1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. geenit

Suomalaiset tutkijat löysivät nykyihmisen uuden salaisen aseen, jota neandertalinihmisellä ei ollut: 267 ainutlaatuista geeniä

Uusi löytö auttaa tutkijoiden mukaan ymmärtämään, miksi nykyihminen pystyi sopeutumaan ja syrjäyttämään neandertalinihmiset.

geenit
Neandertalinihmisen malleja.
Neandertalin ihmisiä kuvaavia malleja saksalaisessa Neanderthal Museum of Mettmannissa vuonna 2009. Federico Gambarini / AOP

Miksi nykyihminen ei kuollut sukupuuttoon kuten neandertalinihminen?

Tutkijat uskovat löytäneensä nyt uuden salaisen aseen. Kyseessä on 267 tunnepohjaiseen reagoivuuteen, itsehillintään ja itsetietoisuuteen vaikuttavaa geeniä, jotka löytyvät vain nykyihmisistä.

Geenitutkimus perustuu suomalaisen Lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskitekijät -tutkimuksen aineistoon.

Tampereen yliopiston tutkijat tunnistivat luovuuden ja selviämisen geenit, jotka erottavat nykyihmiset neandertalinihmisestä ja simpansseista.

– Nämä geenit todistavat, että luovuuden kehittyminen oli Homo sapiensin evoluution ja elossa säilymisen ’salainen ase’, jota serkuillamme neandertalinihmisillä ei ollut, professori Terho Lehtimäki Tampereen yliopistosta sanoo tutkimustiedotteessa.

Yle tavoitti keskiviikkona Lehtimäen Lapin hiihtoladulta. Professori ja Fimlabin ylilääkäri pitää löydöstä merkittävänä, koska pitkään luultiin, ettei asiaa voisi selvittää. Nykytekniikan avulla se oli kuitenkin mahdollista.

Monialainen tutkimus

Professori Terho Lehtimäki ja professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen toteuttivat projektin useiden kollegoidensa kanssa Suomessa, Yhdysvalloissa ja Espanjassa.

Tutkimus yhdistää molekyyligenetiikan, psykologian, neurotieteen, antropologian ja tietojenkäsittelyn uusimmat menetelmät ja käyttää esimerkiksi tekoälyä.

Nyt tunnistetut 267 geeniä löydettiin suuremmasta 972 geenin ryhmästä, jotka sama tutkimusryhmä oli tunnistanut jo aiemmin.

Nämä 267 geeniä vastaavat Lehtimäen mukaan lähes kaikista periytyvistä temperamentin ja luonteenpiirteiden vaihteluista. Tämä taas säätelee esimerkiksi sitä, miten ihminen sopeutuu erilaisiin uhkiin, kuten vaikka koronavirukseen tai ilmastonmuutokseen.

Piirroskuva, jossa vertaillaan kolmen luurangon piirteitä.
Kuvassa keskellä on tutkijoiden päätelmä denisovanihmisen luurangosta. Oikealla neandertalilainen, vasemmalla nykyihminen. Maayan Harel / Hebrew University

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Nature-sarjan Molecular Psychiatry -lehdessä. Samat tutkijat ovat kirjoittaneet useita artikkeleja ihmisen temperamentin, luonteenpiirteiden ja persoonallisuuden geneettisestä rakenteesta.

Koronavirus tuo samanlaisia ongelmia kuin esi-isillä

267 geenin evoluutiota vertaillaan tutkimuksessa simpanssien, nykyihmisen DNA:n ja Euraasiasta ja Euroopasta löydettyjen sukupuuttoon kuolleiden neandertalinihmisten muinais-DNA-löydösten välillä. Geenitutkimuksen kehitys avasi Lehtimäen mukaan ikkunan tutkijoille historiaan.

– Havaitsimme, että itsetuntemuksen säätelyverkossa simpanssit olivat alkeellisimpia, siinä välissä olivat neandertalinihmiset ja eniten näitä geenejä oli modernilla nykyihmisillä, Lehtimäki kertoo Ylelle.

