Maailmalla menestynyt valosuunnittelija Mikki Kunttu juoksee hullun lailla: "En hae siitä sankaritarinaa"

Kulttuurivieras, valosuunnittelija Mikki Kunttu etsii sisintään juoksemalla itsensä näännyksiin.

Mikki Kunttu muutti Kanadaan kesällä 2018. Hän palasi Suomeen koronakeväänä 2020. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Yli miljardi ihmistä on nähnyt Mikki Kuntun, 50, suunnittelemia valoja, skriinejä ja lavastuksia. Luku on helppo todentaa. Kunttu on tehnyt kolmet Eurovision laulukilpailut, ja yhdellä tuotannolla on 250–300 miljoonaa katsojaa. Shanghain "sinkkupäivän" tv-gaalan näki 350 miljoonaa ihmistä.

Kunttu vastasi vuoden 2007 Helsingin, 2013 Malmön ja 2016 Tukholman Euroviisujen visualisoinnista. Tukholman viisuja hän pitää uransa tärkeimpänä tv-tuotantona.

– Sen laatu oli ylivoimainen kaikilla mittareilla. Ruotsissa on paljon osaamista, huikeita käsikirjoittajia ja maailman parhaat suoran tv-lähetyksen ohjaajat, Kunttu hehkuttaa.

Hänen tiensä yhdeksi Suomen kansainvälisesti menestyneimmistä taiteilijoista on poikkeuksellinen. Se alkoi nykytanssista. Kunttu suunnitteli valot Tero Saarisen tanssiteokseen. Elettiin 1990-luvun alkupuolta, ja Kunttu oli vasta ammattikorkeakoulun opiskelija Tampereella. Tero Saarisen ja Mikki Kuntun yhteistyö jatkuu yhä.

Kunttu on tehnyt töitä tanssitaiteen taloissa, baleteissa, oopperoissa ja tosi-tv-ohjelmissa. Viime vuonna hän suunnitteli Berliinin olympiastadionille valoinstallaation.

Berliinin olympiastadion valotaideteoksena.
Mikki Kuntun suunnittelema valoinstallaatio Berliinin olympiastadionilla.

Kuntun toimisto on Vanhassa Porvoossa. Askeettisessa työhuoneessa istuva valosuunnittelija näyttää metallibändin jäseneltä. Puutalossa tuoksuu itämainen suitsuke. Kuntusta aistii, että hän on tottunut johtamaan taiteellisia tiimejä. Sanat seuraavat toisiaan järjestyksessä, ja sisältö on asiapitoista.

Hänellä on parhaillaan työn alla Kansallisoopperan ja -baletin Ring-oopperarasarjan kolmas osa Siegfried. Kunttu on suunnitellut koko neliosaisen oopperasarjan lavastuksen, valaistuksen ja skriinit. Sarjan on tarkoitus jatkua syksyllä 2022.

– Yksi elämäni isoimpia onnenpotkuja on ollut luovan työn löytyminen. On yksi elämän ihmeistä, että on päätynyt sellaiseen tilanteeseen, Kunttu sanoo.

Mitkään merkit Kuntun lapsuudessa eivät ennustaneet taiteellista uraa. Hän kertoo kasvaneensa tavallisessa “alkoholistiperheessä”. Koti oli Karhulassa Kymenlaaksossa. Alkoholisti-isä kuoli, kun Kunttu oli 13-vuotias. Äiti meni uusiin naimisiin. Kuntulla on isosisko ja pikkuveli. Ikävistä asioista ei puhuttu. Kunttu kuvailee isänsä elämää sanalla traaginen, mutta lause jää kesken.

– Minun piti olla yli 45-vuotias ennen kuin aloin tajuta, mitä kaikkea lapsuuteen liittyy, Kunttu sanoo.

Hän kokee elävänsä elämänsä parasta aikaa juuri nyt, mutta siihen päästäkseen on täytynyt kulkea pitkä ja kivulias matka.

Kaikki oopperatalojen ja teattereiden takatilat muistuttavat toisiaan. Kuva otettu Suomen kansallisoopperassa ja -baletissa huhtikuussa 2021. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Unelmasta tuli totta Kanadassa

Pari vuotta sitten Kunttu teki töitä Cirque du Soleil'n luovassa tiimissä Montrealissa Kanadassa. Hän oli muuttanut maahan kahden poikansa kanssa kesällä 2018.

Jättimäisistä spektaakkeleistaan tunnettu nykysirkusryhmä Cirque du Soleil on yksi maailman tunnetuimpia esittävän taiteen brändejä. Kunttu vertaa sitä Coca Colaan. Cirque du Soleil pyöritti näyttäviä esityksiään eri puolilla maailmaa, ja Las Vegas oli yksi sen tärkeistä asemapaikoista.

