1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. massa- ja paperiteollisuus

Mitä Kemi voi oppia Kouvolasta, joka menetti kaksi tehdasta ja yli tuhat työpaikkaa? – ex-luottamusmies Jari Lindström: "Pahinta on jäädä odottamaan ihmettä"

Tehtaan lakkauttaminen ei ole kaiken loppu. Kajaanin ja Kouvolan vanhoissa tehdastiloissa on jo satoja työntekijöitä.

massa- ja paperiteollisuus
Työhanskat soralla. Taustalla näkyy Stora enson Veitsiluodon tehtaan portti.
Kemin musta tiistai toi uutisen lähes 700 ihmistä työllistävän Stora Enson tehtaan sulkemisesta. Maahan tippuneet hanskat kuvattiin tehtaan portin ulkopuolella pian uutisen jälkeen.Risto Koskinen / Yle

Tiistaina Stora Enso kertoi aikeistaan lopettaa Kemin Veitsiluodon tehtaan. Kun uutinen kantautui entisen työministerin Jari Lindströmin (sin.) korviin, vanhat muistot palasivat mieleen.

– Surullisella tavalla vanhan toistoa, Lindström huokaa.

Hän oli Voikkaan paperitehtaan luottamusmies, kun UPM ajoi koneet alas vuonna 2006. Sittemmin hän on seurannut alueen toipumista muun muassa Kouvolan kuntapäättäjänä.

Lindström muistaa paikallislehden julistaneen Voikkaan kuolemaa, kun tehdas suljettiin.

Sittemmin osaksi Kouvolaa liittyneellä Kuusankoskella asui tuolloin noin 20 000 ihmistä, eli lähes saman verran kuin Kemissä nyt. Työntekijöitä irtisanottiin 575 eli hieman vähemmän kuin Kemissä on irtisanomisuhan alla (670).

Ei ihmekään, että samanhenkisiä otsikoita nähtiin tuoreeltaan myös Kemin osalta.

entinen ministeri Jari Lindström Voikkaan tehtaan maisemissa
Jari Lindström (sin.) oli Voikkaan paperitehtaan luottamusmies, kun UPM ajoi koneet alas vuonna 2006. Lindström kuvattiin tehdasalueella viime syksynä.Juha Kivioja / YLE

– Ei se lopulta ollut niin suuri katastrofi kuin alussa pelättiin. Ihmiset ovat sitkeitä, Lindström toteaa 15 vuotta myöhemmin kotipaikastaan.

Kuinka Kouvola selvisi, ja mitä Kemi voi siltä oppia?

Voikkaa käynnisti rakennemuutoksen

Voikkaa oli metsäteollisuuden alasajon, tai kauniimmin sanottuna rakennemuutoksen, alkusoittoa. Pian meni kiinni paperi- ja sellutehtaita muun muassa Kemijärvellä, Kajaanissa ja Haminassa.

Kouvola koki vielä toisen iskun viisi vuotta myöhemmin, kun UPM lakkautti myös Myllykosken paperitehtaan.

Tänä päivänä tehtaiden tiloissa on uutta yrityselämää ja toivoa. Lindström kertoo, että aluksi siihen tarvittiin UPM:n apua, kun yhtiö jakoi vuokratiloja jopa ilmaiseksi.

Vuosista 2018–19 lähtien Myllykosken ja Voikkaan paperitehtaat ovat kuuluneet vantaalaiselle kiinteistösijoitusyhtiö Redeve Oy:lle. Sen toimitusjohtaja Jari Lahtinen arvio, että Voikkaan alueen 30 yritystä työllistävät noin 350 ja Myllykosken alueen muutama yritys noin 10–20 työntekijää. Myllykoski tavoittelee suuria teollisuusyrityksiä, ja alueelle suunnitellaan esimerkiksi bioetanolitehdasta. Se moninkertaistaisi työntekijöiden tarpeen.

Matkaa on silti vielä esimerkiksi Kajaanin lukemiin. Vuonna 2008 lakkautetun paperitehtaan tiloissa, Renforsin rannassa, 33 yrityksessä työskentelee jo 600 ihmistä, eli enemmän kuin paperitehtaassa sen loppuaikoina. Kajaanissa UPM-Kiinteistöt on investoinut alueen kehittämiseen "merkittävästi", kertoo johtaja Jaakko Kaijalainen.

