Hyppää sisältöön

Nouseeko Ahvenanmaan merialueille 500 tuulivoimalaa? Miljardien hanke etenee myötätuulessa

Ahvenanmaa aikoo tosissaan energiamaakunnaksi lähivuosina rakentamalla tuulivoimaloita ja vedyntuotantoa.

Ahvenanmaa haluaa omavaraiseksi energiamaakunnaksi. Nämä voimalat pyörivät Lilla Båtskärin vanhalla kaivossaarella. Kuva: Yle

Tällä hetkellä Ahvenanmaan saarimaakunta toimii tuontisähkön varassa. Energiasta 70 prosenttia saadaan Ruotsista, mutta jo ensi vuonna Eckeröön valmistuva Långnabban tuulivoimapuisto nostaa energiaomavaraisuuden 65 prosenttiin.

Tämä on kuitenkin vasta alkusoittoa. Tuulivoimarakentamiselle on alustavasti varattu jo 1000 neliökilometriä merialueita Ahvenanmaan lähivesillä. Lopullinen kaavoitus on menossa. Parhaillaan LUT-yliopistossa (Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto) valmistellaan syksyksi tiekarttaa, miten miljardien hanke etenee.

Keltaisella merkityille 1000 neliökilometrin merialueille on tarkoitus kaavoittaa tuulivoimaloita. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen sanoo suoraan, että kyse on isosta energiarakentamishankkeesta Euroopassa. Jos hankkeen koko sähköntuotanto toteutuu, niin myllyt jauhavat vuodessa 30 terawattitunnin vuosituotannon verran. Se vastaa 45 prosenttia Suomen vuoden 2019 energiantuotannosta.

Käytännössä merelle siis aiotaan rakentaa jopa 500 parisataa metriä korkeaa tuulivoimalaa, joiden kunkin teho on 14 megawattia.

– Nyt kartoitetaan isoja merituulipuistoja. Katsotaan, mitä tenologiaa on käytetty, millaisille syvyyksille on rakennettu. Saadaan karkea kuva, miten Ahvenanmaan alue vertautuu näihin, Laaksosen esittelee tiekartan tekoa.

LUT-yliopistossa selvitetään myös teknologiaratkaisuja, millä sähköä voidaan siirtää mereltä mantereelle ja miten alueita tulisi yhdistää. Samalla selvitetään vedyn tuotannon mahdollisuuksia.

– Kolmantena selvitämme sitä, jos osasta tai kaikesta tuotettavasta sähköstä valmistettaisiin vetyä, niin miten se kuljetettaisiin ja missä olisivat asiakkaat, minne siirtoputki rakennettaisiin ja miten putki voisi liittyä eurooppalaiseen energiajärjestelmään, tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen kertoo.

Tuulivoimaloita Ahvenanmaan lounaispuolella. Kuva: Markku Sandell / Yle

Laaksosen johdolla kartoitetaan myös mahdollisia kumppaneita, sillä toteuttamiseen tarvitaan isoja toimijoita ympäri maailmaa. Pelkät rakentamiskustannukset Laaksonen arvioi noin parin miljardin euron suuruisiksi. Rakentamiseen voidaan päästä lähivuosina.

– Tässä pitää olla realisti. Sanoisin, että vähintään viisi vuotta menee, ennen kuin ensimmäiset voimalat ovat pystyssä. Jos joku ennemmin rakentaa, niin onnea vaan, Laaksonen laskeskelee etenemisvaiheita.

Vihreää vetyä Ahvenanmaalta

Tuulivoimalla tuotetun sähkön muuntaminen vedyksi on yksi mahdollisuus, ja sen mahdollistamiseksi sähkön hinnan on oltava riittävän edullista. LUT-yliopistossa tehtyjen arvioiden mukaan sopiva hinta olisi 10–20 euroa megawattitunnilta.

Vedyn käyttöä on tarkoitus lisätä tulevaisuudessa niin energiantuotannossa kuin teollisuudessa. Suomeen perustettiin jokin aika sitten jopa vetyklusteri. Petteri Laaksosen mielestä vetyhypetys on nyt jo hieman ylimitoitettua.

– Oikeastaan kyse on enemmän sähköistymisestä. Sähkö on perusraaka-aine, josta voidaan tehdä vetyä joko nestemäiseksi tai kaasuksi teollisuuden tarpeisiin.

Sähkö soveltuu myös liikenteen energialähteeksi paremmin kuin vety. Laaksonen vertailee sähkön ja vedyn hyötysuhdetta ja päätyy helposti sähkön paremmuuteen.

– Jos sähköauto kulkee 70–90 prosentin hyötysuhteella, niin sähköstä tehdylla vedyllä kulkeva auto liikkuu vain runsaan 30 prosentin hyötysuhteella.

Saariston yhteysalus liikkumaan vedyllä

Vedyn tuotantoa Ahvenanmaalle suunnittelevan Flexens-yhtiön toimitusjohtaja Berndt Schalin sanoo, että jo kesällä 2024 maakunnan pohjoisella yhteysalusreitillä liikkuva alus voisi kulkea tuulivoimalla tuotetun vedyn voimalla.

