1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koulupsykologit

Helsingin väite pääsystä koulupsykologin puheille kuukaudessa suututtaa opettajaa: Tiedän oppilaita, jotka ovat jonottaneet yli vuoden

Koulupsykologi on ensimmäinen avunlähde, kun oppilaalla on oppimisvaikeuksia tai akuuttia huonovointisuutta.

koulupsykologit
Kuvassa on maahan piirtyviä ihmisten varjoja.
Helsingissä jonot koulupsykologille eivät kuitenkaan ole yhtä pahasti ruuhkautuneet kuin monessa muussa kaupungissa. Kuvituskuva.Silja Viitala / Yle

Helsinkiläisen luokanopettajan Jasmin Lindqvistin suonissa kiehahti kiukku, kun hän luki huhtikuun alussa Ylen koulupsykologipalveluja käsittelevän jutun.

Siinä kerrottiin, että Helsingissä oppilaat pääsevät koulupsykologien tutkimuksiin lähtökohtaisesti alle neljässä viikossa. Tieto oli peräisin Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta.

– Ensimmäiseksi se herätti lähinnä kiukun tunteen, että noinko vähän viraston puolella tiedetään kentän tilanteesta. Seuraava ajatus oli, että missä on se koulu, jossa pääsee niin nopeasti testeihin, Lindqvist kysyy.

Lopulta asiaa puitiin sosiaalisessa mediassa esimerkiksi Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestarin Pia Pakarisen perustamassa kaikille avoimessa keskusteluryhmässä. (siirryt toiseen palveluun)

Joidenkin kommenttien mukaan osassa kouluista ei ole koulupsykologeja tai nämä vaihtuvat tiuhaan, jolloin palvelu jonoutuu. Toisissa kouluissa taas asiat vaikuttavat olevan hyvällä tolalla.

Itä-Helsingissä Laajasalon peruskoulussa luokanopettajana työskentelevällä Lindqvistillä on kuitenkin aivan toisenlainen käsitys kuin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla siitä, miten oppilaat pääsevät koulupsykologin pakeille.

– Tiedän useita tapauksia, jotka ovat jonottaneet yli vuoden. On myös semmoisia tapauksia, joille oli sanottu aiemmin, että syksyllä pitäisi päästä testeihin, ja nyt on todettu, että ei pääse tänä keväänäkään.

Koulupsykologi auttaa usein oppilaita, joilla on oppimisvaikeuksia

Koulupsykologin tutkimuksia tehdään yleensä esimerkiksi sellaisille oppilaille, joilla on oppimisvaikeuksia. Tutkimuksissa selvitetään niiden syitä ja kartoitetaan sopivia tukitoimia.

Lisäksi muun muassa ahdistuneisuudesta ja psyykkisestä pahoinvoinnista kärsivät oppilaat tarvitsevat koulupsykologien apua. He antavat lyhyitä hoitojaksoja ja ohjaavat oppilaita tarvittaessa jatkohoitoon oikeaan osoitteeseen.

Olipa kyseessä sitten oppimisen haasteiden tai psyykkisten vaikeuksien kanssa kamppaileva oppilas, koulupsykologi on ensimmäinen taho, jonka kautta päästään kartoittamaan ongelmien syitä ja niistä ulospääsyä.

Paineet kasautuvat myös opettajille

Kun oppilaat eivät saa psykologin palveluja, vaikutukset tuntuvat myös opettajien työssä.

– Jos esimerkiksi oppimisvaikeustestejä ei tehdä, minä ja erityisopettaja emme voi olla varmoja, kohdennammeko tukea oikein. Yritämme toki antaa kaikki mahdolliset tukitoimet, mutta testit toisivat esiin sen, mikä on ydinhaaste, opettaja Lindqvist sanoo.

Omassa koulussaan hän on nähnyt myös, että akuutista pahoinvoinnista kärsivät oppilaat ovat joutuneet odottamaan apua pitkään.

– On raastavaa katsella tilannetta sivusta. Opettaja joutuu kannattelemaan oppilasta ja tukemaan myös perhettä, jolle joutuu samaan aikaan myymään ei oota, että tämä on nyt se tilanne, että meillä ei ole antaa enempää apua. Siinä on kova henkinen paine ja huoli yksilöstä, joka ei saa tarvitsemaansa apua.

Kaupunki pysyy kannassaan: Vasteaika on keskimäärin neljä viikkoa

Ylen jutussa kerrottu tieto neljän viikon vasteajasta koulupsykologin tutkimuksiin pääsyn suhteen oli peräisin Helsingin oppilashuollon päälliköltä Vesa Nevalaiselta.

Nyt hän täsmentää, että neljä viikkoa tarkoittaa Helsingin suomenkielisten peruskoulujen keskimääräistä aikaa koulupsykologille pääsemisessä.

