1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. mikromuovit

"Vesistöjen jäte" muuttuikin puhdistajaksi, kun se nostettiin ylös – 300 nippua järviruokoa valjastettiin estämään mikromuoveja pääsemästä veteen

Kokeilu on ainutlaatuinen, sillä Luonnonvarakeskuksen mukaan järviruokoa ei ole aiemmin testattu mikromuovien suodattamiseen.

mikromuovit
järviruokoja ladottu ojaan suodattamaan sulamisvesiä
Ruokosuodatin on rakennettu lumenkaatopaikalle Paskolammen purkuojaan, joka valuu Kymijokeen.Pyry Sarkiola / Yle

Lumenkaatopaikalla Kouvolassa on useita metrejä korkeita lumikasoja. Niiden sulamiseen menee todennäköisesti koko kesä.

Lumikasojen sulamisvedet valuvat ojaan, joka laskee Kymijokeen. Koko ojan leveydelle on aseteltu päällekkäin järviruokonippuja. Nippuja on yhteensä reilut 300 kappaletta.

Kyseessä on järviruo'osta rakennettu suodatin, jonka toivotaan nappaavan mikromuoveja.

– Niput on asetettu niin, että latvat ja tyvet menevät vuorotellen. Näin suodatin nousee tasaisesti. Lopuksi päälle on laitettu painoksi puut, että suodatin pysyy paikoillaan, kertoo suodatinta viime syksynä rakentamassa ollut järviruokoasiantuntija Tanja Kukkola.

Luonnonvarakeskuksen mukaan liikenteen mikromuovit ovat suurin yksittäinen mikromuovien lähde vesistöissä. Mikromuoveja on etenkin aurauslumessa.

– Kun teitä aurataan, sieltä tulee rengaskumihiukkasia, asfaltista lähtöisin olevaa bitumia ja erilaisia tiemerkinnöissä käytettäviä päällysteitä, kertoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Marjatta Vahvaselkä.

Limainen biofilmi siepparina?

Järviruo’osta tehdystä ruokosuodattimesta toivotaan yhtä ratkaisua siihen, miten ehkäistä mikromuovien päätymistä mereen.

järviruokoja ladottu ojaan suodattamaan sulamisvesiä
Luonnonvarakeskus tutkii Kouvolassa voidaanko lumien sulamisvesistä suodattaa pois mikromuoveja järviruo'on avulla. Paskolammen purkuojaan on rakennettu rakennettu järviruo'osta suodatin, jonka läpi virtaavat lumenkaatopaikalla sulavat aurauslumet. Toimittaja Minna Heikuran haastattelussa ovat järviruokoasiantuntija Tanja Kukkola ja Kouvolan kaupungin suunnitteluinsinööri Jussi Kimmo.

– Olemme kovin innostuneita ja kiinnostuneita tästä hankkeesta. Ruokosuodatinhan kestää ainakin muutaman vuoden ojissa ja puroissa, tutkija Marjatta Vahvaselkä sanoo.

Tutkijat eivät odota mikromuovihiukkasten menevän sisälle ruokosolukoihin. Sen sijaan ruokojen varsien pinnalle pitäisi vähitellen kehittyä mikrobien muodostamaa, hieman limaista biofilmiä.

– Ruo’osta ja vedestä tulevat mikrobit kiinnittyvät ruokonippuihin ja muodostavat biofilmiä. Oletamme, että biofilmi on tärkeässä roolissa veden epäpuhtauksien poistamisessa, Vahvaselkä kertoo.

Tutkijat eivät ole vielä päässeet katsomaan, joko biofilmiä on muodostunut. Vahvaselkä kuitenkin epäilee, että biofilmin muodostumiseen tarvitaan ilman lämpötilan nousua.

– Oletan, että suodatin kypsyy vähitellen, kun biofilmiä muodostuu. Toiminta voi jopa parantua ajan myötä.

Jätteestä hyötykäyttöön

Luonnonvarakeskus käy ottamassa ojasta kevään aikana näytteitä. Niiden perusteella analysoidaan, suodattaako ruokosuodatin mikromuoveja.

