1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Porokolari

Porokolari vei usean kantavan vaatimen hengen Vuotsossa vain noin viikkoa ennen vasontaa: näky oli poronhoitajan silmin surkea

Vuotsolainen Petra Magga-Vars toivoo, että autoilijat muistaisivat poronhoitolueella seurata liikennemerkkejä sekä varoituksia, sillä poroja voi olla joka puolella.

Porokolari
Petra Magga-Vars
Petra Magga-Vars ei muista vastaavanlaista onnettomuutta tapahtuneen aiemmin heidän paliskunnassaan.Vesa Toppari / Yle

Maanantaiaamuna Petra Magga-Vars ja hänen tokkakuntansa saivat tiedon porokolarista, jossa seitsemän naarasporoa eli vaadinta oli jäänyt auton alle Vuotson eteläpuolella. Vahinko oli suuri ja tie onnettomuuden jälkeen hurjassa kunnossa.

– Perheellemme tuli aamulla tieto, että perävaunullinen rekka olisi ajanut porojen päälle, Magga-Vars kertoo.

Vaadinten sisälmykset olivat levinneet tielle ja vielä syntymättömät vasat olivat lentäneet ulos vaadinten mahoista. Vasonta-aika olisi alkanut noin viikon kuluttua.

Petra Magga-Vars perheineen ei muista yhtä suurta onnettomuutta tapahtuneen aiemmin Lapin paliskunnassa.

– Se oli erittäin surkea tapahtuma. Tie oli noin 50 metrin matkalta aivan punainen. Se ei varmasti ollut mikään pieni auto, mikä porojen päälle ajoi.

Magga-Vars toivoo, että poronhoitoalueella ajettaessa muistettaisiin, että poroja on joka puolella. Aina rahakaan ei korvaa sitä menetystä, mitä yksittäinen poromies kokee. Tuhot myös tuplaantuvat, jos kyse on kantavista vaatimista.

Porokolarin jäljet näkyvät tiellä verenä ja karvatuppoina monen metrin matkalta.
Porokolarin jäljet näkyvät tiellä monen metrin matkalta. Birit-Anni Magga

Poroisäntä: “Nopeusrajoituksia laskemalla onnettomuuksia saataisiin vähennettyä”

Poroisäntä Antti Äärelä kertoo, että Lapin paliskunnassa poroja tuhoutuu liikenneonnettomuuksissa 50–70 vuosittain. Yleensä kevät on porokolareiden osalta hiljaista aikaa. Porot ovat silloin kauempana tiestä olevilla laidunalueilla, Äärelä kertoo.

Lapin paliskunnan läpi kulkee nelostie, jonka porot joutuvat ylittämään Äärelän mukaan aina, kun tokka siirretään erotusaitaan.

– Aina, kun poroja viedään erotusaitaan, niin nelostien yli mennään. Ilmoitamme siitä etukäteen ELY-keskukselle ja tie pitää katkaista ylityksen ajaksi. Se työllistää kovasti, Äärelä kertoo.

Muina aikoina paliskunnan alueella kulkevien teiden varsilta löytyy varoituskylttejä niissä paikoissa, mistä porot yleensä kulkevat teiden yli. Maanantaina tapahtuneessa onnettomuuden aikaan porot olivat vaeltamassa vasoma-alueilleen, eikä kyse ollut tokan siirtämisestä.

Porokolareita saataisiin Äärelän mukaan vähennettyä laskemalla liikenteen nopeusrajoituksia sellaisilla paikoilla, missä poroja tiedetään olevan. Lapin paliskunta työskentelee parhaillaan nopeusrajoitusten laskemiseksi.

Lapin ELY-keskuksen ylijohtaja Jaakko Ylinampa kertoo, että nopeusrajoitusten laskeminen on mahdollista.

– Siinä täytyy tulla aloite ja esitys meille, mille ajalle tällainen tulisi ja minkälaiselle tiejaksolle.

