1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. puoliväliriihi

Turpeen energiakäyttö vähenee huimaa vauhtia – onko kehitys jo liian nopea? Keskustan mielestä kyllä, vihreiden mielestä ei

Turvekiista näyttää tiivistyvän kysymykseen verotuksesta hallituksen puoliväliriihessä.

puoliväliriihi
Turveyrittäjä Ari-Pekka Niemi turvekasojen vieressä.
Turveyrittäjä Ari-Pekka Niemi miettii, kenelle hän myisi taustalla näkyvät turvekasat. Hänen mukaansa turpeen kysynnän lasku näkyy selvästi yrittäjän arjessa.Elina Niemistö / Yle

Turveyrittäjä Ari-Pekka Niemi seisoo isojen turvekasojen vieressä Jalasjärven Vesinevalla. Hän harmittelee sitä, ettei tuote ole mennyt markkinoilla kaupaksi.

– Ne ovat jääneet käyttämättä, koska muutos on ollut niin nopeaa. Mielellään se olisi talvella ajettu käyttöön, mutta kysyntää ei ole ollut.

Niemi on turvealan yksi suurimmista yrittäjistä. Hänen yritystensä liikevaihto on noin viisi miljoonaa euroa ja hän työllistää ympäri vuoden 15 ihmistä.

Niemi on nähnyt alan nousuja ja laskuja, sillä hän on toiminut yrittäjänä aina 1990-luvulta lähtien. Hän on kokenut konkreettisesti sen, että turvetuotanto on joutunut ahtaalle Suomessa viime vuosina.

– Viimeisin oli se, että tuli irtisanomisilmoitus viiden vuoden toimitussopimuksesta. Senkin varaan oli jotakin ajateltu.

Niemi arvioi omiin kokemuksiinsa perustuen, että turpeen kysyntä on laskenut 40 prosenttia syksyn jälkeen.

Turpeesta kiistellään jälleen puoliväliriihessä

Turve nousi jälleen poliittisen keskustelun agendalle, kun keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kirjoitti avoimen kirjeen turpeesta.

Saarikon ydinviesti oli se, että turpeen energiakäyttö on laskenut liian nopeasti.

Marinin hallituksen tavoitteena on ollut, että turpeen käyttö puolitettaisiin vuoteen 2030 mennessä. Hallitus haluaa rajoittaa turpeen käyttöä, jotta se yltäisi ilmastotavoitteisiinsa.

Hallituksen tavoitteena on, että Suomi olisi hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Työ- ja elinkeinomisteriön asettama turvetyöryhmä kertoi maaliskuun lopussa ennusteista, joiden mukaan turpeen käyttö saattaa vähentyä jo 70 prosentilla vuoteen 2025 mennessä.

Saarikon mukaan nyt tarvittaisiin ratkaisuja, jotka rakentaisivat turvaa paitsi turvetuottajille mutta myös kunnallisille lämpölaitoksille muutoksen yli.

Vihreiden kansanedustaja Jenni Pitko on valmis tukemaan turveyrittäjiä pahimman yli, mutta itse turvetuotannon tukeminen saa häneltä vähemmän ymmärrystä osakseen.

Vihreitten kansanedustaja Jenni Pitko.
Vihreiden kansanedustaja Jenni Pitko ei kannata verojen laskemista turpeen tuotannossa. Sasha Silvala / YLE

– Ilmastopolitiikan kannalta turpeen energiakäytön vähentyminen on tosi hyvä asia. Se vie meitä kohti hiilineutraalisuustavoitetta, kunhan vain se korvataan vähäpäästöisillä energian- ja lämmöntuotantomuodoilla.

Pitko sanoo, että muutos turvetuotannossa on ollut nopeampaa kuin mitä on ennakoitu. Tämä korostaa tarvetta sille, miksi tuottajia pitää tukea muutoksen yli.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen olisi valmis tukemaan myös alan tuotantoa, jotta muutos ei olisi niin nopea.

– Ehdottomasti tarvitaan tukea siihen, että turpeen käytön väheneminen ei olisi näin rajua kuin se nyt on. Ja tarvitaan tukea luopujille.

Antti Kurvinen saapui Säätytalolle 23. maaliskuuta.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen tukisi turvetuottajia siirtymävaiheen yli. Silja Viitala / Yle

Kurvinen muistuttaa siitä, että turvetta käytetään energiantuotannon lisäksi kasvihuoneviljelyssä ja karjantuotannossa. Näihin tarkoituksiin pitäisi keksiä korvaavat tuotteet, ennen kuin tuotannosta voidaan täysin luopua.