Ryhmä ajautui koronapandemian seurauksena konkurssin partaalle viime vuonna. Brändillä on nyt uudet omistajat, ja Cirque du Soleil on ilmoittanut, että seuraavat esitykset nähdään kesäkuussa Las Vegasissa.

Pelkästään pääkonttorissa Montrealissa työskenteli Kuntun mukaan parisentuhatta ihmistä. Osa ryhmän työntekijöistä on jo perustanut omia pienyrityksiä alalle. Kanadalaiseen työkulttuuriin oli Kuntun mukaan helppo sopeutua.

– Kanadalaisten huumorintaju on samankaltainen kuin suomalaisilla, mutta he ovat sosiaalisesti avoimempia ja ottavat helpommin kontaktia vieraaseen ihmiseen, Kunttu kertoo.

Cirque du Soleil'n “massiivinen brändi” määritti voimakkaasti tekemistä.

– Siitä brändistä ei poiketa määräänsä enempää. Siinä oli paljon oppimista, mitä bisnes on silloin, kun se on tosi isoa, Kunttu selventää.

Hänelle hienointa oli päästä tekemään töitä samojen ammattilaisten kanssa, jotka olivat suunnitelleet sellaiset kuuluisat Cirque du Soleil'n teokset, kuten ja O. Kunttu oli nähnyt ne aikoinaan Las Vegasissa ja ihastunut niihin.

Kunttu on tottunut tekemään töitä hyvin erilaisissa tuotannoissa, ja hän kertoo viihtyneensä hyvin Cirque du Soleil'n kaltaisessa “isossa talossa”. Siellä työtä tehdään brändin ja rahan ehdoilla. Suomen kansallisoopperassa ja -baletissa tekemisen ytimessä on puolestaan taide. Välimatka Helsinkiin auttoi ymmärtämään ja arvostamaan eroja.

– Kansallisoopperassa on tekijän näkökulmasta luomisen vapaus. Kun Cirque du Soleil'ssa yhtälöön lisättiin vielä erittäin vahvasti bisnespuoli, hommasta tulikin tavallaan tulosurheilua.

Yhteistyö ryhmän kanssa jäi joka tapauksessa kesken koronapandemian takia. Kunttu toivoo, että yhteistyö jatkuu, koska Cirque du Soleil on taas pystyssä.

– Lavasteet olivat laivaamista vaille valmiit. Ensi-ilta piti olla viime kesänä Andorrassa, Kunttu muistelee.

Mikki Kunttu on työskennelyt valosuunnittelijana sekä taiteen että viihteen parissa. Kuva: Antti Haanpää / Yle

“Teki hyvää olla maahanmuuttajan asemassa”

Kunttu oli muuttanut Kanadaan monesta syystä. Kaupunki oli ollut mielessä jo vuosia, sillä Montreal on merkittävä esitystekniikan innovaatiokeskus. Monet alan uudet keksinnöt päätyvät sieltä maailmalle ja erityisesti showbisnekseen. Montrealin asemaan on vaikuttanut voimakkaasti juuri Cirque du Soleil'n kansainvälinen menestys.

Kunttu halusi elämälleen myös uuden alun.

– Ajattelin, että minun täytyy muuttaa Kanadaan ennen kuin täytän 50. Kun unelmoin nuorena miehenä muutosta, en voinut kuvitellakaan muuttavani Montrealiin luomaan uutta alkua kahden pojan yksinhuoltajana, Kunttu sanoo.

Pojat olivat 11 ja 13, kun perhe lähti Kanadaan. Pian muuttopäätöksen jälkeen Kuntulle tarjottiin töitä juuri Cirque du Soleil'sta.

– Sieltä sanottiin, että olin ollut 15 vuotta heidän listoillaan.

Kunttu kiinnitettiin ryhmän Alegría-menestysteoksen uuden version valosuunnittelijaksi. On todella harvinaista, että nykysirkusteoksista tehdään uusia versioita.

Alegría oli käänteentekevä teos Kuntulle jo opiskeluajoilta Tampereella. Hän oli ihaillut sitä videolta, ja ihmetellyt, mitä kaikkea visualisoinnilla voi saada aikaan.

Työn ohella Kunttu yritti sopeutua kanadalaiseen yhteiskuntaan.

– Ranskan kieli on todella vahva Montrealissa, eikä kaikissa virastoissa saa palvelua englanniksi, Kunttu kertoo.

Hän tunsi aluksi olevansa perheineen ulkopuolinen Montrealissa. Kotiutumisessa auttoi nuoremman pojan jääkiekkoharrastus.

– Teki todella hyvää olla maahanmuuttajan asemassa, osa vähemmistöä.