Näytteet lähetetään analysoitaviksi Tanskaan Aalborgin yliopistoon.

järviruokoja ladottu ojaan suodattamaan sulamisvesiä
Ruokosuodattimen tekemiseen on käytetty yli 300 ruokonippua. Puut pitävät niput paikoillaan.Pyry Sarkiola / Yle

– Mikromuovinäytteiden ottaminen ja analysoiminen on erittäin aikaa vievää ja analytiikka on sellaista, jota ei ihan joka laboratoriossa voi tehdä. Meidän täytyy miettiä, kuinka paljon näytteitä voimme tämän hankkeen aikana analysoida, Marjatta Vahvaselkä pohtii.

Järviruokoasiantuntija Tanja Kukkola on etsinyt järviruo’olle hyötykäyttöä jo useiden vuosien ajan. Sitä on myös kokeiltu suodatinkäytössä. Kokemusten mukaan ruokosuodatin suodattaa typpeä, fosforia ja kiintoainesta. Kiintoaines tarkoittaa vesi.fi-sivuston mukaan (siirryt toiseen palveluun) vedessä olevia kiinteitä hiukkasia. Kiinteät hiukkaset voivat olla esimerkiksi savea.

Järviruo’osta tehty suodatin on nopea, helppo sekä edullinen rakentaa. Kukkolan vesistöjen jätteeksi kutsumaa järviruokoa kasvaa Suomessa valtavasti.

– Kun leikkaamme järviruo’on pois, puhdistamme samalla vesistöä. Suodattimena se taas voi tehdä puhdistavaa työtä maastossa. Se on myös lähiluonnon materiaali, Kukkola huomauttaa.

Tutkimustuloksia loppuvuodesta

Kouvolassa sijaitseva ruokosuodin on osa laajempaa EU:n Interreg-ohjelman rahoittamaa Fanplesstic-sea -hanketta. Se etsii kustannustehokkaita menetelmiä estämään mikromuovin kulkeutumista vesistöihin.

Hankkeessa ovat mukana Itämeren rantavaltiot. Suomessa tutkitaan erityisesti kaupunkien aurauslumia ja sitä, miten niiden mukana kulkevien haitta-ainesten päätymistä mereen saataisiin vähennettyä.

lumikasa sulaa lumenkaatopaikalla kevätauringon paisteessa
Lumenkaatopaikalle on tuotu talven aikana arviolta lähes 100 000 kuutiota lunta.Pyry Sarkiola / Yle

Helsingissä aurauslunta kaadetaan suoraan (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun) mereen, jolloin mereen päätyy mikromuoveja. Helsingissä testattiin talvella kokkolalaisen Clewat Oy:n lumenpuhdistus- ja sulatusjärjestelmää, jonka odotetaan erottavan lumesta mikro- ja makromuoveja.

Lue lisää: Tässäkö ratkaisu Helsinkiä piinaavaan lumiongelmaan – Katso videolta, kuinka lumilastit katoavat hetkessä sulatuslaitteen käsittelyssä

Tutkija Marjatta Vahvaselkä kertoo, että jätevedenpuhdistamojen kautta kulkevista vesistä suuri osa mikromuovihiukkasista saadaan kerättyä pois. On kuitenkin paljon vesiä, jotka eivät kulje jätevedenpuhdistamojen kautta vaan laskevat suoraan vesistöihin. Näille pyritään nyt kehittämään keräys- tai poistomenetelmää.

– Jotta asia olisi vielä hankalampi ja toisaalta mielenkiintoisempi, mikromuovihiukkaset hajoavat edelleen ja niistä tulee vielä pienempiä nanohiukkasia. Niiden kerääminen ja poistaminen vesistöistä vaatii vielä paljon tutkimusta, Vahvaselkä sanoo.

Tutkimustuloksia Kouvolan ruokosuodattimesta on odotettavissa loppuvuodesta.

Lue seuraavaksi