ELY-keskus kehottaa tiedottamaan poroista sekä käyttämään liikennemerkkejä

Jaakko Ylinamman mukaan porokolareiden ehkäisyssä tiedotus on tärkeää. Paliskunnat voisivat Ylinamman mukaan hyödyntää valtakunnallista liikennepalvelua, johon porojen siirrot teiden yli saisi valtakunnallisesti näkymän. Myös Porokello-sovellukseen voi tehdä ilmoituksen porojen pidempikestoisesta siirtymisestä teiden yli.

ELY-keskus on myös jakanut paliskunnille liikennemerkkejä.

– Niitä kannattaa käyttää, sillä ne varoittavat myös niitä, jotka eivät järjestelmiä tai sovelluksia käytä, Ylinampa sanoo.

Lapin paliskunnan alueella varoitusmerkit ovat käytössä, mutta maanantain onnettomuutta ne eivät estäneet. Sekä yksittäiset poromiehet että tien ylläpitäjä ovat laittaneet varoituskylttejä teiden varsille.

Poronhoitaja Petra Magga-Vars on huolissaan siitä, että ulkopaikkakuntalaiset eivät kiinnitä tarpeeksi huomiota vauhtiin ja varoitusmerkkeihin.

– Vuotson lähellä ja Vuotson läpi ajetaan todella kovaa vauhtia. Ihmiset eivät muista, että he kulkevat poronhoitoalueella, sanoo Magga-Vars.

Sovellus avuksi, jotta autoilijat muistaisivat porokolaririskin

Viime vuosina porokolareita on onnistu vähentämään Porokello-sovelluksella, jolla sekä autoilijat että myös poromiehet ilmoittavat porojen sijainnista muille tienkäyttäjille.

– Kyllä siitä apu on. Tuntuu, että se on vähentänyt kolareita, poroisäntä Antti Äärelä kertoo.

Porokello-sovelluksen asiakaskoordinaattori Eliisa Lintula kertoo sovelluksen vakiinnuttaneen paikkansa poronhoitoalueen autoilijoilla, ja suosio on vuosien varrella kasvanut.

Sovelluksen asiakas- ja käyttäjäkyselyiden mukaan 60 prosenttia käyttäjistä on välttänyt porokolarin sovelluksen ansiosta. Lähes kaikki käyttäjät myös suosittelisivat sovellusta muille tiellä liikkujille.

Sen lisäksi, että sovellus hälyttää poroista, voi sinne myös tehdä itse ilmoituksia tienlaidassa olevista poroista muita autoilijoita varoittaakseen. Lintulan mukaan ilmoituksia poroista tienlaidoilla tekevät pääasiassa yksittäiset henkilöt.

– Ilmoituksen tekijöissä meillä löytyy vahvasti poromiehiä. Heidän kannattaakin tehdä tehostetusti varoituksia, kun omat porot ovat tietyillä tiealueilla, Lintula suosittelee.

Viime kesästä alkaen sovellukseen on päivittynyt tieto alueista, joissa porokolaririski on suuri. Niin sanottu keltainen varoitus tulee alueilla, joissa on viimeisen kolmen viikon aikana ajettu useita porokolareita. Lintula muistuttaa, että sovellus on apuväline ja se perustuu näköhavaintoihin sekä ilmoituksiin poroista.

– Kun porokello on käytössä, se muistuttaa autoilijoita porokolarivaarasta. Korostamme, että se on apuväline, eli aina silmät ja korvat auki, mutta ihmiset muistavat kolaririskin paremmin, kun porokello on käynnissä, Lintula sanoo.

Vuotsolainen poronhoitaja Petra Magga-Vars muistuttaa, että poronhoitoalueella poroja voi olla missä vain.

– Poroilla on luonnolliset kulkureittinsä. Ulkopuoliset eivät tiedä niitä. Pitää muistaa, että Saamenmaalla joka puolella on poroja.

Lue seuraavaksi