Lahtisen mukaan Voikkaan alue on jo saatu voitolliseksi, vaikka tiloista on tyhjillään vielä kolmannes. Myllykoskikin on pääsemässä nollatulokseen. Bioetanolilaitos herättäisi alueen uuteen kukoistukseen.

– Bioetanolitehtaan onnistumisen kannalta tärkeää on raaka-aineen oljen riittävyyden varmistaminen, ja ilman julkista tukea sitä ei saa kannattavaksi, Lahtinen kertoo.

Veitsiluodosta mahdollisesti tyhjiksi jääviä tiloja Lahtinen ei halua tarkemmin kommentoida.

– Yleisesti voin sanoa, että toimintaa jatkava taho on tärkeä saada mukaan jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Onnistumisen kannalta on tärkeää, kuinka alasajo tehdään, eli esimerkiksi mitä laitteistoa sinne jätetään. Myös sujuva yhteistyö alueen kehitysorganisaation kanssa on äärimmäisen tärkeää, Lahtinen sanoo.

Taulukkoa ladataan

Taulukkoa ladataan

Muuttotappio ja ostovoiman heikkeneminen kaupungille kova isku

Vaikka uutta elämää on syntynyt tehdasporttien sisään, raskaat seuraukset tuntuvat yhä porttien ulkopuolella. Kouvolan muuttotappio on kiihtynyt yhdeksi Suomen pahimmista. Alueen väkiluku on tippunut noin 10 000:llä runsaaseen 80 000 ihmiseen.

– Suurin syy raskaaseen muuttotappioon on se, ettei ole työpaikkoja. Teollisuuden rakennemuutos on heijastunut muillekin aloille, Lindström sanoo.

Toisaalta samaan aikaan alueella on laajaa työvoimapulaa esimerkiksi sote-alalla.

Kouvolan ja Kuusankosken alueella on yhä paljon tyhjiä liiketiloja. Myös kunnan verotulot ovat supistuneet, mikä tapahtui vasta vuosien viiveellä.

– Se näkyy jokaikiselle kaupunkilaiselle. Ei ole varaa kaikkeen siihen palveluun, mihin on totuttu. Sellaisetkin ihmiset, joita lakkautus ei sillä hetkellä koske, tuntevat sen nahoissaan. Ostovoiman putoamiseen kannattaa olla valmistautunut ja miettiä, kuinka iskua voi pehmentää, Lindström sanoo.

Hän muistuttaa, että kaupunkiin jäi edelleen kaksi paperitehdasta. Hyviäkin asioita on tullut tilalle. Esimerkiksi yksinyrittäjien ja pienyrittäjien arvostus on kasvanut. Kouvola on myös panostanut omaan vahvuuteensa rautatieliikenteen solmukohtana. Hän uskoo ja toivoo, että myös vanhat tehdasalueet kehittyvät vielä.

– Vaikka Myllykosken bioetanolihanke on pitkässä juoksussa ja monen asian pitää onnistua, on hyvä, että mietitään uutta.

Lindström uskoo, että Kemille sataman läheisyys on vahvuus.

Parhaiten työllistyvät ensimmäisenä liikkeelle lähtevät

Paperiteollisuuden hiipuminen on vähentänyt alan työpaikkoja dramaattisesti erityisesti viimeisen 15 vuoden aikana. Paperiliiton laskelmien mukaan paperi-, sellu- ja kartonkialan työntekijöiden määrä on tippunut noin 25 000:sta alle 12 000:een.

Liiton puheenjohtajan Petri Vanhala kertoo aiempien massairtisanomisten kokemuksen perusteella, että kunnossapitotaitoisista koostuva kolmannes, eli hitsaajat ja koneiden korjaajat, työllistyvät parhaiten.

– Parhaiten pärjäävät he, jotka lähtevät alkurytinässä ensimmäisenä liikkeelle. Parhaat viedään ensin ja alussa on vielä työpaikkoja jäljellä, Vanhala kertoo.

Haastavampaa uudelleen työllistyminen on ikääntyneillä kapean sektorin osaajilla.

Lindström toteaa, että pahinta on jäädä odottamaan ihmettä.

