1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. puoliväliriihi

Näin kolme huippuasiantuntijaa ratkoisi kehysriihen ongelmia – Suomen Pankin Rehn: ansiosidonnaista kannattaa korjata, mutta ei vielä

Vaikeat päästövähennykset ovat vasta edessä, arvioi ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.

puoliväliriihi
Hallituksen puoliväliriihi.
Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn odottaisi, että talouskasvu palaa, ja ohjaisi sitten vasta hallitusta palaamaan talouskehyksiin ja muuttamaan työttömyysturvaa. Kuvassa Olli Rehn keskiviikkona 21. huhtikuuta Säätytalossa.Jussi Toivanen / valtioneuvoston kanslia

Koronasta takaisin normaaliin palaavan Suomen ongelmat ovat hallituksen pöydällä puoliväliriihessä. Ne eivät ole vähentyneet vaan lisääntyneet, kun velka on kasvanut ja korona on lisännyt sosiaalisia ongelmia.

Puoliväliriihessä hallitus päättää loppukautensa isoista raharatkaisuista. Työn pohjaksi se kuuli useita asiantuntijoita, jotka kuvasivat Suomen haasteita ja esittivät ratkaisuvaihtoehtoja.

Hallituksen tänään keskiviikkona kuulemista useista asiantuntijoista Yle kysyi professori Juho Saarelta, ilmastopaneelin puheenjohtajalta Markku Ollikaiselta ja Suomen pankin pääjohtajalta Olli Rehniltä, mikä oli heidän ydinviestinsä hallitukselle.

Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn: Palataan budjettikehyksiin, kun kasvu on vahvaa

Olli Rehnin mielestä keskustelu on Suomessa liian yksipuolista: yhdet puhuvat vain paikallisesta sopimisesta, toiset vain kasvun edellytyksistä.

Olli Rehn on entinen keskustan ministeri, EU-komissaari ja nyt Suomen Pankin pääjohtaja. Hän haluaa, että asiat olisivat sekä että. Siksi hänen ydinviestinsä on kahden kärjen työllisyys- ja tuottavuuspolitiikka. Ja sen lisäksi: menojen hallinta.

Yhtä aikaa pitäisi saavuttaa sekä korkea työllisyysaste että nopea tuottavuuden kasvu.

Ensinnäkin, tutkimukseen ja kehitykseen olisi panostettava. Moni puolue on esittänyt, että rahaa käytettäisiin tähän neljä prosenttia bruttokansantuotteesta, samaa kannattaa Rehn.

Yksi resepti olisi paikallisen sopimisen lisääminen.

– Viimeaikaiset liikkeet työmarkkinoilla heijastavat paikallisen sopimisen lisäämisen tarvetta. Toivoa sopii, että tulevista muutoksista riippumatta koordinaatio työehdoista sovittaessa onnistuu Suomessa.

Rehn toivoo, että palkoista sovittaessa kehitys yhä noudattelisi vientialojen palkankorotuksia.

Rehn on seurannut riitaista keskustelua ansiosidonnaisen työttömyysturvan "muuttamisesta kannustavammaksi". Keskusta ajaa porrastamista esimerkiksi niin, että tuki olisi alussa suurempi, lopussa pienempi, vasemmistopuolueet vastustavat tätä. Yksi mahdollisuus on kiristää työssäoloehtoa.

Rehn esittää keskusteluun kompromissia.

– Ottaen huomioon suhdannetilanteen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden yksi vaihtoehto voisi olla saattaa uudistus voimaan siinä vaiheessa, kun työllisyystilanne on vahvistunut esimerkiksi niin, että työllisyysaste on noussut koronapandemiaa edeltävälle tasolle.

Jos talous kasvaa ennustettua noin 2,5 prosentin vauhtia, budjetin menot eivät enää vuonna 2022 saisi karata ennen koronaa suunnitelluista menokehyksistä.

– Kun puhutaan kuitenkin budjetista, menokehyksiin on palattava sitten, kun kasvu on vahvaa, Rehn esittää.

Juho Saari seisoo pitkien portaiden alapäässä ja katsoo kameraan
Professori Juho Saari sanoo, että hallituksen on huomioitava politiikassaan myös ne, joihin korona jättää pisimmän varjon. Anna Sirén / Yle

Professori Juho Saari: Jokainen uusi Veitsiluoto vaatii rakennemuutokseen tarttumista

Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Tampereen yliopistosta pitää kiireisimpänä asiana rakennemuutoksen parempaa hallintaa.