Kurvinen ei lähde avaamaan, miten keskusta ratkaisisi tilanteen. Hän viittaa siihen, että turvetyöryhmän raportissa oli useita keinoja tilanteen helpottamiseksi.

Osa näistä liittyi verohelpotuksiin, joilla tuettaisiin tuotannon jatkamista varsinkin pienissä tuotantolaitoksissa. Tämä ei kuitenkaan käy vihreiden Pitkolle.

– En näe mitenkään järkevänä ratkaisuna sitä, että aletaan lisätä veroetuja turpeen tuotannolle, kun sitä on kerran nostettu. Se olisi turvetuottajille ristiriitainen viesti, ja se olisi poukkoilevaa energiapolitiikkaa.

Pitko sanoo, että turvetuottajien tukeminen uusille aloille saa maksaa valtiolle reilustikin.

Keskustassa on tehty arvio, jonka mukaan turvetyöryhmän esityksen toteuttaminen sellaisenaan maksaisi valtiolle 70 miljoonaa euroa.

Ollikainen: Pudotus ei ole ollut dramaattista

Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen ei pidä viime vuoden pudotusta turpeen käytössä dramaattisena. Hän arvioi, että turpeen käyttö laski noin 25 prosenttia viime vuonna.

Osaksi viime vuoden tilastot selittyvät Ollikaisen mukaan leudon talven vaikutuksella. Osaksi syy oli toimissa, joilla pyritään vähentämään turpeen käyttöä.

Lähivuosina turpeenkäytössä tullaan Ollikaisen mukaan näkemään merkittävä pudotus.

– Lämpölaitokset ovat siirtymässä turpeesta toisiin energianlähteisiin seuraavan viiden vuoden aikana ja siihen vaikuttaa varmasti hyvin paljon se, että päästöoikeuksien hinta on todella korkea, Ollikainen sanoo.

Päästökaupan lisäksi turpeenkäytön vähenemiseen vaikuttaa Ollikaisen mukaan kuntien omistajaohjaus, kun energiayhtiöitä omistavat kunnat pyrkivät hiilineutraaleiksi.

Sen sijaan hallituksen energiaveron nostolla ei ole ollut Ollikaisen mukaan merkittävää vaikutusta turpeen käyttöön.

Ollikaisen mukaan energiaveron nosto vastaa viittä euroa hiilidioksiditonnia kohden, kun päästökaupassa hinta on jo yli 40 euroa.

Päästökauppahinta on käytännössä johtanut siihen, että turvetta on ollut kallista polttaa laitoksissa.

Yrittäjä Niemi: “Tämä porukka ei tykkää istua koulun penkillä”

Turveyrittäjä Ari-Pekka Niemen terveiset puoliväliriiheen ovat selvät.

Hänen mukaansa turvetta pitäisi alkaa kohdella uusiutuvana energiamuotona ja turpeelta pitäisi poistaa kokonaan kansallinen vero.

Mikäli hallitus ei tähän taivu, alan yrittäjiä ja työntekijöitä pitäisi vähintään tukea toisille aloille.

Niemi näkee ongelmana sen, että moni alalla työskentelevä ei lähtisi kouluttamaan itseään uusille aloille.

– Valtaosa tästä porukasta ei ole sellaisia, jotka tykkäävät koulun penkillä istua.

Niemi pitää sitä tärkeänä, että valtio korvaisi yrittäjille tuotantovälineitä ja maita, mikäli tuotantoa ajetaan alas.

Osaan näistä kysymyksistä saadaan vastaus keskiviikkona ja torstaina, kun hallitus alkaa puida puoliväliriihtä.

Voit keskustella artikkelista 21.4.2021 kello 23 asti.

korjattu 20.4.21 klo 20.51: Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035, ei 2030 kuten jutussa ensin luki

Lue lisää:

Valtiovarainministeri Vanhanen: Koronakriisin tuomia lisämenoja on tasapainotettava "sisäisillä siirroilla"

Puuttuuko hallitus ansiosidonnaiseen, miten käy kotitalousvähennyksen tai turpeen tuen? Seuraa yhdeksää ratkaisua ministerien neuvottelussa

Lue seuraavaksi