1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kiusaaminen

Kuka voi puuttua, jos opettaja kiusaa oppilasta? – Kiusatun vanhempi: "Onko virkasuoja vahvempi kuin lapsen etu?"

Suomessa ei ole tällä hetkellä viranomaista, joka aktiivisesti valvoo koululaisten oikeusturvan toteutumista.

kiusaaminen
En elev sitter med huvan uppdragen på sin mörkblå munkjacka, långt borta från den övriga klassen.
THL:n tilastojen mukaan joka seitsemäs lapsi joutuu koulun henkilökuntaan kuuluvan aikuisen epäasiallisen käytöksen kohteeksi.Linus Hoffman/Yle

Yle kertoi sunnuntaina tamperelaishuoltajien kokemuksista lastensa opettajan epäasiallisesta käytöksestä. Huoltajien oikeustajua koettelee erityisesti voimattomuus tapauksissa, joissa kiusaamista ei saada loppumaan koulun toimesta.

– Onko opettajan virkasuoja vahvempi kuin lapsen etu? Kuka pitää lasten puolta koulussa, eräs haastatelluista kysyy.

Vanhemmat esiintyvät nimettöminä, jotta heidän lastensa tilanne ei vaikeutuisi entisestään. Toimituksella on tiedossa heidän nimensä. Myös koulun johtoa on haastateltu.

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen professori Suvianna Hakalehdon mukaan vastuuasia on selvä: lasten oikeusturvasta koulussa vastaavat aina opettajat. Opettajien ja rehtoreiden pitää julkisessa tehtävässään noudattaa kaikessa toiminnassaan tarkoin lakia.

Lain noudattaminen on erityisen tärkeää, koska kyse on oppivelvollisuuttaan suorittavista alaikäisistä lapsista.

– Lain noudattaminen edellyttää, että opettajat ja rehtorit tuntevat koulun toimintaa sääntelevän normiston, lakiin perustuvat velvollisuutensa ja oppilaiden oikeuksia koskevan lainsäädännön ja toimivat sen mukaisesti. Ongelma on se, että opettajat eivät aina tunne velvollisuuksiaan niin hyvin kuin heidän pitäisi, Hakalehto sanoo.

Hakalehdon mukaan yksi haaste on se, ettei opettajien peruskoulutukseen sisälly riittävää perustietoutta opetustoimen juridiikasta.

Opetusministeriön hallitussihteeri Kirsi Lamberg painottaa, että aikuinen on aina vallankäyttäjä suhteessa lapseen, mikä tekee aikuisen kiusaamisesta erityisen vakavaa.

– Kiusaamiseen on puututtava välittömästi. Opetuksen järjestäjillä tulee työnantajina olla tapausten käsittelyyn liittyvät menettelytavat ja ohjeistukset.

Ongelmat jäävät helposti koulun seinien sisäpuolelle

Kouluilla on velvollisuus ja keinot puuttua henkilöstönsä epäasialliseen käytökseen. Ongelmia syntyy silloin, kun niitä ei osata tai haluta käyttää.

THL:n tilastojen mukaan joka seitsemäs koululainen kokee epäasiallista kohtelua koulun henkilöstöön kuuluvalta aikuiselta. Yksittäisillä kouluilla ja rehtoreilla on nykylainsäädännön puitteissa paljon valtaa sen suhteen, kuinka mahdolliset henkilökunnan epäasiallisuudet käsitellään – tai jätetään käsittelemättä.

yksinäinen koulureppu naulakossa
Nykylainsäädäntö ei mahdollista oma-aloitteisen valvonnan siirtämistä esimerkiksi aluehallintovirastolle tai muulle viranomaiselle.Matias Väänänen / Yle

Vaikka opetus on julkista, koulun toiminta mielletään yhä ikään kuin yksityiseksi alueeksi, Suvianna Hakalehto sanoo. Koulujen toimintakäytännöissä on asioita, jotka eivät nouse kriittisen tarkastelun kohteeksi.

– Tästä seuraa, että lasten oikeuksien kannalta ongelmalliset ja lainvastaiset menettelytavat eivät aina tule muiden kuin kouluympäristössä toimivien tietoon eikä niitä välttämättä viedä eteenpäin.