Hän sanoo, että nyt "jokaisen Veitsiluodon" yhteydessä joudutaan miettimään muutoksen kustannuksia, työttömyysturvaa, jatkuvaa koulutusta, asumisen tukimalleja että työn perässä muuttamista.

Nykyinen tapa hoitaa rakennemuutoksia alkaa olla Saaren mielestä vanhentunut. Ei ole selvää näkemystä rakennemuutoksen kustannusten määrästä, jakautumisesta ja siitä, purevatko toimet.

– Jos rakennemuutosta ei osata hallita paremmin, kustannukset kasvavat eivätkä ihmiset selviä muutoksesta parhaalla mahdollisella tavalla.

Suomen rakenteet muuttuvat muutenkin: elinkeinojen, alueiden ja kotitalouksien rakenteet sekä Suomen ikärakenne muuttuvat.

Esimerkiksi tähän hallituksen pitäisi tarttua johdonmukaisesti.

Myös eriarvoisuuden vähentäminen tarvitsisi parempaa koordinaatiota.

Kolmas politiikka-alue, joka vaatisi oman "politiikkapakettinsa", ovat ne, joihin korona jättää pisimmän varjon. Näitä ovat toisen asteen koulutuksen keskeyttäneet, ylivelkaantuneet, maahanmuuttajat sekä pienyrittäjät.

Näiden lisäksi Saaren mielestä pitää turvata matalan kynnyksen paikat, joiden kautta ihmiset pääsevät osallisiksi ja osallistumaan.

Markku Ollikainen, Helsinki, 15.05.2020
Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen usuttaa hallitusta bisnesedellytysten parantamiseen, jotta suomalaisyritykset pääsevät kiinni esimerkiksi vedyn ja aurinkoenergian maailmanmarkkinoihin. Antti Haanpää / Yle

Professori Markku Ollikainen: Hiilineutraalius etenee hyvin, mutta päätöksiä on tehtävä lisää

Markku Ollikainen on yksi hallituksen hiilineutraaliustavoitetta läheltä seuraavista tutkijoista. Hallituksen työ etenee hyvin, mutta ei vielä riitä.

Ollikainen on Helsingin yliopiston ympäristöekonomian professori ja Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja.

Ollikaisen mukaan vuoden 2035 hiilineutraalius on edennyt jopa aikataulusta edellä. Päästövähennykset on saatu energiantuotannosta ja teollisuusprosesseista.

– Ei se vielä tarkoita, että tavoite menee putkeen. Ensin saadaan helppoja päästövähennyksiä, sitten menee työläämmäksi, Ollikainen arvioi.

Siksi hallituksen on tehtävä lisää päätöksiä: esimerkiksi liikenteen fossiilipäästöt on saatava painettua alas. Tätä päätöstä hallitus on siirtänyt, koska yhteistä näkemystä ei ole löytynyt.

Ongelma ilmastotavoitteissa on toisaalla: vaikka hiilineutraaliuteen päästäisiin, Suomella on vaikeuksia toteuttaa EU:n pakollisia päästövähennyksiä. Niitä pitäisi saada maatalouden metaani- ja typpipäästöistä, ja se tarkoittaa eläimien päästöjen ja lannoituksen päästöjen vähentämistä.

Myös jätteiden ja otsonikatoa aiheuttavia päästöjä olisi leikattava.

Tärkein haaste, joka hallituksen on ratkaistava, liittyy kuitenkin Ollikaisen mielestä elinkeinoelämään. Suomen olisi päästävä kiinni globaaliin markkinaan. Sitä kautta isot päästövähennykset tehdään 30-luvulla.

– Kun katsoo, miten tuuli-, vety-, aurinko- ja kiertotalousratkaisut kehittyvät, se on iso bisnesgeneraattori.

Ollikaisen mielestä Nesteen päätös rakentaa uusiutuvien tuotteiden jalostamonsa Porvoon sijaan Rotterdamiin osoitti, että Suomen pitää tehdä enemmän.

Aiheesta voi keskustella torstai-iltaan 22.4.2021 klo 23

Lisää aiheesta:

Kulttuuri- ja tapahtuma-ala sekä liikunta saavat yli 225 miljoonan euron tukipaketin – Yle seuraa puoliväliriiheä

Valtiovarainministeri Vanhanen: Koronakriisin tuomia lisämenoja on tasapainotettava "sisäisillä siirroilla"

Lue seuraavaksi