Nykyihmiselle tehtiin tarkat psykologiset kokeet. Simpanssi on tutkimuksen mukaan 3-5-vuotiaan ihmisen tasolla. Neanderitalinihminen taas oli luovuudessa Lehtimäen mukaan simpanssin ja nykyihmisen välillä.

Sen jälkeen kun homo sapiensit muuttivat Afrikasta 65 000–55 000 vuotta sitten, he syrjäyttivät vähitellen neandertalinihmiset ja muut ihmislajit, jotka kaikki kuolivat sukupuuttoon noin 40 000 vuotta sitten.

– Tutkimusryhmä on kovasti innostunut, koska ajateltiin, että tämä tieto oli menetetty ikuisiksi ajoiksi historian hämärään. Se, että pystyimme löytämään nykyihmiselle nämä melkein tuhat geeniä, käänsi tilanteen.

Kalliomaalaus kädestä.
Neandertalilaisten tekemä kädenjälki luolan seinässä Espanjassa. H. Collado / Max-Planck- Gesellschaft

Luovuus ratkaisi selviytymisen

Nykyihmisille ominaisten geenien ansiosta voimme olla luovia taiteessa ja tieteessä, sosiaalisia ja elää pidempään olemalla aiempaa vastustuskyisempiä ikääntymistä, vammoja ja sairauksia vastaan.

– Tälläkin hetkellä kohtaamme koronapandemian vuoksi samanlaisia haasteita, joihin meidän on sopeuduttava luovasti, kuten esi-isämme oman aikansa haasteisiin, Lehtimäki sanoo.

Lehtimäen mukaan Homo sapiensin, neandertalinihmisten ja simpanssien proteiineja koodaavat geenit ovat lähes kaikki samanlaisia. Mutta eivät ihan samoja, ja se on nykyihmisen onni.

Geenit, jotka erottavat modernit ihmiset neandertalinihmisistä ja simpansseista, ovat tutkijoiden mukaan melkein kaikki RNA:sta valmistettuja säätelygeenejä, eivätkä DNA:sta valmistettuja proteiineja koodaavia geenejä.

– Proteiinia koodaavien geenien välissä on noin viisi kertaa enemmän pieniä säätelygeenejä, jotka eivät olekaan DNA:ta, vaan RNA:ta. Ne hienosäätävät kaikkia meidän oppimis- ja muistitapahtumiamme, aineenvaihduntaamme ja muuta. Se geenistön osa on ihmisellä erottava osa, Lehtimäki selittää.

Professori ei itsekään olisi uskonut, että asia voidaan selvittää. Samaa teknologiaa käyttäen on pystytty löytämään noin tuhat rasva-aineenvaihdunnan geeniä. Tätä tutkimusta ei Lehtimäen mukaan ole vielä julkaistu ja löydöksen merkityksen arviointi ihmisen evoluutioon on vielä kesken.

– Arvaus on, että se ei ole niin ratkaiseva kuin tämä löydös. Tämä jää pitkäksi aikaa henkilökohtaisen tutkimuksenurani huippulöydökseksi.

Lehtimäki muistuttaa, että geenit eivät määrää yksin käyttäytymistä, vaan voimme edelleen oppia ja sopeutua kokemuksista.

Lue lisää:

Tutkimus: Vakavia koronaoireita saavilla on ratkaisevassa kohdassa pätkä neandertalilaisten perimää

Ainutlaatuinen kuva sukualbumiin: Tältä näytti 70 000 vuotta sitten elänyt serkkumme

Geeneissämme piilottelee tuntemattomia esi-isiä – tutkijoiden mukaan niitä voi löytyä useita

Yhteistyö oli voimaa myös neandertalilaisille – ovela metsästäminen ei ole vain nykyihmisten taito

Rakkaus ei tuntenut rajoja 90 000 vuotta sittenkään: Tutkijat tunnistivat kahden ihmislajin risteymän, "hybridi-ihmisen"

Lue seuraavaksi