Aikuisen moitittava käytös virkatehtävissä tai työsuhteessa johtaa ilmi tullessaan kurinpitotoimiin tai rikosoikeudelliseen vastuuseen, Kirsi Lamberg muistuttaa.

– Kaikki tapaukset eivät kuitenkaan tule aina esimiesten tietoon.

Parempi valvonta vaatisi lakiuudistuksen

Huoltajien oikeusturvan kannalta ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että ongelmiin voidaan puuttua vasta jälkikäteen kantelemalla.

– Mikäli huoltaja kokee, että koulun toiminnassa on menetelty vastoin lainsäädäntöä tai hyvän hallinnon periaatteita, voi aluehallintovirastoon tehdä kantelun ja pyytää siinä viranomaista tutkimaan, onko opetusta järjestettäessä toimittu säännösten ja määräysten mukaisesti, Kirsi Lamberg sanoo.

Kantelu on kuitenkin aina hidas prosessi ja takuita sen tehosta ei ole. Vaikka kantelun kohteen toiminnasta löytyisi moitittavaa, ei ole takuita siitä, että tämä muuttaa tapojaan.

Pahimmassa tapauksessa epäasiallinen toiminta voi jatkua vuosia ilman että kukaan voi tehdä asialle mitään.

– Jälkikäteisiin oikeusturvakeinoihin turvautuminen on hidasta. Siksi opetustoimen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että asia voidaan tehokkaasti selvittää ilman kanteluun turvautumista, Suvianna Hakalehto sanoo.

Suomessa ei ole toimivaltaista viranomaista, joka voisi oma-aloitteisesti selvittää epäasialliseen käytökseen liittyviä ongelmatilanteita perusopetuksessa. Nykylainsäädäntö ei mahdollista oma-aloitteisen valvonnan siirtämistä esimerkiksi aluehallintovirastolle tai muulle viranomaiselle.

– Valvonnan uudistaminen edellyttäisi lakimuutosta, ja sellaista ei sisälly hallitusohjelmaan. Ministeriö seuraa asiaan liittyvää ajankohtaista tutkimusta, Lamberg toteaa.

Oikeudelliset neuvontapalvelut tarpeen?

Suvianna Hakalehdon mukaan opetustoimen lainsäädäntö on pääosin kunnossa, mutta terävöittämisen tarvetta siinä olisi.

– Kaikki huoltajat eivät eri syistä pysty tai tahdo turvautua kanteluun. Tehokas oikeusturva edellyttää mielestäni, että säädettäisiin systemaattisesta valvonnasta, jolloin epäkohdat nousevat esiin ja niihin voidaan tällöin välittömästi puuttua.

Puuttuvan valvonnan ja opettajien oikeudellisen osaamisen puutteiden lisäksi Hakalehto korjaisi kolmannen keskeisen epäkohdan oppilaiden oikeusturvassa.

– YK:n lapsen oikeuksien komitea on huomauttanut Suomea siitä, ettei meillä ole järjestetty minkäänlaisia oikeudellisia neuvontapalveluja alaikäisille. Tähän pitäisi saada pikaisesti muutos.

Komitean mukaan tehokkaaseen oikeusturvaan kuuluu, että oikeuksien toteutumista koulussa valvotaan, lapsilla on heille soveltuvat keinot saattaa oikeuksiensa loukkaukset tutkittavaksi heille soveltuvissa, tehokkaissa menettelyissä ja heille on turvattu oikeus rahalliseen hyvitykseen, mikäli heidän oikeuksiaan loukataan.

– Näistä asioista lainsäätäjä eivätkä opetuksen järjestäjät ole Suomessa huolehtineet.

Onko koululaisten oikeusturva Suomessa kunnossa? Voit keskustella uutisesta 4.5. klo 23 asti.

Lue lisää:

Itkuiset lapset alkoivat vältellä koulua, syyksi paljastui pelko – "Opettaja ottaa oppilaita käytävään ja huutaa"

Lapset jäivät riitelevien poliitikkojen jalkoihin: kiusaaminen on jatkunut Sysmässä jo vuosia, koska kukaan ei valvo koulun aikuisia

Lue seuraavaksi