– Kun puhuttiin, että kuukauden sisällä pääsee, puhuttiin keskimääräisistä luvuista. Se menee niin, että jossakin koulussa se onnistuu saman tien, ja jossakin tulee pitempää viivettä.

Nevalainen ei halua eritellä, missä kouluissa psykologien palveluja saa keskimääräistä hitaammin.

– Ei ole hyvä listata kouluja, missä pääsee nopeasti tai hitaasti, koska tilanteet voivat muuttua. Jos jostain koulusta lähtee psykologi pois yllättäen, siinä on tietty aika, mikä menee, ennen kuin uuden löytää.

Nevalainen ei ole tietoinen siitä, kuinka monessa koulussa neljän viikon keskimääräinen vasteaika ylittyy.

– Ei semmoista ole laskettu, eikä semmoisella uskalla lähteä spekuloimaan.

Koronapandemia on ruuhkauttanut psykologipalveluja

Opettaja Lindqvistin havainnot psykologille pääsemisen kestosta perustuvat keskusteluihin hänen oman koulunsa ja muiden koulujen opettajien kanssa.

– Urani on kestänyt 18 vuotta, ja minulla on laajat verkostot.

Opettajat vaihtavat tietoja ja antavat toisilleen vertaistukea omassa ryhmässään sosiaalisessa mediassa. Oppilaiden nimet eivät tule opettajien keskusteluissa esille, koska tämä on salassa pidettävää tietoa.

Laajasalon peruskoulussa on noin tuhat oppilasta ja yksi koulupsykologin virka, jonka täyttämisessä on ollut vaihtelevuutta.

– Alkuvuosi on oltu ilman koulupsykologia. Nyt meillä on ollut noin puolitoista kuukautta koulupsykologi, ja hän on lopettamassa tämän viikon jälkeen. Loppukevät ollaan jälleen ilman, Lindqvist sanoo.

Myös oppilashuollon päällikkö Nevalainen tietää, että psykologin palvelut ovat toisinaan ruuhkautuneet joissakin kouluissa, erityisesti koronapandemian kiihtymisen myötä.

– Tämän lukuvuoden aikana pandemiatilanne on lisännyt psykologipalveluiden kysyntää. Nimenomaan asiakaskäyntejä on ollut aiempia vuosia enemmän.

Koulupsykologien rekrytointi on koko maassa vaikeaa

Helsingissä on Nevalaisen mukaan käytännössä yksi koulupsykologi kahdeksaasataaviittäkymmentä oppilasta kohden.

– Tilanne on hyvä verrattuna muuhun maahan.

Siitä huolimatta joistakin kouluista psykologi puuttuu. Helsingissä oli huhtikuun alussa avoinna kaikkiaan kuusi koulupsykologin virkaa. Jos ruuhkaa kertyy jonoksi asti, sillä voi olla seurauksia.

– Ongelmat lähtevät helposti pahenemaan, jos niistä ei päästä keskustelemaan silloin, kun ne ovat vielä pienempiä. Sen takia tavoite on, että mahdollisimman pian, kun ongelma huomataan, siihen päästäisiin puuttumaan, Nevalainen sanoo.

Jono tutkimuksiin

Avoimia psykologin paikkoja

Helsinki

Keskimäärin 4 viikkoa

6

Jyväskylä

7–8 kuukautta

0

Pori

Noin 3 vuotta

4

Tampere

1–12 kk, keskimäärin 7 kk

0

Turku

2 kuukautta

1

Tiedot on kysytty kaupunkien oppilashuolloista.

Helsingin kaupunki on kartoittanut vuositasolla, miten psykologiresursseja on tarpeen tasata eri koulujen välillä. Nyt pohditaan myös, olisiko mahdollista purkaa jonoja kesän aikana.

– Tänä vuonna psykologipula on ollut selvästi pahempi kuin aiemmin. Meidän täytyy miettiä, onko vuositaso riittävä [resurssien tasaamiseen], vai pitääkö sitä miettiä tiheämmin.

Nevalaisen mukaan psykologien rekrytointitilanne on vaikea koulujen lisäksi myös muissa julkisen sektorin viroissa koko maassa, ja heitä pitäisi kouluttaa nykyistä enemmän työmarkkinoille.

– Psykologin koulutus mahdollistaa hyvin monenlaisten työtehtävien tekemisen. Yksityisellä puolella on mielenkiintoisia ja hyvin palkattuja työtehtäviä, joista kaikki eivät ole edes psykologinimikkeellä. Psykologit koulutettuina ja fiksuina ihmisinä voivat ajatella, että tuohan voisikin olla aika mielenkiintoista.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23 asti.

Lue myös:

Lapsi jonottaa ADHD-testiin kolmatta vuotta Porissa ja itkee äidilleen, kun ei osaa olla kuin muut – koulupsykologeille jopa vuosien jonot

Lue seuraavaksi