1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. ilmasto

EU pääsi sopuun ilmastotavoitteesta – haluaa saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä

Jatkossa kaikkien EU-komission esitysten on oltava sopusoinnutta ilmastotavoitteen kanssa.

Tuulivoimapuisto Tanskan rannikon edustalla. Kuva: AOP

EU-instituutiot ovat saavuttaneet varhain aamulla poliittisen sovun neuvotteluissa EU:n ilmastolaista.

EU-parlamentin ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Pascal Canfin kertoo Twitterissä, että vuoden 2030 päästövähennystavoite asetetaan ratkaisussa noin 57 prosenttiin. Aiempi tavoite oli 40 prosenttia.

Hän kutsuu ratkaisua hyväksi kompromissiksi, vaikka parlamentti olisikin ollut valmis enempään.

Sisältöä ei voida näyttää

Ylen palveluissa voidaan näyttää sosiaalisessa mediassa julkaistuja sisältöjä. Tarkista evästeasetuksesi, jos haluat säätää sisältöjen näkymistä Ylen palveluissa. Tarkistamalla evästeasetuksesi voit vaikuttaa näkemääsi sisältöön sivuillamme.

Katso sisältö Twitterissä

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kommentoi olevansa ilahtunut siitä, että sopimukseen päästiin.

– Poliittinen sitoutumisemme olla ensimmäinen hiilineutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä on nyt myös laillinen sitoumus, von der Leyen sanoi.

– Se on velvoittava sitoumuksemme lapsillemme ja lapsenlapsillemme, hän jatkoi.

Ilmastolain lähtökohtana on, että EU olisi hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Hiilineutraaliudella tarkoitetaan sitä, että päästöjä tuotettaisiin vain niin paljon kuin niitä pystytään sitomaan.

Komission noudatettava tavoitetta kaikissa esityksissään

Pascal Canfin arvioi tiedotustilaisuudessaan, että EU:n uusi ilmastolaki on käänteentekevä. EU nopeuttaa hiilidioksidipäästöjensä alasajoa rajusti.

Aikavälillä tästä hetkestä vuoteen 2030 EU vähentää päästöjään 2,5 kertaa nopeammin kuin vuosina 2010 – 2020, Canfin totesi.

Laki myös pakottaa komission noudattamaan tavoitetta. EU-komission kaikkien lakiehdotusten, budjetin jne. on oltava linjassa ilmastotavoitteiden kanssa. Jos ehdotukset eivät läpäise niinsanottua ilmastotarkistusta, on komission tarkasti perusteltava, miksi tavoitteesta lipsutaan, Canfin kertoi.

Suomella vielä kovempi tavoite

Suomen oma tavoite ilmastoneutraaliudesta on tätä tavoitetta kunnianhimoisempi. Hallitusohjelmassa on linjattu, että Suomi olisi hiilineutraali jo vuonna 2035.

Ilmastolaki on EU:n kunnianhimoisen vihreän kehityksen suunnitelman kulmakivi. Siihen sisältyy paljon muutakin kuin päästövähennystavoite.

Poliittinen sopu vaatii vielä lopullisen hyväksynnän jäsenmaita edustavalta neuvostolta sekä EU-parlamentilta.

Jäsenmailla erilaisia lähtökohtia

Keskustelut ilmastotavoitteista ovat perinteisesti olleet EU:ssa aikaa vieviä, ja tälläkin kertaa poliittinen sopu syntyi instituutioiden neuvotteluissa varhain keskiviikkoaamuna.

Joulukuussa EU-maiden huippukokouksessa kannasta vuoden 2030 päästövähennystavoitteeseen väännettiin läpi yön. Hiilivoimaan voimakkaasti tukeutuva Puola vaati esimerkiksi tuolloin takeita siitä, että rahoitus puhtaaseen energiaan siirtymisessä turvataan.

Suomi metsäisenä maana on seurannut tarkasti maankäytön hiilinielujen laskentasääntöjä eli lulucf-sääntelyä. EU-komissio kertoo tiedotteessaan, että se antaa esityksen kunnianhimoisemmasta sääntelystä kesäkuussa.