Hyppää sisältöön

Venäjä aikoo vetäytyä kansainväliseltä avaruusasemalta ja rakentaa oman aseman – "Jos haluat tehdä asiat hyvin, tee ne itse"

Venäjän oma avaruusasema on tarkoitus laukaista maata kiertävälle radalle vuonna 2030.

Kosmonautti Alexander Skvortsov koulutusleirillä ennen lähtöään kansainväliselle avaruusasemalle 5. maaliskuuta 2014. Kuva: Juri Kochetkov / EPA

Venäjä on ilmoittanut vetäytyvänsä Kansainväliseltä avaruusasemalta ja alkavansa rakentaa omaa kilpailevaa avaruusasemaa.

– Suunnitelmamme on, että avaruusasema alkaa kiertää maapalloa vuonna 2030. Jos kaikki menee hyvin, on tämä valtava edistysaskel miehitetyn avaruustutkimuksen saralla, Venäjän avaruusjärjestön Roscosmosin pääjohtaja Dmitri Rogozin sanoi.

Toisin kun Kansainvälisellä avaruusasemalla, Venäjän omalla asemalla ei Rogozinin mukaan tule olemaan pysyvää miehistöä.

Tämä johtuu hänen mukaansa siitä (siirryt toiseen palveluun), että aseman kaavailtu Kansainvälistä avaruusasemaa korkeampi kiertorata altistaa sen liian suurelle säteilylle.

Venäjän avaruusasema lentäisi korkeammalla siksi, että siten se voisi paremmin seurata Koillisväylän jäätilannetta.

Venäjän kosmonautit vierailisivat säännöllisin väliajoin asemalla.

Venäläinen Soyuz MS-15 -alus ja sen kantoraketti ennen laukaisua Baikonurista Kazakstanista syyskuussa 2019. Kuva: AOP

Aseman toiminnassa on Rogozinin mukaan tarkoitus hyödyntää tekoälyä sekä robotiikkaa.

Venäläisen Interfax-uutistoimiston mukaan hankkeeseen on tällä erää budjetoitu viisi miljardia euroa. Hanke vaatii vielä presidentti Vladimir Putinin hyväksynnän.

Pitkä yhteistyö Venäjän ja Yhdysvaltain välillä päättyy

Toistaiseksi on epäselvää, koska Venäjä aikoo vetäytyä Kansainväliseltä avaruusasemalta.

Maan varapääministerin Juri Borisovin mukaan Kansainvälinen avaruusasema on niin huonossa kunnossa, että onnettomuuksilta on tulevaisuudessa vaikeaa välttyä.

– Emme voi vaarantaa kosmonauttiemme elämää, Borisov lisäsi.

Vallitsevan sopimuksen mukaan Kansainvälisen avaruusaseman toiminta loppuu vuonna 2024. Osallistujamaat neuvottelevat parhaillaan siitä, voidaanko aseman toimintaa jatkaa vuoteen 2028 saakka.

Venäjän vetäytyminen Kansainväliseltä avaruusasemalta merkitsisi yli kaksi vuosikymmentä kestäneen yhteistyön päättymistä Venäjän ja Yhdysvaltojen sekä 16 muun kumppanimaan välillä.

Vuonna 1998 alkanut yhteistyö Kansainvälisellä avaruusasemalla on yksi tiiviimmistä yhteistyöalueista Venäjän ja Yhdysvaltain välillä.

Nasan astronautti Christopher Cassidy (edessä) ja Roscosmosin kosmonautti Ivan Vagner poseerasivat ennen lähtöä Kansainväliselle avaruusasemalle 9. huhtikuuta 2020. Kuva: AOP

400 kilometrin korkeudessa maata kiertävä Kansainvälinen avaruusasema koostui alun perin enimmäkseen venäläisistä ja amerikkalaisista moduuleista.

Sen ensimmäinen moduuli oli venäläisvalmisteinen, massaltaan 19 000 kilon, Zarya.

Kansainvälinen avaruusasema kuvattuna maan kiertoradalla. Kuva: Nasa / Roskosmos

Venäjä sanoo harkitsevansa kansainvälisen miehistön päästämistä sen uudelle avaruusasemalle. Rogozinin mukaan on kuitenkin tärkeää, että asema pysyy Venäjän omana kansallisena asemana.

– Jos haluat tehdä asiat hyvin, tee ne itse, hän sanoi.

Venäjällä on kokemusta avaruusasemista

Venäjällä ja sen edeltäjällä Neuvostoliitolla on ylin puolen vuosisadan kokemus avaruusasemista.

Sen ensimmäinen avaruusasema laukaistiin avaruuteen vuonna 1971, jonka jälkeen maa laukaisi avaruuteen useita avaruusasemia.

Venäjän Mir-avaruuasema kuvattuna avaruudessa lokakuussa 1997. Kuva: Courtesy Everett Collection / All Over Press

Niistä tunnetuin on Mir-avaruusasema, joka oli ensimmäinen pysyvästi miehitetty avaruusasema maailmassa.

Vuonna 2001 työnsä päättänyt ja massaltaan 130 000 kilon Mir on edelleen toiseksi suurin ihmisen tekemä avaruudessa ollut rakennelma 420 000 kiloisen Kansainvälisen avaruusaseman jälkeen.

Useita avaruusasemia suunnitteilla

Venäjän lisäksi myös muut maat suunnittelevat omaa avaruusasemaansa.

Kiinan Tiangong-ohjelman tavoitteena on rakentaa ISS:n ja Mirin jälkeen kautta aikain kolmas useasta moduulista koostuva avaruusasema.

Sen odotetaan valmistuvan vuonna 2022 ja olevan massaltaan noin 80 000–100 000 kiloa.

Kiinalainen Tiangong-2-avaruuslaboratorio lähti raketin kyydissä avaruuteen Jiuquanin laukaisuasemalla Luoteis-Kiinassa 16. syyskuuta 2017. Kuva: Bai Tang / AOP

Asemalla voisi asua yhtä aikaa kolme ihmistä.

Myös Intia on kertonut aikovansa (siirryt toiseen palveluun) laukaista avaruuteen miehitetyn avaruusaseman vuoteen 2030 mennessä.

Kansainvälisen avaruusaseman Tranquility-apumoduulista avautuu näkymä Saharan aavikolle. Kuva: Stocktrek Images, Inc. / Alamy Stock Photo

Intian avaruusaseman on ilmoitettu olevan selvästi pienempi, massaltaan vain 20 000 kiloinen.

Asemalla voisi asua kolme ihmistä korkeintaan 20 päivän ajan.

Myös amerikkalaiset avaruusteknologiayritykset Bigelow Aerospace ja Axiom ovat kertoneet suunnittelevansa omia yksityisiä avaruusasemiaan.

Korjaus 22.4.2021 klo 20.23: avaruusasemien paino muutettu massaksi.

Lisää aiheesta:

.
.