Kiinan mielestä sille kuuluvalla merialueella.

Kiina on jo pitkään laajentanut valtauksiaan Etelä-Kiinan merellä, muiden kustannuksella.

Vuonna 1974 puolisotilaalliset joukot olivat mukana Kiinan ja silloisen Etelä-Vietnamin välisessä meritaistelussa. Etelä-Vietnam hävisi ja menetti jalansijansa Paracelsaarilla Etelä-Kiinan meren pohjoisosassa. Siitä pitäen koko Paracelsaaristo on ollut tukevasti Kiinan hallussa.

Takaiskun jälkeen Vietnam ryhtyi varustautumaan. Se on perustanut oman merimiliisin (siirryt toiseen palveluun) ja parantanut tukikohtiaan Spratlysaarilla.

Filippiinien rannikkovartiosto kuvasi Whitsun-riutalla myös Kiinan rannikkovartioston aluksia huhtikuussa 2021. Kuva: PCG ( Filippiinien rannikovartiosto)

Merellä on jatkuvasti kahnauksia. Viime vuoden huhtikuussa kiinalainen alus ja vietnamilainen kalastusalus törmäsivät (siirryt toiseen palveluun), mikä johti vietnamilaisaluksen uppoamiseen. Osapuolet syyttivät selkkauksesta toisiaan.

Elokuussa puolestaan välikohtaus (siirryt toiseen palveluun) Vietnamin ja Malesian välillä johti yhden vietnamilaisen kalastajan kuolemaan.

Tämän vuoden huhtikuussa Kiinan laivaston alukset härnäsivät kalastusaluksella liikkuneita filippiiniläisiä toimittajia (siirryt toiseen palveluun).

Rantavaltiot ovat oppineet välttelemään tungosta merellä, erityisesti silloin kun siellä näkyy kiinalaisia aluksia.

Ylen ulkomaantoimittaja Mika Mäkeläinen
Ylen ulkomaantoimittaja Mika Mäkeläinen kertoo ehdotuksesta, ettei kiisteltyä merialuetta jaettaisi rantavaltioiden kesken.

Viime aikoina Kiinan toiminta on hätkähdyttänyt etenkin Filippiinejä. Alueella häärää myös liittolainen Yhdysvallat parilla tukialusryhmällä sekä muutama eurooppalainen maa.

Länsimaiden laivastot muistuttavat läsnäolollaan Kiinaa vapaan merenkulun sallimisesta.

Tutkija Oriana Skylar Mastro uskoo, että seuraava erä käydään pian.

– Lähiviikkoina Kiina todennäköisesti parveilee aluksillaan jollain muulla riutalla tai lisää läsnäoloaan jonkin toisen maan talousvyöhykkeellä, Mastro sanoo.

Vaikka Kiina yrittää pienin askelin parantaa asemiaan Etelä-Kiinan merellä, Mastro ei usko kiistan yltyvän laajemmaksi konfliktiksi.

– Kiina ei lähde sotimaan, jos se ei pysty voittamaan sotaa, Mastro sanoo.

Niin pitkällä ei vielä olla, koska Mastron mukaan Yhdysvallat olisi toistaiseksi merisodan varma voittaja.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 10. toukokuuta kello 23 asti.

Lue lisää:

Sotilaallinen aktiivisuus lisääntyy Etelä-Kiinan merellä – Tutkija: "Taustalla on koko ajan kierroksia ottava suurvaltakilpailu USA:n ja Kiinan välillä"

Kiinan laivasto kasvaa hurjaa vauhtia – pystyisikö Yhdysvallat enää estämään hyökkäyksen Taiwanille?