– Pitää mahdollisimman nopeasti hakeutua uusille urille. Suurempaa viisautta ei ole. Nyt on murehtimisen aika, mutta jossain vaiheessa tämä voi kääntyä positiiviseksi. Tämä voi olla uusi mahdollisuus.

Lindström kertoo, kuinka moni Voikkaalta irtisanottu joutui pakotettuna vaihtamaan uransa suunnan, mikä lopulta osoittautui onnenpotkuksi.

– He ovat tyytyväisiä uuteen elämäänsä. Tärkeää on oma asenne ja halu oppia uutta. Pitää miettiä, mitä minä osaan. Voisiko harrastuksesta olla jopa uudeksi ammatiksi? Pitää miettiä, mitä itse haluaa ja pyytää siihen yhteiskunnalta apua. Ei niin, että odottaa yhteiskunnan räätälöivän jonkun valmiin ratkaisun.

Veitsiluodon tehtailla yli 50-vuotiaita on 47 prosenttia, 40–49-vuotiaita 20 prosenttia, 30–39-vuotiaita 21 prosenttia ja 19–29-vuotiaita 12 prosenttia.

Vanhala arvioi, että uudelleen kouluttautuvat nuoret työllistävät nopeiten. Hän ennakoi, että Kemin kohdalla eläkeratkaisut jäävät vähäiseksi.

– Siellä ei hirveästi ole eläkeiässä olevia, koska siellä on jo ollut vähennyksiä.

Voikkaan entinen paperitehdas Kouvolassa.
Entisen UPM:n Voikkaan tehtaan tyhjä paperikonesali kuvattiin syksyllä 2020. Tässä tilassa toimi tehtaan paperikone 18. Antro Valo / Yle

Voikkaan työttömiä on noin 30

Kouvolassa panostettiin irtisanottujen työntekijöiden muutosturvaan ja nopeaan apuun. Voikkaalta irtisanottuja oli työttömänä tai lomautettuna 110 viisi vuotta sitten, nyt enää reilut 30.

– Nuorempi sukupolvi on työllistynyt hyvin. Moni on kouluttautunut uudelle alalle, esimerkiksi linja-autonkuljettajaksi, kiinteistönhoitajaksi sekä hoito- ja palvelualalle, kertoo muutosturva-asiantuntija Anita Kirkkopelto-Marttila Kaakkois-Suomen TE-toimistosta.

Hän on ollut alusta saakka mukana yhteistyössä Voikkaan työntekijöiden uudelleen työllistämiseksi. Silloin työtä auttoi todella hyvä työmarkkinatilanne. Uusia työpaikkoja syntyi jopa perinteiseen paperiteollisuuteen. Myös UPM:n voimakkaat tukitoimet auttoivat, ja irtisanotut olivat hyvin aktiivisia.

Paperiliitto on vaatinut, että Stora Enso pitää huolta Kemistä irtisanottavista työntekijöistä. Petri Vanhalan mukaan tärkeintä Kemissä on yksilöidä jokaisen työntekijän osaaminen aidosti yksilöllisesti ja suunnitella kullekin uusi urapolku.

– Kun tehdas sammuu, niin se sammuu, perään huutelu ei auta. Kaikki voimavara pitää käyttää uuden luomiseen.

Toisaalta järki on pidettävä päässä. Esimerkiksi starttirahojen jakaminen ei hänen mukaansa ole automaattisesti hyvä tapa työllistää.

– Myllykoskella taidettiin perustaa kuusi keittiökaappien asennusfirmaa, vaikka kysyntää ei riittänyt. Turhia yrityksiä ei kannata perustaa, Vanhala sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella perjantaihin 23.4. kello 23 saakka.

Lue myös:

Luottamusmies: "Sysimustat tunnelmat" – Stora Enso sulkee Veitsiluodon tehtaan Kemissä, työt loppuvat 670 ihmiseltä

Analyysi: Veitsiluodon koneet pannaan kylmäksi, ja taustalla on monta syytä – näihin virheisiin Suomen paperiteollisuus sortui

Täältä alkoi Suomen paperitehtaiden surumarssi 14 vuotta sitten ja lähes 700 jäi työttömäksi – selvitimme, mitä suljetulle tehdasalueelle kuuluu nyt

Lue seuraavaksi