Flexens-yhtiön Berndt Schalin on luomassa saarimaakunnan siirtymää kohti uusiutuvaa energiaa. Kuva: Markku Sandell / Yle

Kyse olisi Hummelvik-Torsholma-välillä pilottihankkeesta, jolla olisi näytön paikka myös muulle saaristoliikentelle.

– Se on osa Smart Energy Åland -hanketta (siirryt toiseen palveluun). Siinä katsotaan, mitä uusiutuvan energian tuominen energiajärjestelmään vaatii ja vety on aivan keskiössä, Schalin sanoo.

Tavoitteena on uusiutuvalla energialla tuottaa niin sanottua vihreää vetyä. Nykyinenkin tuulivoimakapasiteetti riittäisi syöttämään yhden saaristolautan vedyn tarpeen. Nyt rakenteilla oleva 43 megawatin Långnabban tuulivoimala lisää kapasiteettia.

– Kun Långnabban tuulivoimala valmistuu ensi vuoden alussa, tuulivoima kattaa 65 prosenttia Ahvenanmaan keskimääräisestä sähköntarpeesta, Schalin kertoo.

Vedyn tuotanto voisi sijoittua uuden voimalan yhteyteen, mutta vielä pitää etsiä kustannustehokkaat tavat kuljettaa vety saaristolautan polttoaineeksi.

Tuulivoima kattaa ensi vuonna jo 65 prosenttia Ahvenanmaan sähköntarpeesta. Kuva: Markku Sandell / Yle

Tulevista merituulivoimaloista vihreää sähköä voisi johtaa myös olemassa olevaa 100 megawatin tehoista merikaapelia pitkin Suomen puolelle Naantaliin ja tuottaa vetyä siellä.

Berndt Schalinin mukaan maakunta on ollut muutenkin edelläkävijä uusiutuvan energian käyttöönotossa. Ensimmäinen tuulivoimala pyörähti käyntiin jo vuonna 1994.

Merimaisemassa isot tuulivoimalat näkyvät kauas. Kuva: Markku Sandell / Yle

Maakuntahallituksen ministerin mukaan ympäristötekijät otetaan huomioon

Ahvenanmaan aluevesille suunnitellut tuulivoima-alueet kattavat nykyisellään tuhat neliökilometriä. Suurin alue on maakunnan pohjoispuolella.

Korkeat voimalat näkyvät pitkälle ja muuttavat luonnonkauniin saaristomaiseman, vaikka sijoittuisivatkin kauas avomerelle.

Kehitysministeri Alfons Röblom vakuuttaa, että ympäristöseikat ja perinteiset elinkeinot, kuten kalastus, huomioidaan voimaloiden lopullisessa sijoittelussa. Tuulivoimamyönteisyyden hän sanoo näkyvän siinä, että monet ahvenanmaalaiset olivat valmiita sijoittamaan rakenteilla olevaan Långnabban voimalaan.

Ahvenanmaan maakuntahallituksen kehitysministeri Alfons Röblomin mukaan merituulivoimaloiden ja muun uusiutuvan energian investoinnit saattavat nousta 4-5 miljardiin euroon tulevina vuosina. Kuva: Markku Sandell / Yle

LUT-yliopiston laatiman tiekartan väliraportti valmistuu näinä päivinä ja lopullisesti syksyllä. Röblomin mukaan se auttaa hankkeen eri puolien selvittämisessä. Jättihankkeen kokoa Röblom arvioi varovaisesti: tarkoitus on edetä vaiheittain sen mukaan, miten rahoitus järjestyy.

– Tällä hetkellä on vaikea arvioida kokonaisinvestointia, mutta kyse on miljardeista.

Alfons Röblom on viime aikoina sukkuloinut Ruotsin ja Suomen energiaministeriöiden välillä, sillä Ahvenanmaan omat resurssit eivät riitä hankkeen toteuttamiseen. Ministerin mukaan saarimaakunta on kuitenkin keskellä Itämerta ja mainiossa asemassa tällaisen energiahankkeen toteuttamiseen.

– Tämä on mahdollisesti uusi talouden tukijalka ja vientimahdollisuus, jossa käytämme omia luonnonvarojamme.

Kymmenen vuoden kuluttua saarimaakuntaan on Röblomin ajatuksissa syntynyt runsaasti uusia työpaikkoja, koulutusta ja osaamista uusiutuvan energiantuotannon ympärille.

Kehitysministeri Alfons Röblomin mielestä on etu, että suurille merituulivoimaloille suunnitellut vesialueet ovat Ahvenanmaan hallinnassa. Silloin päätöksenteko on omissa käsissä ja hankkeen luvitus voi olla nopeampaa kuin muissa vastaavissa hankkeissa.

Korjaus: 26.4. klo 17.42 kilowattitunnit muutettu megawattitunneiksi

Lue myös:

.
.