Kun suomalaistaiteilija vei nuorimman poikansa kansainväliseen kouluun, paikka toi mieleen Harry Potterit ja menneen maailman.

– Tuntui, että menimme ajassa 20–30 vuotta taaksepäin. Opettajatkin pyytelivät hieman anteeksi tilannetta. He tiesivät, että Suomi on koululaitoksen suhteen maailman kärjessä.

Päivät kuluivat työn, kodin, lasten ja omien harrastusten merkeissä. Kunttu kertoo, että toinen vuosi Kanadassa oli kuitenkin lapsille haastava. Oli murrosikää ja koti-ikävää. Perhe matkusti maaliskuussa 2020 Floridaan lomalle jutellakseen “syvällisistä asioista”.

– Pidin perhepalaverin ja toivoin, että löytäisimme poikien kanssa sellaisen ratkaisun, että kaikilla on hyvä olla, Kunttu sanoo.

Isä ja pojat tekivät päätöksen palata Suomeen kesällä 2020, mutta koronapandemia muutti suunnitelmia, ja perhe palasi jo keväällä.

– Tajusin, että en halua joutua sairaalaan Kanadassa. Mietin Kanadan julkista terveydenhuoltoa, joka näyttäytyi minulle samankaltaisena kuin Kanadan koululaitos, Kunttu kertoo.

Kotiinpaluuseen vaikutti myös Kuntun nuorin lapsi, Suomeen jäänyt, nyt 6-vuotias tytär.

– Tyttäreni asui äitinsä kanssa Suomessa. Se oli minulle Kanadassa kovempi pala nieltäväksi kuin alun perin uskoinkaan, Kunttu sanoo nyt Suomeen palattuaan.

Kunttu täyttää Kansallisoopperan suuren näyttämön Ring-oopperasarjan valoilla, skriineillä ja lavasteilla. Kuva: Antti Haanpää / Yle

“Vastaus löytyy vain itsestä”

Kunttu ihaili hiljan Repoveden kansallispuiston maisemia. Hän harrastaa ultrajuoksua, ja harrastus vei hänet taas luontoon. Kunttu etsii rauhaa ja tasapainoa, ja ultrajuoksu auttaa siinä. Hän on ymmärtänyt juoksun avulla, mitä mielen ja kehon yhteys tarkoittaa. Harrastuksesta on tullut itse asiassa Kuntun itsetutkistelun väline. Ultrajuoksijat juoksevat poikkeuksellisen pitkiä matkoja kestävyytensä äärirajoille. Siitä nimi.

– Ultrajuoksun tärkein juttu ei ole itse fyysinen suoritus. En hae juoksemisella sankaritarinaa. Minulle kyse on enemmänkin sisäänpäin kääntyneestä kokemuksesta, Kunttu selventää.

Hän puhuu ultrajuoksemisen meditatiivisuudesta, mutta pelkää, että mediatiivisuudesta puhuminen kuulostaa teennäiseltä.

Itsetutkistelu sai alkunsa yksinkertaisesta havainnoista: Kunttu huomasi toistavansa uudestaan ja uudestaan samoja käytösmalleja.

Kuntulla on lapsia kahdesta parisuhteesta. Hän eli 25 vuotta poikiensa äidin kanssa, mutta liitto kariutui. Kokemus ajoi Kuntun lopulta terapiaan. Hän halusi muuttua.

– Mietin, olenko menossa kohti sellaista elämää, jonka lopussa voin sanoa, että olen löytänyt täysin omat mahdollisuuteni ihmisenä. Yksi iso tekijä tässä kaikessa ovat varmasti olleet erot.

Kunttu mietti, miksi hän ajautuu sellaisiin ihmissuhteisiin, joissa hän kadottaa itsensä.

– Ja sellaisiin kysymyksiin ei voi löytyä vastausta muualta kuin itsestä. Se toinen ihminen ei liity siihen lainkaan, Kunttu toteaa.

Hän uskoo, että omien traumojen käsittely pelastaa jälkipolvet.

– Aloin kokea jossain vaiheessa tosi vahvaa velvollisuudentunnetta siitä, että minun on pakko käydä läpi nämä asiat. Muuten ne siirtyvät lapsilleni tai heidän lapsilleen käsiteltäviksi.

Nyt Kunttu uskoo löytäneensä ratkaisun hyvään elämään.

– Olen ymmärtänyt paremmin kuin koskaan, miten tärkeä oma osuutesi on muutoksessa. Että olet itse oman elämäsi pääpelaaja.

Mikki Kunttu harrastaa ultrajuoksua. Sen meditatiivisuus kiehtoo häntä. Kuva: Antti Haanpää / Yle